https://peda.net/id/ca5809745 2015-09-20T20:41:14+03:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/ef26e9725 2015-09-20T20:50:27+03:00 1. Laatikaa Porvoon valtiopäivistä (1809) kertova historiallinen lööppisivu teksteineen ja kuvineen. Lukekaa ennen tekemistä mukana oleva kuvaus Porvoon valtiopäivistä ja oppikirjan sivut: <br/> <br/> <ul> <li>Keksikää lehdellenne lööppisivulla näkyvä nimi.</li> <li>Otsikoiden ja lyhyiden tekstinpätkien pitäisi olla samalla sekä kiinnostavia, että totuudenmukaisia. Huumoria saa kuitenkin käyttää!</li> </ul> <p><br/> Lööpeissä käytettävä powerpoint-pohja löytyy <a href="http://arjenarkki.fi/looppikisa" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">täältä</a><br/> <br/> Palauttakaa valmis lööppi palautuskansion avulla.<br/> <br/> *-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-<br/> Kertomus Porvoon valtiopäivistä:<br/> <br/> <b>Aleksanteri I saapuu Porvooseen<br/> </b><br/> – – Juuri silloin purkautui pohjoiselta suunnalta ilmoille kuin keväisen myrskyn pauhu. Kumea<br/> tykin jyrähdys seurasi toistaan, yhä taajempaan. Keisari oli tulossa.<br/> Hetkessä oli kaikki muu maailmasta pois pyyhkäistyä. Kaulat kurkottuivat kadun päätä kohti<br/> Jokohan näkyy?<br/> Muutama tuokio, sitten kävi kohahdus katsojain tiheäksi sulloutuneessa rivistössä. Ryhmä<br/> ratsumiehiä oli karauttanut näkyviin. Ei, he olivat varmaan vasta henkivartijoita. Mutta nyt!<br/> Vaaleanharmaan, hopeankiiltäväksi suitun ratsun selässä istui ryhdikäs mies. Hänen univormunsa<br/> värit hohtivat jo kaukaa. Kirkkaansininen nauha kiersi olkapäältä vasemmalle kupeelle.<br/> Kolmikolkkainen, kullalla kirjottu kenraalinhattu keinahteli ratsun astunnan tahtiin. Hänen<br/> takanaan seurasi kokonainen ratsastajain ryhmä.<br/> Pojat tunkeutuivat eteenpäin, niin että olivat sysätä kumoon pari tyttöä, jotka olivat kiivenneet<br/> lumiselle kivennyppylälle.<br/> ”Katsokaa, miten hän viittoilee joka taholle. Tervehtii varmasti.”<br/> ”Ai, miten komeat päitset!”<br/> ”Kyllä tuommoisella hevosella keisarinkin kelpaa ratsastaa.”<br/> ”Entäs vormu!” Pojat olivat pelkkänä silmänä.<br/> Arwidsson ei virkkanut mitään, katsoi vain. Näky ei voinut olla vetämättä puoleensa. Hän kuuli<br/> toisen tytöistä sanovan: ”Mutta eihän hän ole yhtään ylpeän näköinen. Ja niin komea!”<br/> ”Ajattele, aivan vaalea. Minä kun luulin niitä kaikkia sellaisiksi mustiksi.”<br/> Keisari oli nyt ehtinyt aivan kohdalle. Tuuli leyhytti kullankellervää suortuvaa hänen ohimollaan.<br/> Hänen kasvonsa olivat vielä nuorekkaat. Aleksanterin katse liukui kadun reunamaa. Hetkeksi se<br/> pysähtyi toisiaan nykiviin tyttöihin. Kaksi virkeää silmäparia tarkkasi häntä herkeämättä päivän<br/> ruskettamien pisamien leikkiessä veitikkamaisesti nenännykeröllä. Keisari nyökkäsi ja hymyili.<br/> Hennot polvet tuskin kannattivat. Kaksi syvää hengähdystä oli ainoana vastauksena.<br/> Ratsun kaviot narskuivat jo edempänä hiekoitetulla ajotiellä, kun tytöt selvisivät pökerryksestään.<br/> ”Hän nyökkäsi meille!”<br/> ”Ja hymyili.”<br/> ”Keisari on ihana!”<br/> Arwidsson, joka oli seurannut kohtausta, tuhahti itsekseen. Tytöt, tietysti! Kun niille vähän<br/> hymyillään, niin muuta ei tarvita. Jo on keisari ihana.<br/> Mutta oikeastaan, tahtomattakin hänen täytyi myöntää, että keisarissa oli jotakin valloittavaa.<br/> Hän oli katsonut suoraan ja kirkkaasti, ja hänen hymyilynsä oli avoin ja lämmin. Saattoi tosiaan uskoa,<br/> että tuo ihminen vilpittömästi tarkoitti hyvää. Mutta entäs kaikki ne toiset? Ei, oli parasta olla<br/> antautumatta hetken tunnelmille. Mutta hullumman näköinen hallitsija olisi tosiaan voitu saada.<br/> – –<br/> Martti Ruutu, Porvoon kevät. Suomen historian lukemisto.<br/> Osakeyhtiö Valistus. Laatupaino Oy 1956.<br/> <br/> </p> 2015-09-20T20:49:26+03:00