https://peda.net/id/caa57afc175 2020-10-26T08:38:00+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/899f5548175 2020-10-26T08:57:39+02:00 <p>Kuva on tehty vuonna 1886. <br/> <span>Kuva on tehty tosi tarkasti ja värejä on käytetty hienosti. Kuva on kiva ja hieno, koska se näyttää hyvin realistiselta.<br/> Kuvassa on metsoja jotka taistelevat naaras metsosta. Kuva esittää metsojen taistelua keväällä.<br/> Kuva tuo mieleen kevään jolloin metsot taistelevat.<br/> Kuva viestittää:Vaikkei taiteilija niin alun perin tarkoittanutkaan, myöhemmät sukupolvet näkivät talvisodan aikana <em>Taistelevat metsot</em> Suomen ja Venäjän välisen taistelun symbolisenakuvana. Suomen taideyhdistys teoksen pian sen valmistuttua, ja se kuuluu nykyisin Ateneumin kokoelmiin.<br/> <br/> <br/> <br/> </span></p> 2020-10-26T08:57:39+02:00 https://peda.net/id/ec9e4214175 2020-10-26T08:46:06+02:00 Tekijä on Ferdinand Von Wright. <p>Ferdinand von Wright syntyi 19. maaliskuuta 1822 Kuopion pitäjässä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Von_Wright" title="Von Wright" rel="nofollow ugc noopener">von Wrightin</a> sukuun monilapsisen perheen kuopukseksi. Hänen vanhempansa olivat majuri Henrik Magnus von Wright ja Maria Elisabeth Tuderus. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Von_Wrightin_taiteilijaveljekset" title="Von Wrightin taiteilijaveljekset" rel="nofollow ugc noopener">Von Wrightin taiteilijaveljessarjaan</a> kuuluivat myös Ferdinandin isoveljet <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Magnus_von_Wright" title="Magnus von Wright" rel="nofollow ugc noopener">Magnus</a> ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_von_Wright" title="Wilhelm von Wright" rel="nofollow ugc noopener">Wilhelm</a>.</p> <p>Vuosina 1837–1844 Ferdinand von Wright oleskeli Ruotsissa isoveljensä Wilhelmin luona avustamassa tätä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvitus" title="Kuvitus" rel="nofollow ugc noopener">kuvitustöissä</a>. Hän kävi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kuninkaallinen_taideakatemia" title="Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia" rel="nofollow ugc noopener">Tukholman taideakatemian</a> piirustusluokan ja aloitti opiskelun niin sanotulla antiikkiluokalla. Palattuaan Suomeen von Wright ryhtyi luomaan vapaan kuvataiteilijan uraa. Hän keskittyi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljymaalaus" title="Öljymaalaus" rel="nofollow ugc noopener">öljymaalaukseen</a> ja osallistui <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Taideyhdistys" title="Suomen Taideyhdistys" rel="nofollow ugc noopener">Suomen Taideyhdistyksen</a> ensimmäiseen näyttelyyn vuonna 1846. Hänen varhaistuotantonsa Suomessa 1840-luvulla käsitti lintumaalauksia, muotokuvia, asetelmia, maisemia sekä kansanelämää, johon opastusta hän sai <a class="mw-redirect" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/R._W._Ekman" title="R. W. Ekman" rel="nofollow ugc noopener">R. W. Ekmanilta</a>.</p> <p>Von Wright asui Suomessa pääasiassa synnyinseudullaan Kuopion Haminalahdessa ja tyytyi siellä vaatimattomaan elämään läheisessä ja herkässä suhteessa savolaiseen kotiseutuunsa ja luontoon. Ulkomaailmaan hänellä oli yhteyksiä erityisesti taiteilijaveljiensä kautta.</p> <p>Vuosina 1860–1852 von Wright oleskeli jälleen Wilhelm-veljensä luona Ruotsissa, nyt <a class="new" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bohus&amp;action=edit&amp;redlink=1" title="Bohus (sivua ei ole)" rel="nofollow ugc noopener">Bohusin</a> läänissä <a class="mw-redirect" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Orust" title="Orust" rel="nofollow ugc noopener">Orustin</a> saarella maan länsirannikolla. Siellä hänen taiteensa kypsyi ja sai esteettisesti uuden, itsenäisen luonteen. Palattuaan Suomeen von Wright maalasi useita huomattavia maisemamaalauksia, joilla on keskeinen asema Suomen 1800-luvun taidehistoriassa, kuten <em><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4k%C3%B6ala_Haminalahdelta" title="Näköala Haminalahdelta" rel="nofollow ugc noopener">Näköala Haminalahdelta</a></em> (1850).