Blogi Tieto ja todellisuus

1.4.2020. Tiedettä ja pseudotiedettä

2020-04-01T19:24:41+03:00

Jos joutuisin esimerkiksi whatsapp viestillä tiivistämään mitä on tiede, niin kirjoittaisin jotakuinkin näin. Tiede systemaattista tiedon etsintää ja esittämistä. Tieteen tulee olla hyvin perusteltua, tosi sekä uskomus, kuten platon jo aikoinaan sanoi. Tieteen tekeminen edistää myös tietoisuutta.

Mutta miksi ihmiset uskovat myös niin sanottuun "huuhaahan" eli pseudotieteeseen? Yleensä ihmisillä on tapana ajatella koherenssiteorian mukaisesti niiden asioiden olevan totta, jotka kuulostavat sopivan heidän todenkuvaan. Yleensä nämä näennäistieteen myös ovat todella tunteisiin vetoavia, jolloin se saattaa olla kiehtovampaa joillekkin, kun oikea objektiivisesti ja teoreettisesti perusteltu tieto. Mutta miksi ihmiset ovat välillä jopa tiedevastaisia? Voi olla, että edellämainittu koherenssiteoria tekee temppujaan, mutta välillä myös ylempi auktoriteetti, joka tarjoaa tätä ns oikeaa tiedettä voi esiintyä asiantuntijana tai professorina ja asettua oikeaa teoreettista tiedettä vastaan ja luomalla niin sanotun olkiukon oikeasta tieteestä ja tehdä siitä naurun alaista, jolloin ihmisistä heikoimmat turvautuvat uskomaan pseudotieteeseen.

0 kommenttia

1.4.2020. Tieto arkielämässäni

2020-04-01T19:05:21+03:00

Tietoa ja päätelmiä voi saada ja tehdä monella erilaisella tavalla. Näitä erilaisia tapoja ovat havainto ja kokemuspohjainen empirismi ja empirismiä seuraava deduktiivinen päättely. Toisessa kädessä on järkiperäinen pohdinta eli tarionalismi ja tätä seuraava deduktiivinen päättely. Kolmantena on vielä ns arkiajattelu eli abduktiivinen päättely, jossa jäsennä ympäristöstä saadun informaation parhaimmaksi mahdolliseksi selirykseksi. Esimerkiksi induktiivista päättelyä käytämme miltei jokapäivä arjessa. Induktiivinen päättely mahdollistaa luottamisen tulevaisuuteen, esimerkiksi pystymme ajatella, että aurinko nousee huomennakin ja huominen tulee, koska jos emme pystyisi ajatella näin olisimme vähitellen hermoraunioina. Rationalista eri järkiperäistä tietoa saamme esimerkiksi uutisista. Deduktiivista päättelyä käytämme esimerkiksi ongelman ratkaisuun tai ns akateemisessa argumentoinnissa, koska argumentin ollessa vahva totuuden pitää säilyä alkuoletuksista aina johtopäätökseen saakka.

0 kommenttia

1.4.2020. Kielifilosofiaa ja Ludwig Wittegstein

2020-04-01T18:58:37+03:00

Itävaltalais filosofi Ludwig Wittgenstein näki filosofiset ongelmat sekaannuksina kielellisessä viestinnässä. Tämän pohjalta hän aloitti kielifilosofian näkemyksen, jossa määritellään käsitteitä ja pohditaan sanojen ja lauseiden luonnetta. Hän loi myös kaksi kielifilosofista teoriaa, jotka ovat kielenkuvateoria ja kielipelit.

Otetaan tarkempaan tarkasteluun nämä kielipelit ja mitä nämä oikein ovat. Wittgenstein esitti teoriansa niin, että kieli on yhteydessä käyttöyhteyksiin ja sosiaalisiin tilanteisiin. Pelaamme eri tilanteissa ikään kuin kielipeliä. Meidän tulee ymmärtää konteksti eli asiayhteys ja siihen liittyvä kieli: esim. puhuessamme vanhukselle, pelaamme kielipeliä, jossa tulee jutella kohteliaasti, muodollisesti ja asiallisesti. Emme esim. kiroile tai juttele samalla tavoin vapautuneesti kuin kaverillemme. Kielipelit voivat johtaa myös väärinymmärryksiin, jos keskustelevaty henkilöt pelaavat eri kielipeliä keskustellessaan. esim. Sinun ystäväsi pelaa huumorin ja ironian kielipeliä, mutta otatkin itse kaiken ihan tosissasi.

