https://peda.net/id/ca915e1c93c 2025-09-17T16:04:05+03:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/40c009e2b95 2025-11-04T14:26:49+02:00 <span class="markedContent"><b><span dir="ltr">Lue katkelma tasavallan presidentin Aleksander Stubbin 1.1.2025 pitämästä uudenvuodenpuheesta.<br/> a) Pohdi, millaisen kuvan Stubb antaa Suomen turvallisuustilanteesta. (10p)<br/> </span></b><span dir="ltr">* kansainvälinen turvallisuustilanne &quot;natisee liitoksissaan&quot; samalla, kun juuri tarvittaisiin yhteistyötä globaalien ongelmien, kuten esim. ilmastonmuutoksen ja luontokadon</span><span dir="ltr"> ratkaisemisek</span><span dir="ltr">si<br/> * koko maailmalle ja erityisesti pienille maille, kuten Suomelle olisi tärkeää sääntöpohjainen maailmanjärjestys, jossa ratkaisut eivät perustu vain vahvemman oikeuteen<br/> * Suomi pyrkii vahvistamaan erilaisiin sopimuksiin perustuva maailmanjärjestystä<br/> * Suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet ovat yhtenäisyys, keskinäinen luottamus ja maanpuolustustahto ja olemme varautuneet hyvin mahdollisiin konflikteihin<br/> * turvallisuusviranomaisemme poliisi, rajavalvojat, puolustusvoimat ja viranomaiset ovat kunnossa<br/> * myös henkisen huoltovarmuuden ylläpitäminen on hyvin tärkeää mahdollisen hybridivaikuttaminen torjumiseksi<br/> </span><b><span dir="ltr"><br/> <br/> c)</span> <span dir="ltr">Miten Suomen ulko</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan</span><span dir="ltr">?</span></b><span dir="ltr">(8 p.)</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">Suomen ulko</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta on säädetty perustuslaissa. Sen mukaan</span><br/> <span dir="ltr">ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä hallituksen kanssa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">Hallituksen ulko</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">UTVA) valmistelee</span><br/> <span dir="ltr">turvallisuuspol</span><span dir="ltr">itiikkaan liittyviä asioita. Pääministeri on valiokunnan puheenjohtaja. Sen</span><br/> <span dir="ltr">muita jäseniä ovat ulkoministeri, puolustusministeri sekä enintään neljä muuta ministeriä.</span><br/> <span dir="ltr">Presidentti osallistuu TP</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">UTVA:n istuntoihin ja johtaa käsittelyä niissä asioissa, joissa</span><br/> <span dir="ltr">linjataan Suomen ulkopolitiikan toimintaohjeita.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">Arkipäivän ulkopolitiikkaa toteuttaa ulkoministerin johtama ulkoministeriö.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">Suurlähettiläät ylläpitävät diplomaattisia suhteita toisiin valtioihin.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">Arkipäivän turvallisuuspolitiikkaa toteuttaa puolustusmin</span><span dir="ltr">isterin johtama</span><br/> <span dir="ltr">puolustusministeriö.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">Eduskunta hyväksyy turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tärkeimmät päätökset, kuten</span><br/> <span dir="ltr">kansainväliset sopimukset</span><span dir="ltr">.</span></span> 2025-11-04T09:52:46+02:00 https://peda.net/id/5168f2f0b95 2025-11-04T09:46:05+02:00 <span class="markedContent"><b><span dir="ltr">Lue kaksi d</span><span dir="ltr">okumenttia Euroopan unionin elpymispaketista</span><span dir="ltr">.</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <b><span dir="ltr">a)</span> </b><span dir="ltr"><b>Miten niissä suhtaudutaan elpymispakettiin?</b> (6</span> <span dir="ltr">p.)</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">Dokumentti A on uutinen, joka kertoo kahden kansanedustajan suhtautuvan</span><br/> <span dir="ltr">elpymispakettiin kielteisesti. Heikki Au</span><span dir="ltr">tto (kok) tulkitsee elpymispaketin rikkovan EU:n</span><br/> <span dir="ltr">perussopimuksen periaatteita ja johtavan myöhemmin unionin ongelmiin. Kaisa Juuso (ps)</span><br/> <span dir="ltr">pitää hänkin elpymispakettia EU:n sopimusten vastaisena ja uskoo, että yhteiseen velkaan</span><br/> <span dir="ltr">perustuvia paketteja tulee jatk</span><span dir="ltr">ossa lisää, mikä lisää Suomen velkaantumista.