</p> <p>Von Wright lähti vuonna 1858 opintomatkalle <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Dresden" title="Dresden" rel="nofollow ugc noopener">Dresdeniin</a>, Saksaan. Sieltä palattuaan hän alkoi keskittyä lintumaalaukseen maisemamaalauksen sijaan. Hänen lintumaalauksiinsa tuli matkan seurauksena entistäkin kertovampi sisältö, ja hän tuli aiempaa tietoisemmaksi sommittelun merkityksestä. Tyypillinen dramaattinen ja monumentaalinen lintumaalaus tuolta ajalta on <em><a class="new" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Huuhkaja_iskee_j%C3%A4nikseen&amp;action=edit&amp;redlink=1" title="Huuhkaja iskee jänikseen (sivua ei ole)" rel="nofollow ugc noopener">Huuhkaja iskee jänikseen</a></em> (1860). Tällaisten teosten ohella von Wright maalasi tarkasti ja hienostuneesti myös intiimimpiä kohteita, kuten <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kesykyyhky" title="Kesykyyhky" rel="nofollow ugc noopener">kesykyyhkyjään</a> tai talvipukuisia <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Riekko" title="Riekko" rel="nofollow ugc noopener">riekkoja</a> sekä merilintuja.</p> <p>1870-luvulla Suomeen oli jo vakiintunut saksalainen taideihanne, ja myös alkava ranskalaiseen ulkoilmamaalaukseen liittyvä suuntaus erosi suuresti von Wrightin taidekäsityksestä. Hän ei enää kuulunut asiantuntijoita kiinnostavaan taide-elämän ytimeen, mutta suuren yleisön mielessä hän saavutti asemaa kuitenkin lukuisilla pienillä tilaustöillään ja isolla näyttelytaulullaan <em><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Taistelevat_metsot" title="Taistelevat metsot" rel="nofollow ugc noopener">Taistelevat metsot</a></em> (1886). Nuoremmille taiteilijoille ja yleisölle hän edusti uuden suomalaisen kuvataide-elämän syntyajan perinnettä.</p> <p>Von Wrightille myönnettiin vuonna 1885 valtion <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteilijael%C3%A4ke" title="Taiteilijaeläke" rel="nofollow ugc noopener">taiteilijaeläke</a>. Edellisenä vuonna saamastaan halvauksesta huolimatta hän jaksoi jatkaa taiteellista työtään kuolemaansa asti. Hän kuoli naimattomana.</p> <p>Nuoremmista taiteilijoista von Wrightiä arvostivat erityisesti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Munsterhjelm" title="Hjalmar Munsterhjelm" rel="nofollow ugc noopener">Hjalmar Munsterhjelm</a>, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvid_Liljelund" title="Arvid Liljelund" rel="nofollow ugc noopener">Arvid Liljelund</a> ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_J%C3%A4rnefelt" title="Eero Järnefelt" rel="nofollow ugc noopener">Eero Järnefelt</a>. Hänen avustajansa ja oppilaansa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Karppanen" title="Matti Karppanen" rel="nofollow ugc noopener">Matti Karppanen</a> jatkoi hänen perinnettään lintumaalauksen osalta.</p> 2020-10-26T08:46:06+02:00 https://peda.net/id/db3e6644175 2020-10-26T08:38:28+02:00 <span>Horisontaalinen ( viivoja )</span><br/> <span>vertikaalinen ( pysty suunta viivoja ) </span><br/> <span>symmetrinen ( symmetrinen ) </span><br/> <span>geometrinen muoto</span><br/> <span>digonaalinen</span><br/> <span>kolmanneksen sääntö</span><br/> <span>sectio aurea</span><br/> <br/> <span>ilmaperspektiivi</span><br/> <span>-valo ja varjo</span> 2020-10-26T08:38:28+02:00