0 kommenttia

1.4.2020. Totuusteoriat ja totuuden jälkeinen aika

2020-04-01T15:26:45+03:00

Tänään aluksi kirjoitan hieman totuusteorioista. Tietoteorioita on neljä erilaista teoriaa, Joita ovat korrespondenssiteoria, pragmaattinen totuusteoria, koherenssiteoria ja relativismi. Korrespondenssiteorian mukaan väite on totta, jos se vastaa todellisuutta. Pragmaattisen totuusteorian mukaan todet asiat ovat hyödyllisiä ja ne toimivat käytännössä. Koherenssiteoriassa totuutta vertaillaan aiempien totena pidettyjen käsityksien kautta ja relativistisessa suuntauksessa uskotaan totuuden riippuvan näkökulmasta, aikakauden, kulttuurin ja yksilön mukaan.

Minun mielestäni korrespondensi teoria kuvaa parhaiten totuutta. Koska miettiessämme emme voi tietää onko asia totta, jos emme sitä näe tai se ei vastaa todellisuutta. Ja esimerkiksi koherenssiteoria johtaa meidät väärään, koska monet asiat ovat totta, vaikka ne eivät vastaisi meidän tämänhetkistä tietoa. Mutta otanmyös kantaa relativismiin, koska on totta, että esimerkiksi tuhansia vuosia sitten tiede on ollut erillaista, mutta silloin totta ja nyt tiede on taas erillaista ja se on meidän aikanamme totta.

Seuraavaksi siirrymme käsittelemään Roman Schatzin kolumnia. Kolumnissaan Schatz puhuu totuuden jälkeisestä aikakaudesta, jossa me nyt elämme. Kolumnissaan hän toteaa maailman medioitumisen aiheuttaneen sen, että faktat menee induktiivisen ja empiirisen tunteen taakse, koska näitä ns "faktoja" tulee nykyään niin monesta informaation lähteestä. Hän kuvaili mielestäni hyvin, että ensiksi luodaan toimiva demokraattinen hyvinvointivaltio, jotta aivot voidaan heittää narikkaan. Mielestäni kolumni oli hyvä, koska vaikka meillä on paljon tietoa, jotka ovat tosia, niin maailmalla on kuitenkin todella paljon näennäistiedettä ja valheita maailmanlaajuisesti jaossa ja tunteisiin oikein vedottuna ihmiset uskovat näitä faktojen sijaan.

0 kommenttia

1.4.2020. Tieto ja informaatio

2020-04-01T14:09:04+03:00

Filosofiassa informaatiolla tarkoitetaan kaikenlaista viestintää ympärillämme, kuten erilaisia tiedotusvälineitä, sosiaalista mediaa tai vaikkapa opettajia koulussa. Ihmiset suoraansanoen janoavat informaatiota, mutta täytyy osata olla kriittinen, että mikä on totta. Esimerkiksi horoskooppitieteilijät päivittäin hössöttävät sinun horoskoopin tyypillisestä persoonallisuudesta ja minkälainen olet ja jotkut uskovat tämän vaikka se on pelkkää näennäistiedettä. Mutta esimerkiksi päivittäin saamme tällä hetkellä uutisissa uutta tietoa koronaviruksesta ja virukselta suojautumisesta ja tämä tieto on erittäinkin luotettavaa.

Sitten, kun tarkastellan erilaisia tiedon muotoja, niin näitä ovat tietotaito, hiljainen tieto ja toisen käden tieto. Tietotaito on on osaamista, eli käytännöllistä tietoa, kuten matematiikan peruslaskusääntöjen osaaminen. Hiljainen tieto on implisiittistä tietoa, eli sitä on vaikeaa pukea sanoiksi ja on tiedostamatonta. Esimerkiksi osaat luistella, mutta sitä on vaikea selittä, että miksi osaat luistella. Toisen käden tieto on tietoa, jota esimerkiksi kuulemme opettajilta tai uutisista. Suurin osa tiedostamme on toisen käden tietoa. Esimerkiksi tiedät, että Kiinan muuri on Kiinassa, vaikka et olisi siellä itse käynyt katsomassa paikan päällä.

Lopuksi vastaan vielä kysymykseen, että onko kinulla jotain spesiaalia tietotaitoa omassa takataskussani. Ehkä mielestäni jääkiekon piirissä minulla on tietotaito, kuinka taklata oikeaoppisesti ja yllättävän kovaa.