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">Dokumentti B on valtiovarainministeriön tiedote</span><span dir="ltr">, joka</span> <span dir="ltr">suhtautuu elpymispakettiin</span><br/> <span dir="ltr">positiivisesti. Siinä korostetaan, että elpymispaketti uu</span><span dir="ltr">distaa unionia ja lisää sen</span><br/> <span dir="ltr">kilpailukykyä. Lisäksi tekstissä korostetaan elpymispaketin ainutkertaisuutta ja tuodaan</span><br/> <span dir="ltr">esiin solidaarisuus toisia jäsenvaltioita kohtaan. Solidaarisuuden puuttumisen väitetään</span><br/> <span dir="ltr">uhkaavan unionin olemassaoloa</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <b><span dir="ltr">b</span><span dir="ltr">)</span> <span dir="ltr">Pohdi, mitkä tekijät voisivat selittää suhtautumisen eroja.</span></b> <span dir="ltr">(6 p.)</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">Kansanedustajien mielipiteisiin on luultavasti vaikuttanut heidän aito huolensa</span><br/> <span dir="ltr">elpymispaketin ongelmista. Elpymispakettia arvosteltiin paljon</span><span dir="ltr">,</span> <span dir="ltr">ja sen väitettiin olevan</span><br/> <span dir="ltr">ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa.</span> <span dir="ltr">M</span><span dir="ltr">yös</span> <span dir="ltr">eduskunnan perustuslakivaliokunta</span> <span dir="ltr">pohti</span><br/> <span dir="ltr">pitkään</span><span dir="ltr">, onko ristiriitaa olemassa</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">Kansanedustajien kannanottoihin on voinut vaikuttaa myös se, että sekä Kokoomus että</span><br/> <span dir="ltr">Perussuomalaiset olivat oppositiossa tuohon aikaan. Kansanedustajat saattoivat siis</span><br/> <span dir="ltr">arvostella kärjekkäästi elpymispakettia, sillä sen h</span><span dir="ltr">yväksyminen oli kiinni hallituspuolueista.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">VM:n arvioon on saattanut vaikuttaa kirjoittajien aito usko elpymispaketin hyödyllisyyteen</span><br/> <span dir="ltr">ja välttämättömyyteen. VM:n tekstin mukaisia kantoja esitettiin paljon.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">VM:n näkemyksiin on voinut vaikuttaa myös se, että</span> <span dir="ltr">hallitus ja sen valtiovarainministeri</span><br/> <span dir="ltr">olivat elpymispaketin hyväksymisen kannalla</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <b><span dir="ltr">c)</span> <span dir="ltr">Miten Euroopan keskuspankki yrittää vaikuttaa euromaiden talo</span><span dir="ltr">uteen?</span></b> <span dir="ltr">(8 p.)</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">EKP hoitaa euroalueen rahapolitiikkaa. Sen avulla EKP yrittää luoda edellytyksiä</span><br/> <span dir="ltr">talouskasvulle ja hyvinvoinnille.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">Tavoitteisiin pääseminen edellyttää hintavakautta. EKP y</span><span dir="ltr">rittää pitää inflaation keskipitkällä</span><br/> <span dir="ltr">aikavälillä kahdessa prosentissa</span> <span dir="ltr">per</span> <span dir="ltr">vuosi.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">EKP:n keskeinen keino vaikuttaa talouteen on korkojen säätely</span><span dir="ltr">,</span> <span dir="ltr">sillä</span> <span dir="ltr">ohjauskoron avulla</span> <span dir="ltr">se</span><br/> <span dir="ltr">pystyy</span> <span dir="ltr">vaikuttamaan yleiseen korkotasoon. Noususuhdanteessa korkoa nostetaan, jotta</span><br/> <span dir="ltr">inflaatio</span> <span dir="ltr">ei kiihtyisi liikaa</span><span dir="ltr">,</span> <span dir="ltr">ja</span> <span dir="ltr">l</span><span dir="ltr">askusuhdanteessa korkoa</span> <span dir="ltr">vuorostaan</span> <span dir="ltr">lasketaan talouden</span><br/> <span dir="ltr">elvyttämiseksi.