https://peda.net/id/ca41cba0023 2017-03-06T08:47:39+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/79dea494013 2019-11-07T10:49:14+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-98e1529c-013b-11ea-8547-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-98e1529c-013b-11ea-8547-4631624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="98e1529c-013b-11ea-8547-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/aihe/abitreenit/historia" title="https://yle.fi/aihe/abitreenit/historia (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Abitreenit/ historia</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-817cdcde-013b-11ea-8420-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-817cdcde-013b-11ea-8420-4631624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="817cdcde-013b-11ea-8420-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.hyperhistory.com/online_n2/History_n2/a.html" title="https://www.hyperhistory.com/online_n2/History_n2/a.html (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Hyperhistory aikajanoja</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2019-11-07T10:49:14+02:00 https://peda.net/id/47f3be18207 2018-03-05T14:25:33+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-c956a080-3bd6-11ec-920d-f8f21e980f50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-c956a080-3bd6-11ec-920d-f8f21e980f50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="c956a080-3bd6-11ec-920d-f8f21e980f50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/11/keskity-lukiessa-yhteen-asiaan-kerrallaan" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/11/keskity-lukiessa-yhteen-asiaan-kerrallaan (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kokeisiin lukeminen/ YLE</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-b3719e38-0536-11ea-ad38-509a4c62f362"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-b3719e38-0536-11ea-ad38-509a4c62f362 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="b3719e38-0536-11ea-ad38-509a4c62f362"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/20/ota-haltuun-opiskelutekniikat" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/20/ota-haltuun-opiskelutekniikat (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Ota haltuun opiskelutekniikat /Abitreenit</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-8577d40c-0536-11ea-b15a-509a4c623146"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-8577d40c-0536-11ea-b15a-509a4c623146 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="8577d40c-0536-11ea-b15a-509a4c623146"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.sanomapro.fi/vinkit-koeviikkoon-nain-opiskelet-tehokkaasti-ja-helpotat-luku-urakkaasi/" title="https://www.sanomapro.fi/vinkit-koeviikkoon-nain-opiskelet-tehokkaasti-ja-helpotat-luku-urakkaasi/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Näin opiskelet tehokkaasti /Sanomapro</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-582f2248-0536-11ea-9039-509a4c62f362"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-582f2248-0536-11ea-9039-509a4c62f362 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="582f2248-0536-11ea-9039-509a4c62f362"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.nuortennetti.fi/koulu-ja-tyo/koulu/vinkkeja-kokeisiin/" title="https://www.nuortennetti.fi/koulu-ja-tyo/koulu/vinkkeja-kokeisiin/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Miten valmistaudun kokeeseen /Nuortennetti</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-47a7797a-0536-11ea-8936-509a4c62f362"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-47a7797a-0536-11ea-8936-509a4c62f362 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="47a7797a-0536-11ea-8936-509a4c62f362"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://laudatur.net/oppikirjojen-lukeminen-tehokkaasti/" title="https://laudatur.net/oppikirjojen-lukeminen-tehokkaasti/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Oppikirjojen lukeminen tehokkaasti / Laudaturnet</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-c2ada226-de71-11e8-b8ce-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-c2ada226-de71-11e8-b8ce-4631624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="c2ada226-de71-11e8-b8ce-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/31/huijarisyndrooma-on-lukiolaistenkin-vitsaus-mita-jos-ne-huomaa-etten-oikeasti" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/31/huijarisyndrooma-on-lukiolaistenkin-vitsaus-mita-jos-ne-huomaa-etten-oikeasti (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Huijarisyndrooma tuttu lukiolaisillekin/ Abitreenit 1.11.2018</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-5f32bb06-2070-11e8-ac6c-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-5f32bb06-2070-11e8-ac6c-4631624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="5f32bb06-2070-11e8-ac6c-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/26/tunne-itsesi-oppijana" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/26/tunne-itsesi-oppijana (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Millainen oppija olet? YLE; Abitreenti</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2018-03-05T14:25:25+02:00 https://peda.net/id/d9eda87ac3d 2021-08-12T14:45:18+03:00 <span>- omat tavoitteet ja motivaatio: <br/> <em>tähtäätkö aineen yo-kokeeseen? Onko sinulla arvosanatavoite vai riittääkö opintojakson läpäisy?</em></span><br/> <br/> <span>- resurssit: aika, jaksaminen:<br/> </span><em>mieti elämäsi kokonaistilannetta ja pohdi, kuinka paljn opiskelulle voit varata aikaa ja miten sen järjestät</em><br/> <br/> <span>- oma tapa oppia: <br/> </span><em>opitko esim. tekemällä,lukemalla, kuulemalla, tutkimalla?</em><br/> <br/> <span>- opiskelusuunnitelman laatiminen: <br/> <em>päämäärätietoisessa opiskelussa hyvä apuväline on aikataulun laatiminen ja aika ajoin tarkistaminen, kuinka hyvin sitä on noudatettu</em><br/> </span><em>varaa aikaa myös rentoutumiseen; mikä on sinun tapasi renotutua?</em><br/> <br/> &gt; <b>onko asioita, jotka vaikeuttavat opiskeluasi?</b><br/> &gt; <b>muista myös ravinnon merkitys</b>: säännöllinen ruokailu, terveelliset välipalat<br/> <br/> <br/> <strong class="editor red">  Unohda pänttääminen</strong>; aivotutkijan vinkkejä opiskeluun: <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/20/unohda-panttaaminen-ota-nokoset-sen-sijaan-oikealla-opiskelutekniikalla-voit" rel="nofollow ugc noopener">YLE 20.8.2019</a><br/> <br/>  <a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/historia/oho/miten-opiskella/mieti/ruusuja-jpg2#top" title="ruusuja.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/historia/oho/miten-opiskella/mieti/ruusuja-jpg2:file/photo/8f581997358677e112f98946d5e6f3bbb488f3a0/ruusuja.jpg" alt="" title="ruusuja.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a> 2019-08-21T09:42:31+03:00 https://peda.net/id/faec9b2028a 2020-11-17T10:09:20+02:00 Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa on hyvä hankkia kertauskirja.<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/historia/oho/miten-opiskella/kal/20201117_100458-jpg2#top" title="20201117_100458.jpg"><img src="https://peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/historia/oho/miten-opiskella/kal/20201117_100458-jpg2:file/photo/5e3631e7f89f8a2ed9d9b8885a3379f022d77150/20201117_100458.jpg" alt="" title="20201117_100458.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span> 2020-11-17T10:07:47+02:00 https://peda.net/id/f2d0d6d8023 2017-03-06T08:51:29+02:00 <p><strong><strong class="editor red">Kysymys Abitreeneissä:</strong><br/> <br/> Hei!</strong> <strong>Olen kaksi ensimmäistä lukiovuottani lukenut kokeisiin lähinnä vain opetellen ulkoa käsitteet ja koko koealueen, mikä on osoittautunut siinä suhteessa hyväksi menetelmäksi, että lukuaineiden keskiarvo on todistuksessani hieman yli yhdeksän. Huonona puolena on se, <em>etten muista jälkeenpäin koealueesta kuin muutamia yksittäisiä asioita</em> sekä se, että syksyn (ja kevään) ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa tällainen menetelmä ei taida olla kovinkaan hyvä. En ole koskaan tehnyt kokeisiin valmistautuessa ajatuskarttojakaan tai mitään vastaavia. Minkälainen lukutekniikka minun kannattaisi ottaa käyttöön, nyt syksyllä kun olen kirjoittamassa terveystiedon ja keväällä taasen psykologian?