0 kommenttia

29.3.2020. Mielen filosofiaa. tekoälyö, tietoisuutta ja psykofyysistä ongelmaa

2020-03-29T15:29:20+03:00

Psykofyysisellä ongelmalla tarkoitetaan materialistien ja idealistien kahden substanssin välistä ongelmaa. Henkisen ja materiaalisen substanssin välinen vuorovaikutus on ollut filosofien mielessä jo antiikin ajoilta, kun ollaan pyritty selvittämään miten keho ja mieli ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Vaiovatko keho ja mieli sittenkin yksi ja sama asia, kuten materialistit ajattelevat.

Jos otamme psykofyysisen ongelman ohella tarkasteluun esimerkiksi rakastumisen voisimme Rene Decartesin interaktionismisen näkemyksen kautta sanoa, että meidän tunne rakastumisesta on yhteydessä meidän kehollisiin reaktioihin käpyrauhasemme kautta. Parallelismin mukaan rakkauden tunteen aiheuttamat keholliset ja tunteelliset reaktiot eivät ole millään tasolla vuorovaikutuksessa, vaan henkinen ja materiallinen osa rakkaudesta ovat, kuin kaksi kelloa, jotka toimivat harmoniassa samaan aikaan, mutta ei koskaan vikuta toisiinsa. Materialistin kannalta rakastumisenkin tunne selitettäisiin vain siten, että aivojemme sähkökemialliset reaktiot aiheuttavat rakkauden tunnetilan.

Seuraavaksi puhutaan tekoälystä. Tekoäly on keinotekoisesti tehty ns älykkyyden muoto. Matemaatikko Alan Turing oli kuitenkin sitä mieltä, että varsinaista tekoälyä ei ole vaan esimerkiksi roboteilla on tiettyyn alueeseen tai alaan valmistetut pätevyydet, joita robotti oppii hyödyntämään, eli ihmisen kaltaista monipuolista älykkyyttä ei siis pystyisi saavuttamaan. Turin kehitti myös onnistunutta tekoälyä vastaavan kokeen, jossa ihminen kysyy kuulusteluhuoneessa olevalta robotilta ja ihmisiltä kysymyskiä(kyselijä ei näe haastateltavia). Jos robotti pystyy vastaamaan niin hyvin, että haastattelija luulee robottia ihmiseksi on varsinainen tekoäly saavutettu. Jos itse olisin kyselijänä Turingin kokeessa kysyisi joitain tunteisiin vetoavia kysymyksiä, tai kysymyksiä, jotka vaativat muistoja menneisyydestä, koska minä itse uskon, että roboteilla ei pysty olemaan esimerkiksi emotionaalisia reaktioita eikä myöskään muistoja tai tunneperäisiä muistoja.

Lopuksi vielä pieni palanen tietoisuudesta käsittelyyn. Tietoisuus minulle merkitsee yleisesti kattavaa tietämystä maailmasta ja tietoisuutta emootioista(itsensä sekä toisten), ajatuksista, muistoista ja itsetietoisuudesta. Ihmisellä on tämä tietoisuus ja monilla kehittyneillä eläimillä on myös tietoisuus. Ne tiedostavat olemassaolonsa ja niillä on toiminnassaan erilaisia motiiveja ja ne jakavat myös keskenään erilaisia tunteita. Kun loikkaamme tekoälyn puolelle, mielestäni robotit ja koneet eivät tule koskaan saavuttamaan tietoisuutta. Koneille ei pysty rakentamaan moraaleja tai arvoja, kuten ihmisellä ja täten ei niille voi keinotekoisesti tehdä tietoisuuttakaan.

0 kommenttia

29.3.2020 Sattumaa ja vääjämättömyyttä

2020-03-29T14:00:34+03:00

Tänään puhutaan sattumasta ja vääjämättömyydestä ja varsinkin determinismistä ja indeterminismistä. Determinismillä tarkoitetaan, että kaikki tapahtumat ovat ennaltamäärättyjä. Eli esimerkiksi a:n liike johtaa siihen, että jokin asia b liikkuu ja b vaikuttaa siihen, että c alkaa liikkua. Tätä puoltaa kausaalinen determinismi, eli se, että kaikki tapahtumat tapahtuvat syy-seuraus-suhteen mukaisesti. Indeterminismi sen sijaan puoltaa, että sattumaa on olemassa eikä kaikkia tapahtumia voi ennalta määrätä.

Omassa elämässäni koen oikeastaan kaiken indeterministiseksi. Vaikutan itse kohtalooni valinnoilla ja päätöksilläni, joita teen. Kausaalisen deternismin valossa kuitenkin syntymäni ja geenit, jotka olen perinyt on ennaltamäärättyjä.