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">EKP voi harjoittaa myös määrällistä elvytystä. Tällä tarkoitetaan arvopapereiden</span><br/> <span dir="ltr">ostamisesta markkinoilta, mikä lisää rahan tarjontaa.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span> <span dir="ltr">EKP voi yrittää vaikuttaa euron ulkoise</span><span dir="ltr">en arvoon valuuttainterventioilla. Tällöin se ostaa tai</span><br/> <span dir="ltr">myy euroja hyödyntäen hallussaan olevaa valuuttavarantoa</span><span dir="ltr">.</span></span> 2025-11-04T09:46:05+02:00 https://peda.net/id/1ad6f76eb95 2025-11-04T09:44:33+02:00 <b>Tutki suomalaisten ja muiden EU-maiden kansalaisten arvoja käsittelevää barometria.</b><br/> <b>a) Vertaa suomalaisten vastauksia muiden EU-kansalaisten vastauksiin.</b> (6 p.)<br/> ● Suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten vastaukset ovat yhteneväisiä seuraavissa<br/> kohdissa: sanan- ja ajatuksenvapaus, suvaitsevaisuus yhteiskunnassa, vapaa liikkuvuus sekä<br/> syrjinnän torjuminen ja vähemmistöjen suojelu.<br/> ● Suuria eroja on seuraavissa kohdissa: demokratia, ihmisoikeuksien suojelu EU:ssa ja<br/> maailmanlaajuisesti, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate,<br/> ihmisarvoon liittyvä kohta, EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus sekä<br/> oikeus hakea turvapaikkaa vainolta.<br/> ● Suomalaisten vastauksissa korostuu demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet.<br/> ● Muiden EU-maiden osalta kärkeen nousevat demokratia, sanan- ja ajatuksenvapaus,<br/> ihmisoikeudet sekä miesten ja naisten välinen tasa-arvo.<br/> ● Unionissa kannatetaan selkeästi länsimaista demokratiaa ja siihen liittyviä arvoja.<br/> ● Unionin ulkopuolelle viittaavat asiat, kuten turvapaikkaoikeus tai solidaarisuus maailman<br/> köyhiä kohtaan, jäävät listan loppupäähän.<br/> <br/> <b>b) Pohdi, mikä voisi selittää vastausten yhteneväisyyksiä ja eroja.</b> (6 p.)<br/> ● Painotuksessa on pieniä eroja verrattuna Suomeen. Esimerkiksi Suomessa oikeusvaltio<br/> nostetaan todella korkealle, mutta EU:n keskiarvossa se jää alhaiseksi. Syynä on varmaan<br/> se, että oikeusvaltiokeskustelu on nyt ollut aika voimakasta unionissa ja muutamat maat<br/> ovat linjanneet itsensä eri puolille kuin valtaosa EU-maista.<br/> ● Toisaalta voidaan ajatella, että suomalaisten vastauksissa näkee sen, kuinka Suomi on<br/> kehittynyt demokratia ja oikeusvaltio. Suomalaisille näihin liittyvät asiat ovat<br/> keskimääräistä tärkeämpiä.<br/> ● Ehkä on myös niin, että jotkut asiat ovat Suomessa jo niin hyvällä tasolla, että EU:n toimia<br/> ei katsota tarvittavan. Tällainen on esimerkiksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo, joka on<br/> 4. korkeimmalla sijalla EU-maiden listalla, mutta Suomella vasta kahdeksas.<br/> <br/> <b>c) Unionin motto on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. Pohdi, toteutuuko tämä ajatus</b><br/> <b>jäsenmaiden suhtautumisessa EU:n yhteisiin arvoihin.</b> (8 p.)<br/> ● Kuvion mukaan tämä motto olisi toteutumassa arvojen suhteen.<br/> ● Kuviossa olevat keskeiset arvot viittaavat voimakkaasti länsimaiseen demokratiaan. Esille<br/> nousevat esimerkiksi demokratia, oikeusvaltioperiaate, sananvapaus ja ihmisoikeudet.<br/> ● Maakohtaisia eroja on varmasti monissa asioissa, mutta päävirtaus näyttää puoltavan<br/> demokratiaa ja siihen liittyviä asioita.<br/> ● Toisaalta esimerkiksi kansallinen identiteetti ja sen puolustaminen koetaan tärkeiksi. Se<br/> kertoo, että kansallisvaltioilla on suuri merkitys.<br/> ● Myös jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus saa paljon kannatusta, mikä kertoo<br/> yhtenäisyydestä.<br/> ● Kuviossa Suomea verrataan koko unioniin. On selvää, että usean maan mielipiteet joissain<br/> kohdissa voivat olla hyvin erilaisia. Sitä tämä kuvio ei kerro 2025-11-04T09:44:33+02:00 https://peda.net/id/942db552b26 2025-10-26T15:22:28+02:00 &quot;Venäjä murentaa demokratioita&quot;, dokumentti julkaistu YLE Areenassa 19.5.2025 (53 min.) <a href="https://areena.yle.fi/1-73149535" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://areena.yle.fi/1-73149535</a> 2025-10-26T15:20:45+02:00 https://peda.net/id/244eeacaafe 2025-10-23T10:54:21+03:00 Lue Ilkka-pohjalaisen artikkeli 18.10.2025 ja vastaa kysymyksiin.