</strong> <strong>Nimim. Kinsca</strong></p> <p><br/> <strong class="editor red">Vastaus</strong>: Hei, Oppimisessa ja muistamisessa tärkeää on <b>oman tietorakennelman rakentaminen mieleen</b>. Toisin sanoen tietorakennelma on oma k<b>okonaiskäsitys</b> siitä, miten asiat ovat. Yksityiskohtien muistaminen on joillekin ihmisille helppoa sellaisenaan, mutta yleisesti ottaen on niin, että yksityiskohtia ymmärtää ja muistaa vasta sitten kun ymmärtää laajemman kokonaisuuden, johon yksityiskohdat liittyvät. Ihminen siis muistaa ja oppii sen, minkä ymmärtää ja ymmärtää sen, josta pystyy muodostamaan kokonaiskuvan ja oman tietorakenteen mieleen. Yksityiskohdat voivat kuitenkin auttaa kokonaisuuksien hahmottamisessa. Niitä kannattaa liittää opittavaan asiaan. <strong class="editor red">Toiset ihmiset</strong> kokoavat käsityksen opittavasta kokonaisuudesta pikkuhiljaa yksityiskohtia keräämällä ja täydentämällä.<strong class="editor red"> Toiset</strong> taas haluavat tietää ensin mihin kokonaisuuten yksityiskohdat liittyvät ja mitä merkitystä niillä on. Tämä voi olla hyvinkin <b>yksilöllistä.</b></p> <p>Kokonaiskäsityksen ja oman tietorakennelman rakentamisessa voi käyttää useita keinoja. Olennaista on opittavan <strong class="editor red">asian prosessoiminen ja oman käsityksen muodostaminen.</strong> Usein sanotaan, että kannattaa alleviivata tekstistä tärkeitä asioita ja käsitteitä. Se on totta, mutta oppimisen kannalta se ei vielä riitä. Alleviivaus sinällään on tietoa toteava strategia, siis jonkun muun prosessoiman tiedon toteamista. Jos alleviivauksista kerää esim. tiivistelmän, muistiinpanot omin sanoin tai käsitekartan, tällöin joutuu itse miettimään ja prosessoimaan käsiteltävää asiaa. Vasta tällöin asiaa vasta oikeasti käsitellään aivoissa ja tämä edistää asian ymmärtämistä ja muistamista. Tällä tavoin opittuja asioita pystyy myös paremmin <b>soveltamaan.</b> Soveltamista vaaditaan nykyään melkein kaikissa kokeissa, joissa pitää kirjoittaa esseevastaus. Soveltaminen tarkoittaa monen eri asian yhdistämistä ja mahdollisesti eri oppiaineidenkin sisältöjen yhdistämistä vastauksissa.</p> <p><b>Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä?</b> Esim. terveystieton YO-kokeeseen valmistautumisessa olen käyttänyt opiskelijoiden kanssa menetelmää, jossa kurssikirjojen sisällysluetteloa apuna käyttäen muodostamme isolle lakanalle käsitekartan, jossa on vain otsikot. Opiskelija kerää lukiessaan kirjasta tärkeimmät asiat ja täydentää ne lakanaan sitä mukaan kun ne oppii ja ymmärtää. Käsitekartassa kannattaa käyttä värejä eri kokonaisuuksien erotteluun toisistaan. Tämä auttaa myös visuaalista muistia ja asiat olla helpommin palautettavissa mieleen myös stressaavassa koetilanteessa. Alla olevassa linkissä kuva aiheesta: <a href="http://3.bp.blogspot.com/_F9Ryvph41Pg/S6jq7JlIbMI/AAAAAAAAA7s/N--8fnOIIzc/s1600-h/DSC02760.JPG" rel="nofollow ugc noopener">http://3.bp.blogspot.com/_F9Ryvph41Pg/S6jq7JlIbMI/AAAAAAAAA7s/N--8fnOIIzc/s1600-h/DSC02760.JPG</a></p> <p>Vastaus kysymykseesi siis on, että ota käyttöön sellaisia <b>strategioita, joilla pystyt muodostamaan kokonaiskuvan asiasta itse, käsittelet opittavaa tietoa ajattelun avulla ja muodostat oman tietorakennelman sekä autat muistiasi liittämällä opittavaan tietoon mielenkiintoisia yksityiskohtia ja muistettavia pienempiä kokonaisuuksia.</b> Ymmärtävän lukemisen vaiheet voisivat olla esim. seuraavat:</p> <ul> <li><strong class="editor red">Ennakointi (sisällysluettelo, vanhan kertaaminen, otsikot, tekstin jako osiin)</strong></li> <li><strong class="editor red">Tiedon keruu (varsinainen lukeminen, alleviivaukset, muistiinpanot ranskalaisin viivoin jne.)</strong></li> <li><strong class="editor red">Prosessointi (Tiivistelmä, miellekartta, käsitekartta, aikajana, sarjakuva jne....)</strong></li> <li><strong class="editor red">Kertaus </strong> <em>Tuomo Loukomies</em></li> </ul> 2017-03-06T08:48:47+02:00