Otetaan samaan syssyyn vielä modaliteetit, potentiaalisuus ja aktuaalisuus. Modaliteeteillä tarkoitetaan erilaisi olemisen tapoja. Tälläisiä olemisen tapoja ovat mahdolliset, mahdottomat, välttämättömät ja kontigentit eli satunnaiset tavat. Omaa oppimisympäristöä, eli huonetta tarkastellessani löydän muutamia erilaisia olemisen tapoja. Esimerkiksi mahdollista voi olla, että huoneessani on hämähäkki. Se on mahdollista, mutta epätodennäköistä. Mahdottomia olemisen tapoja on esimerkiksi että huoneessani on lohikäärmeen muna työpöydälläni. Se ei ole mahdollista eikä suhteellinen olemisen tapa missäkään maailmassa. Välttämättömiä tapoja on, että huoneessani on lattia, katto sekä seinät ympärillä. Kontigentteja, eli satunnaisia tapoja, jotka voivat olla epätosia esimerkiksi jossain toisessa maailmassa on esimerkiksi se, että huoneessani on punainen lasi. Se on tässä maailmassa tosi, mutta voi olla, että toisessa maailmassa lasi onkin vihreä tai sininen.

Lopuksi puhutaan vielä hieman potentiaalisuudesta ja aktuaalisuudesta. Potentiaalisuus tarkoitta käytännössä piilevää muotoa tai taitoa. Ja aktuaalisuus toisessa kädessä tarkoittaa valmista havaittavaa muotoa. Otetaan esimerkiksi nuori jalkapalloilija. Hänellä on lahjoja tulla vanhempana amattipelaajaksi ja hän osaa todenteolla pelata, eli hänellä on potentiaalia tulla menestyneeksi jalkapalloilijaksi. Vuosien kuluttua kovan harjoittelun ja lahjakkuutensa ansiosta pojasta kuoriutuikin ammattiurheilija korkeassa jalkapalloliigassa eli hänen potentiaalinsa aktualisoitu ja todellisuudessa on havaittavissa, että pojasta todellakin tuli ammattijalkapalloilija.

0 kommenttia

18.2.2020 Muutos ja pysyvyys

2020-03-28T14:50:47+02:00

Tänään blogimme vie muutoksen ja pysyvyyden mitä mielenkiintoisempaan maailmaan. Filosofiassa kiistaa aiheuttanut kysmys onkin juuri se, että onko maailmassa tapahtuvat asiat ja ilmiöt jatkuvassa prosessissa vai onko todellisuus vain yksi pysyvä ja muuttumaton ykseys. Molemmilla kannoilla on omat kannattajansa. Antiikin kreikan filosofi Zenon ajatteli todellisuuden olevan muuttumaton ja toisessa kädessä Herakleitos ajatteli todellisuuden olevan jatkuvassa muutoksessa, eli "kaikki virtaa".

Esimerkkinä Herakleittoksen teorialle otetaan esimerkiksi maapallo. Maapallo on mielestäni jatkuvassa prosessissa ihmisten, eliöiden ja koko ekosysteemin osalta. Tästä on vahvana todisteena esimerkiksi, kuinka apinat ovat esi-isiämme, kuinkamaailman mantereet olivat vuosia sitten yhdessä ja maailmalla oli dinosauruksia.

Zenoni teoriaa tukevaa esimerkkiä minun on vaikea löytää koska olen herakleittoksen teorian kannattaja. Mutta mielestäni asiat, jotka eivät muutu on asioiden, kuten maailman tai ihmisen pohjimmainen olemus.

Vertaillaksemme vielä hieman näitä kahta mielenkiintoista teoriaa, otetaan muuttumattomia ja muuttuvia asioita käsittelyyn valtiolliselta kannalta, esimerkkinä Suomi. Suomessa muuttumattomia asioita talvisodan jälkeen ja venäjän vallasta irtaannuttua on demokratia sekä suomalainen kulttuuri. Jatkuvassa muutoksessa mielestäni on muuten miltein kaikki. Esimerkiksi uutta elintilaa raivataan, jolloin luonto muuttu, tai suomeen muuttaa uusia asukkaitta, jolloin kansa muuttuu.