<br/> <br/> 1. Millä eri argumenteilla Putin perustelee sotaa Ukrainaa vastaan?<br/> 2. Mistä asioista Putin syyttää Eurooppaa?<br/> 3. Millä tavoin Venäjä haluaa heikentää Euroopan unionia?<br/> 4. Millaisen Venäjän Putin haluaa luoda tulevaisuudessa?<br/> 5. Millaisen arvion kirjoittaja antaa Venäjän mahdollisuuksista saavuttaa tavoitteensa? 2025-10-23T10:51:53+03:00 https://peda.net/id/29c02dceafd 2025-10-23T09:48:38+03:00 <br/> <b>Yhdysvallat</b><br/> * Alueilla on yhteiset arvot ja yhtenäinen kulttuuri ja Yhdysvallat on EU:n tärkein kauppakumppani<br/> * Presidentti Joe Bidenin aikana Yhdysvallat korosti Naton merkitystä, mikä oli unionille tärkeä asia.<br/> * Trumpin presidenttikausilla Yhdysvallat on ottanut etäisyyttä Eurooppaan ja korostanut Euroopan omaa vastuuta puolustuksestaan<br/> * Trump on vaatinut Nato-liittolaisiltaan voimakkaampaa osallistumista oman puolustuksensa kustannuksista<br/> * esittänyt jopa uhkauksia Natosta vetäytymisestä<br/> * Trumpin johdolla USA on vetäytynyt maailman terveysjärjestöstä ja Pariisin ilmastosopimuksesta<br/> * Trumpin kaudella USA on suhtautunut vaihtelevasti Ukrainan tukemiseen sodassa Venäjää vastaan<br/> * Trump on yrittänyt välittää rauhaa Venäjän ja Ukrainan välille siinä onnistumatta<br/> * Trump on myös vaatinut alueluovutuksia esim. Tanskalta ja Panamalta, mikä on kansainvälisen sopimusjärjestelmän vastaista<br/> <br/> <b> Venäjä</b><br/> * EU:n ja Venäjän välillä on ollut paljon taloudellista yhteistyötä, ja Venäjä on ollut<br/> merkittävä energiatoimittaja EU:lle.<br/> * Venäjän voimapolitiikka ja Krimin valtaus ovat kiristäneet välejä; molemmat ovat<br/> asettaneet taloudellisia pakotteita toisiaan vastaan.<br/> * Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 on kiristänyt välejä entisestään, ja unionin<br/> jäsenmaat ovat tukeneet Ukrainaa sekä taloudellisesti että aseellisesti.<br/> * Käytännössä Euroopan unionin ja Venäjän välit ovat poikki tällä hetkellä<br/> * Euroopan unionin valtiot tukevat Ukrainaa sotilaallisesti mahdollisuuksiensa mukaan<br/> * kiristyneet suhteet Venäjään ovat kiristäneet ilmapiiriä Euroopassa ja Euroopan maat itsekin ovat lähteneet voimakkaasti parantamaan sotilaallista valmiuttaan<br/> * EU pyrkiii kiristämään erilaisia pakotteita Venäjää vastaan jatkuvasti<br/> * Venäjä kehittelee erilaisia hybridioperaatioita Euroopan unionin valtioita vastaan<br/> <br/> <b>Kiina<br/> </b>* Voimakas talouskasvu on tehnyt Aasian alueesta merkittävän talouskumppanin, mikä on houkutellut eurooppalaisia investoimaan sinne<br/> * Kiina on Yhdysvaltojen jälkeen Euroopan unionin tärkein kauppakumppani<br/> * Kiina osaa käyttää mahtiaan ovelasti, se mieluimmin sopii kahdenvälisiä suhteita unionin maiden kanssa, kuin tekee sopimuksia koko EU:n kanssa<br/> * Tällä tavoin Kiina ikään kuin tekee unionin maista keskenään kilpailijoita Kiinan kaupan suhteen<br/> * Kiina on onnistunut taktiikassaan hyvin ja unionilla ei ole yhteistä Kiina-politiikkaa<br/> * Kiinan ihmisoikeudet ovat herättäneet arvostelua Euroopan unionin jäsenmaissa.<br/> * EU:lla on yleensä hyvät suhteet niihin Aasian maihin, joissa demokratiakehitys on edennyt hyvin.<br/> <b><br/>  Afrikan maat<br/> </b>* Maanosana unionin lähinaapuri ja väestö kasvaa nopeimmin maailmassa<br/> * Alue on EU:lle tärkeä, koska siellä on paljon taloudellista potentiaalia; EU pyrkii hillitsemään Afrikasta Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta.<br/> * yksi keino hillitä siirtolaisuutta on kehittää Afrikan valtioiden omaa taloutta<br/> * EU:lla on Afrikan suhteen oma parempia afrikkalaisten elinoloja tavoitteleva strategiansa (2021),jota se toteuttaa yhdessä Afrikan unionin kanssa.<br/> * EU on mukana useassa kriisinhallintaoperaatiossa Afrikassa.<br/> <br/> <br/> <b>Turkki</b><br/> <br/> * Turkin sijainti on strategisesti merkittävä. Se pystyy valvomaan Mustanmeren merenkulkua.<br/> * Turkki kuuluu Natoon.<br/> * Turkki on väestöltään suuri. Se on merkittävä markkina-alue, johon liittyy suuret tulevaisuuden odotukset talouden kasvupotentiaalin vuoksi.<br/> * Turkki on tärkeä kauttakulkumaa Lähi-idästä Eurooppaan tuleville pakolaisille.<br/> * Maan ihmisoikeuspolitiikka ja toimet kurdeja vastaan ovat ongelmallisia EU:n näkökulmasta.<br/> * Maan suhtautuminen oikeusvaltioperiaatteisiin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on muuttunut unionin näkökulmasta huonoon suuntaan erityisesti vuoden 2016 sotilasvallankaappausyrityksen jälkeen.<br/> * Maassa on keskitetty valtaa presidentille. Toimittajia on vangittu ja virkamiehiä erotettu.<br/> * Turkki on pyrkinyt käyttämään pakolaisia unionin painostamiseen.<br/> * Turkki on osallistunut sotatoimiin Syyrian alueella. 2025-10-23T09:11:50+03:00 https://peda.net/id/309c7bceae9 2025-10-21T19:44:19+03:00 Ovatko väittämät oikein vai väärin? Osaan väittämistä voi vastata oppikirjan luvun 17.<br/> perusteella, osaan on etsittävä tietoa muualta. &quot;Googlettamalla&quot; löytyy hyvin.<br/> <br/> a) EU onnistui lopettamaan Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla.<br/> b) EU:lla on oma ”ulkoministeri”.<br/> c) Eurooppa-neuvosto luo yhteiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat.<br/> d) Sotilaalliset operaatiot ovat olleet keskeinen osa EU:n yhteistä ulko- ja<br/> turvallisuuspolitiikkaa.<br/> e) EU on osallistunut kriisinhallintaan Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa.<br/> f) Siviilikriisinhallinta on nykyään sotilaallista kriisinhallintaa tärkeämpää.<br/> g) Turvatakuiden ansiosta Suomi saisi tarvittaessa sotilaallista apua muilta EU-mailta.<br/> h) Suurin osa EU-maista ei ole Naton jäseniä.<br/> i) Natolla on keskeinen osa EU-maiden turvallisuuspolitiikassa.<br/> j) EU on käyttänyt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä myös pakotteita 2025-10-21T19:44:19+03:00 https://peda.net/id/cdac10a6ae9 2025-10-21T19:41:33+03:00 <div class="textLayer"><span class="markedContent"><b><span dir="ltr">1.</span> <span dir="ltr">Miksi Euroopan unioni pyrkii yhteiseen ulko</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja turvallisuuspolitiikkaan</span><span dir="ltr">?</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Yhteistyö on keino ehkäistä ja ratkaista kriisejä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Yhdessä toimiminen tekee unionista maailmalla vahvemman toimijan.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Yhteisellä ulko</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja turvallisuuspolitiikalla EU voi ajaa tehokkaammin tavoitteitaan, kuten</span><br/> <span dir="ltr">rauhan säilyttämistä sekä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <b><span dir="ltr">2.</span> <span dir="ltr">Miten EU tekee päätökset yhteisestä ulko</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja turvallisuuspolitiikasta</span><span dir="ltr">?</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Unionin yhteisestä ulko</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja turvallisuuspolitiikasta päätetään monella tasolla.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Eurooppa</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">neuvosto luo suuntalinjat, joiden pohjalta Euroopan unionin neuvosto</span><br/> <span dir="ltr">määrittelee yhteiset toimet ja kannat eri asioihin.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Päätösten täytyy yleensä olla yksimielisiä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Jokaisella jäsenmaalla on veto</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">oikeus ulko</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin, eli ne voivat</span><br/> <span dir="ltr">estää päätösten toteutumisen. Tämä korostaa jäsenmaiden hallitusten roolia.