0 kommenttia

10.2.2020. Olioita ja ominaisuuksia

2020-03-28T13:54:55+02:00

Oliot ovat filosofian mukaan kaikkia sellaisia asioita, mitkä ovat olemassa olevia aineellisesti havaittavia ja tajuttavia asioita. Filosofiassa olioita on kahdenlaisia ja olioilla on itsessään erilaisia ominaisuuksia. Meillä on siis konkreettisia ja abstrakteja olioita. Konkreettiset oliot ovat siis konkreettsesti olemassa ja ne ovat meidän havaittavissamme, kuten esimerkiksi puut ja talot ulkona. Abstraktit oliot ovat ei-materiaalisia, eikä ne ole konkreettisia olioita, eikä niillä ole lainkaan fysikaalisia ominaisuuksia esimerkiksi numerot tai kiinalaisessa uskomuksessa vaikkapa lohikäärme.

Kuten edellä mainitsin olioilla täytyy olla myös ominaisuuksia. Ominaisuudet erottavat olioita toisistaan. Tutkikaamme esimerkiksi koulussa luokan pulpettia. Se on konkreettinen olio. Sen pystyy näkeä ja havaita ja se on myös aineellinen. Kuitenkin pulpetilla pitää olla aina sama perusrakenne, eli essentiaalinen ominaisuus, jotta se olis pulpetti täytyy pulpetissa olla puinen neliön muotoinen pöytätaso ja metallijalat. Aksidentaalinen ominaisuus eli ominaisuus, joka ilmenee oliolla siitä huolimatta, että se on pulpetti on vaikka pulpetin korkeus tai vaikka piirrustus pulpetissa. Primaariominaisuuksia eli ominaisuuksia, joita jotka eivät riipu havaitsemisesta on esimerkiksi pulpetin muoto(pulpetti on neliskanttinen edelleen vaikka luokasta sammuttaisi valot). Pulepit toissijaiset eli sekundaariominaisuudet ovat taas havaitsemisestamme riippuvaisia ominaisuuksia, kuten pulpetin väri.

Puhukaamme tässä sitten vielä olion identiteetistä. Pohdin tässä minua itseäni. Filosofian valossa identiteetti tarkoittaa olion samuutta. Katsoen ontologisesta näkökulmasta samuuttani, olen syntymästäni asti ollut sama henkilö, vaikka kokoni, ulkonäköni ja ehkä aivokapasiteettinikin suurentunut.

Tämän päivän blogin haluan lopettaa puhumalla vielä partikulaareista ja universaaleista ominaisuuksista. Universaalit ovat yleispäteviä ja ns maailmanlaajuisia ominaisuuksia. Platonin ideaopin mukaan minä ihmisenä kannan universaalia ihmisyyden ideaa ihmisyyttä. Partikulaariominaisuus minussa on se, että olen ainutlaatuinen ihmisyksilö ja on olemassa yksi ainutlaatuinen Matias Hämäläinen, joka olen minä itse.

0 kommenttia

7.2.2020 Onko todellisuus hengellistä? Aineellista? Vai molempia?

2020-03-12T10:43:20+02:00

Materialismi on filosofian näkökulma, jossa ajatellaan todellisuuden olevan aineellista. Sen sijaan idealismi on suuntaus, jossa ajatellaan todellisuuden olevan henkistä. Dualismissa ajatellaan todellisuuden olevan henkistä ja aineellista. Mutta tiedämmekö koskaan oikeasti todellisuuden kantaa? Psykologiassa korostetaan, että todellisuus ja maailmankuva on yksilöllinen kokemus. Maailmaa on vaikeaa nähdä toisen silmin, koska sovitamme maailmankuvan sisäisten malliemme perustalle ja vastaanotamme skeemoihimme sopivaa tietoa ympäristöstä.

Jos alamme vertailemaan näitä mielenkiintoisi filosofian näkemyksiä todellisuudesta, uskoisin dualismin olevan kaikille mielekkäin. Dualismi tuo kattavimman näkemyksen todellisuuden kokonaisesta ideasta. Tässä näkemyksessä pystymme selittämään ihmisen henkiset kokemukset, kuten tunteet ja biologiset(materiaaliset), kuten aivoilta ja hermostosta saadut erilaiset viestit.

Materialismin suppea uskomus, että todellisuus on vain aineellista ei anna juurikaan selitystä esimerkiksi ihmisen tunnemaailmalle. Emme voi uskoa, että tunteemme ovat esimerkiksi vai aivojemme laukaisema reaktio ilmaan minkään kaltaista hengellistä kokemusta. Idealismi toisessa päässä uskoo, että todellisuus on aineetonta ja todellisuutta selitetään järjen avulla. Tällöin unohtuu, että ihminen itsessään koostuu erilaisista aineellisista osista, kuten luut, iho ja niin edelleen. Emme siis voi myöskään vain uskoa todellisuuden olevan hengellinen.

0 kommenttia