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Päätökseen kuitenkin riittää, ettei mikään jäsenmaa aktiivisesti vastusta sitä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Päätöstä</span> <span dir="ltr">vastustava jäsenmaa voi jättäytyä päätöksen ulkopuolelle, jolloin sen ei tarvitse</span><br/> <span dir="ltr">estää sitä, mutta se ilmaisee eriävän kantansa asiaan.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">EU:n neuvostoon kuuluva ulkoasiainneuvosto tekee päätökset käytännön asioissa, joita</span><br/> <span dir="ltr">voivat olla esimerkiksi kriisinhallintaoperaatiot tai humanitaariset katastrofit</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <b><span dir="ltr">3</span><span dir="ltr">.</span> <span dir="ltr">Vastaa kysymyksiin kriisinhallinnasta</span><span dir="ltr">.</span></b></span><b><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">a)</span> <span dir="ltr">Mitä yhteisiä piirteitä on sotilaallisella kriisinhallinnalla ja siviilikriisinhallinnalla?</span></span></b><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Kumpikin yrittää estää puhjenneen kriisin leviämisen.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Kumpaakin tehdään EU:n rajojen ulkopuolella.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Kummassakin tapauksessa EU tekee yhteistyötä muiden kriisinhallinnan toimijoiden kanssa</span><br/> <span dir="ltr">(Nato, YK, Etyj jne.)</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <b><span dir="ltr">b)</span> <span dir="ltr">Mitä eroa niillä on?</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Sotilaallisessa kriisinhallinnassa varaudutaan käyttämään voimakeinoja.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Sotilaallisessa kriisinhallinnassa toimijat ovat sotilaita, siviilikriisinhallinnassa viranomaisia</span><br/> <span dir="ltr">tai eri alojen asiantuntijoita</span><span dir="ltr">.</span></span><span class="markedContent"><br/> <b><span dir="ltr">c)</span> <span dir="ltr">Miksi niitä on nykyään vaikea erottaa toisistaan?</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Kriisit ja sodankäynnin menetelmät ovat muuttuneet esimerkiksi hybridisodankäynnin</span><br/> <span dir="ltr">myötä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Vaikeissa kriiseissä tarvitaan molempia.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Siviilikriisinhallinnalla pyritään luomaan vakaat olot yhteiskuntaan.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Siviilikriisinhallintaa suojataan sotilaiden avulla.</span></span></div> <span class="markedContent"><span dir="ltr">●</span></span><span class="markedContent"> <span dir="ltr">Kokonaisvaltainen kriisinhallinta: Sotilaallisia ja ei</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">sotilaallisia keinoja käytetään</span><br/> <span dir="ltr">kulloiseenkin tilanteeseen sopivimmalla tavalla. Tämän uskotaan olevan nopein ja</span><br/> <span dir="ltr">tehokkain keino auttaa vaikeuksiin joutunutta aluetta tai valtiota<br/> <br/> <b>5. Puolusta ja kritisoi väitettä: Lissabonin sopimus lisää Suomen turvallisuutta.</b><br/> <b>Puolesta:</b><br/> ● Sopimus vahvistaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.<br/> ● Sopimukseen sisältyvä avunantolauseke velvoittaa jäsenmaat auttamaan toisiaan.<br/> <b>Vastaan:</b><br/> ● Unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei toimi kovin hyvin käytännössä.<br/> ● Avunantolauseke on epämääräinen eikä määrittele tarkemmin, minkälaista apua toiselle<br/> jäsenmaalle täytyy antaa.<br/> ● EU ei ole sotilasliitto.<br/> ● Suomi kuuluu Natoon, johon kuuluvat myös lähes kaikki muut EU-maat. Lissabonin<br/> sopimuksen turvallisuuslauseke ei siis ole enää niin merkittävä Suomelle<br/> </span></span> 2025-10-21T19:41:33+03:00 https://peda.net/id/6f233e50add 2025-10-20T19:18:37+03:00 Lue kappale 17. ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3 ja 5. 2025-10-20T19:18:37+03:00 https://peda.net/id/6468cb56ac3 2025-10-18T17:47:38+03:00 Video asepalveluksesta <a href="https://www.youtube.com/watch?v=HowCsaqqhvg" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">https://www.youtube.com/watch?v=HowCsaqqhvg</a><br/> <br/> 1. Millaisiin jaksoihin varusmiespalvelu jakautuu?<br/> 2. Mitä kukin jakso sisältää?<br/> 3. Millä tavoin varusmiesten jaksamista tuetaan? 2025-10-18T17:47:38+03:00 https://peda.net/id/de105fe2ada 2025-10-20T13:52:27+03:00 Lue kpl. 16. ja tee kappaleen tehtävät 1,3,5 ja 7. 2025-10-20T13:52:27+03:00 https://peda.net/id/b70a3ebaa5b 2025-10-10T11:25:44+03:00 <span>Peilaa omia vastauksia linkin takaa löytyvään mallivastaukseen. Myös muut perustellut näkökulmat ovat sallittuja ja toivottuja!</span><br/> <br/> <a href="https://docs.google.com/document/d/1kXzq9P5bpBcQpWGI4V10c0opLknHJTECSxx-sYinnVc/edit?usp=sharing" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">Turvallisuuspolitiikan tiedonhakutehtävän mallivastaus</a><br/> <br/> <span>Hyvää syyslomaa ja kiitoksia kuluneesta viikosta!</span><br/> <span>~ Olivia Niukkanen</span> 2025-10-10T11:25:44+03:00 https://peda.net/id/ef4ae200a4e 2025-10-09T10:55:14+03:00 Kävimme läpi kappaleen 15 Turvallisuus on perustarve ja teimme seuraavan tehtävän:<br/> <br/> <p><span>Kerää tietoa oppikirjasta, turvallisuuspolitiikan tietopankista ja internetistä ja vastaa keräämäsi tiedon perusteella seuraaviin kysymyksiin:</span></p> <ol> <li aria-level="1"><span>Mitä tarkoittaa kokonaisturvallisuus? Ketkä siinä ovat osallisena ja millaisia rooleja heillä on?</span></li> <li aria-level="1"><span>Miten yhteiskunnan kriisinkestävyyttä luodaan? Ketkä ovat siinä osallisena? </span></li> <li aria-level="1"><span>Etsi uutinen, jossa annetaan esimerkki </span><span>a) talouden tai kuljetusten häiriöstä </span><span>b) sähkön, veden tai ruoan saannin häiriöstä </span><span>c) hybridisodankäynnistä </span><span>d) kyberuhkasta tai tietoverkkohäiriöstä</span></li> </ol> <p><span>Miten uutisten kuvaamat tilanteet vaikuttivat suomalaiseen yhteiskuntaan?</span></p> <p><span>Palautuskansio Pedanetissä! <br/> Tehkää tehtävä kotona loppuun, mikäli ette tunnilla ehtineet. </span></p> <br/> Tunnin dioihin voi palata linkistä, joka löytyy maanantain oppitunnin kuvauksesta. 2025-10-09T10:38:23+03:00 https://peda.net/id/b06d0b4ca41 2025-10-08T10:59:17+03:00 Teimme tunnilla tehtäviä 1-5 kappaleesta 13, kävimme läpi kappaleen 14 ja teimme siitä tehtävät 1-3.<br/> <br/> <br/> Lopputunnista virittäydyimme turvallisuuspolitiikan aihealueeseen seuraavan ryhmätehtävän avulla:<br/> <p><span>Kuvittele, että Suomesta on muuttunut dystooppinen painajainen. Keksi, mistä syystä suomalainen yhteiskunta on romahtanut. Mitkä yhteiskunnan rakenteet ovat kaatuneet sen seurauksena?</span></p> <p><span>Kirjatkaa vastauksenne docs-tiedostoon. Mitä enemmän keksitte syitä ja seurauksia tuhoon, sitä parempi. </span></p> <br/> Kotitehtävä: Kertaa kappale 14 ja tutustu kappaleen 15 opetustekstiin. 2025-10-08T10:59:17+03:00 https://peda.net/id/950e26a2a38 2025-10-07T16:21:50+03:00 Tunnilla teimme kappaleesta 12 digikirjan tehtävät 1-7. Tarkistimme tehtävät 6 ja 7. <br/> Teimme pareittain/yksin taitoaukeaman tehtävän dokumenttien suhtautumisesta Euroopan unionin elpymispakettiin. Tehtävä käytiin yhdessä tunnilla läpi.<br/> <br/> Tutustuimme myös kappaleeseen 13 - jatketaan diaesitystä ensi tunnilla. Tämän ja ensi tunnin diat löytyvät maanantain oppituntien kuvauksen linkistä. <br/> <br/> Kotitehtävä: lue kotona kappale 13. 2025-10-07T16:21:50+03:00 https://peda.net/id/8e4f0b1aa2a 2025-10-06T15:18:24+03:00 <span>Tunnilla käytiin läpi kappaleiden 10-12 sisältö ja tarkistettiin seuraavat tehtävät:</span><br/> <span>- kappaleesta 10 tehtävät 1 ja 2</span><br/> <span>- kappaleesta 11 tehtävät 1, 2 ja 3</span><br/> <br/> <span>Tunnilla aloitettiin tekemään kappaleesta 12 tehtäviä 1-5. Jatketaan näitä ensi tunnilla.</span><br/> <span>Kotitehtävä: Lue kappale 12 ja valitse digikirjasta joko tehtävä 6 tai 7 ja tee se. Tarkistetaan molemmat tehtävät myös ensi tunnilla.<br/> </span><br/> <span>Tunnin dioihin voi palata tästä:</span><br/> <a href="https://docs.google.com/presentation/d/1J28ZxdCeLyOpaU2HFY6kR6GMlshhZe9bqtyIN1Hi6OM/edit?usp=sharing" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">Tunnin diat </a><br/> 2025-10-06T15:18:24+03:00 https://peda.net/id/286ead0e9f5 2025-10-02T09:58:10+03:00 Lue kappale 11. ja tee teht. 1-5. 2025-10-02T09:58:10+03:00 https://peda.net/id/255a5ac09e2 2025-09-30T20:44:42+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose">Lue kappale 10. ja tee kappaleen tehtävät 1- 6. <br/> Lue kpl 11. ja tee teht. 1-5.</div> </div> <h1><a href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.1.-syksy-2024/linkkeja-euroopan-unionin-toimielinten-kotisivuille#top" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">Linkkejä Euroopan unionin toimielinten kotisivuille</a></h1> <div class="main"> <div class="content enclose">Eurooppa-neuvosto: <a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/</a><br/> Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto): <a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/</a><br/> Euroopan komissio: <a href="https://commission.europa.eu/index_fi" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">https://commission.europa.eu/index_fi</a><br/> Euroopan unionin parlamentti: <a href="https://www.europarl.europa.eu/portal/fi" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">https://www.europarl.europa.eu/portal/fi</a><br/> Euroopan unionin tuomioistuin <a href="https://curia.europa.eu/jcms/jcms/j_6/fi/" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">https://curia.europa.eu/jcms/jcms/j_6/fi/</a><br/> Suomalaiset uudet europarlamentaarikot <a href="https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/valinta-euroopan-parlamenttiin/" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/valinta-euroopan-parlamenttiin/</a></div> </div> 2025-09-30T20:44:42+03:00 https://peda.net/id/5415bd0c9c6 2025-09-28T14:50:28+03:00 Lue oppik.s. 45-60 ja vastaaa seuraaviin tehtäviin. Palauta tehtävät oheiseen palautuskansioon.<br/> <br/> 1. Millä eri tavoin Euroopan unionin valtiot eroavat toisistaan? (kpl. 6)<br/> <br/> 2. Millaiset asiat yhdistävät unionin valtioita? (kpl 7.)<br/> <br/> 3. Tarkastele luvun 6. karttoja ja kuvioita (s. 47,48,51,52 ja 53) unionin jäsenmaista ja niiden kansalaisista. Millaisia havaintoja voit tehdä aineistosta?<br/> <br/> 4. Tee vielä kappaleen 7. tehtävät 4 ja 5. 2025-09-28T14:50:28+03:00 https://peda.net/id/a998caf8991 2025-09-25T09:59:56+03:00 Lue oppikirjan kappale 4. ja tutustu diasarjaan Monnet`n suunnitelma ja Schumannin julistus. Tee kappaleen tehtävät 1 - 4.<br/> <br/> Vastaa kpl. 4. pilakuvatehtävään. Samainen pilakuva yo-tehtävän materiaalina <a href="https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/historia_s11.pdf" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/historia_s11.pdf</a> 2025-09-24T10:04:07+03:00 https://peda.net/id/34a94c9a991 2025-09-24T11:12:26+03:00 Lue kpl. 3. ja tee teht. 4 ja 5. 2025-09-24T11:12:25+03:00 https://peda.net/id/ae7f0b5c986 2025-09-23T13:25:52+03:00 Lue kpl. 2 ja tee kappaleen tehtävät 1-4 ja 8. 2025-09-23T13:25:52+03:00 https://peda.net/id/7f69d3b896e 2025-09-21T15:42:56+03:00 Tässä linkki Iltasanomien juttuun, jossa kootaan yhteen Itämerellä katkenneet kaapelit ja kaasuputket <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010992992.html" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010992992.html</a><br/> <br/> 1. Keiden uskotaan olevan kaapeli- ja putkirikkojen takana?<br/> 2. Mihin toiminnalla pyritään?<br/> 3. Nykytermein tällaista toimintaa kutsutaan hybridisodankäynniksi. Selvitä, mitä termi tarkoittaa. 2025-09-21T15:42:56+03:00 https://peda.net/id/00c06a08946 2025-09-18T10:49:27+03:00 Lue kpl. 1. ja tee tehtävät 1,2 ja 3. 2025-09-18T10:49:27+03:00