<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Kuvagalleria: Elämän kehityksen alkuvaiheet ja maailmankaudet</title>
<id>https://peda.net/id/ca15f9d8c2f</id>
<updated>2018-09-28T11:45:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/ca15f9d8c2f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Maailmankaudet eivät jakaannu samanpituisiin kausiin: esimerkiksi elämän esiaika on lähes 50 kertaa pidempi ajanjakso kuin elämän uusi aika. Diagrammissa on esitetty suhteellinen maailmankausien pituus toisiinsa verrattuna sekä maailmankausien pituus miljoonina vuosina.</title>
<id>https://peda.net/id/ca16de98c2f</id>
<updated>2018-09-28T11:45:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/mejskeeeol5kpakeuado#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/mejskeeeol5kpakeuado#top&quot; title=&quot;elaman-maailmakaudet-slide.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/mejskeeeol5kpakeuado:file/thumbnail/3ffc1564e152cb9753d055ddf74e7c342c939636/elaman-maailmakaudet-slide.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Maailmankaudet eivät jakaannu samanpituisiin kausiin: esimerkiksi elämän esiaika on lähes 50 kertaa pidempi ajanjakso kuin elämän uusi aika. Diagrammissa on esitetty suhteellinen maailmankausien pituus toisiinsa verrattuna sekä maailmankausien pituus miljoonina vuosina.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-09-28T11:45:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Syanobakteerit ovat yhteyttämiskykyisiä bakteereja, joiden ajatellaan olevan viherhiukkasten edeltäjiä. Ns. sinileväkukinnot ovat itse asiassa syanobakteeriesiintymiä.</title>
<id>https://peda.net/id/ca17a7d8c2f</id>
<updated>2018-09-28T11:45:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/soybjaovensoias#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/soybjaovensoias#top&quot; title=&quot;sinileva_sveistola_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/soybjaovensoias:file/thumbnail/2660724c792ee8eb121b25cb8342e83e018e5e53/sinileva_sveistola_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Syanobakteerit ovat yhteyttämiskykyisiä bakteereja, joiden ajatellaan olevan viherhiukkasten edeltäjiä. Ns. sinileväkukinnot ovat itse asiassa syanobakteeriesiintymiä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-09-28T11:45:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Maailmankaudet eivät jakaannu samanpituisiin kausiin: esimerkiksi elämän esiaika on lähes 50 kertaa pidempi ajanjakso kuin elämän uusi aika. Diagrammissa on esitetty suhteellinen maailmankausien pituus toisiinsa verrattuna sekä maailmankausien pituus miljoonina vuosina.</title>
<id>https://peda.net/id/ca188aeac2f</id>
<updated>2018-09-28T11:45:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/mejskeeeol5kpakeuado2#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/mejskeeeol5kpakeuado2#top&quot; title=&quot;evoluutio_elamankaudet_piirakka_jmutanen_eoppi_1410_peda.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/mejskeeeol5kpakeuado2:file/thumbnail/6a5f5e40f6cd0cf606dcda54ecd7a880df1a6dcb/evoluutio_elamankaudet_piirakka_jmutanen_eoppi_1410_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Maailmankaudet eivät jakaannu samanpituisiin kausiin: esimerkiksi elämän esiaika on lähes 50 kertaa pidempi ajanjakso kuin elämän uusi aika. Diagrammissa on esitetty suhteellinen maailmankausien pituus toisiinsa verrattuna sekä maailmankausien pituus miljoonina vuosina.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-09-28T11:45:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kemiallinen evoluutio</title>
<id>https://peda.net/id/ca19498ac2f</id>
<updated>2018-09-28T11:45:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/ke#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/ke#top&quot; title=&quot;alkumaapallo-taitto.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/ke:file/thumbnail/9a0058182229e21457a96216c190871956230dd1/alkumaapallo-taitto.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kemiallinen evoluutio&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-09-28T11:45:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Stromatoliitit ovat muinaisista syanobakteereista muodostuneita kerrostumia. Ne kuuluvat vanhimpiin tunnettuihin fossiileihin.</title>
<id>https://peda.net/id/ca1a0f1ec2f</id>
<updated>2018-09-28T11:45:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/somsmknkvtf#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/somsmknkvtf#top&quot; title=&quot;shutterstock_88525036_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/somsmknkvtf:file/thumbnail/8a1df86b47b41aefe0c69a6c5c6fd81837efacb1/shutterstock_88525036_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Stromatoliitit ovat muinaisista syanobakteereista muodostuneita kerrostumia. Ne kuuluvat vanhimpiin tunnettuihin fossiileihin.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-09-28T11:45:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Aitotumaisen kasvisolun synty ns. endosymbioositeorian mukaan</title>
<id>https://peda.net/id/ca1ad80ec2f</id>
<updated>2018-09-28T11:45:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/aksnem#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/aksnem#top&quot; title=&quot;endosymbioositeoria-slide.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/aksnem:file/thumbnail/297b1ef3da3f7998b153540c42fed98f26537747/endosymbioositeoria-slide.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Aitotumaisen kasvisolun synty ns. endosymbioositeorian mukaan&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-09-28T11:45:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Monisoluisuus ja suvullinen lisääntyminen olivat merkittäviä käännekohtia evoluutiossa. Suvullinen lisääntyminen mahdollistaa perinnöllisen muuntelun määrän kasvun. Munasolu ja siittiöitä.</title>
<id>https://peda.net/id/ca1bad6ac2f</id>
<updated>2018-09-28T11:45:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/mjslomkeslmpmmkmjs#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/mjslomkeslmpmmkmjs#top&quot; title=&quot;shutterstock_48568672_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/kuopio/lumit/biologia/heikkinen/symbioosi122/ejeb8/5esjk/keka2/mjslomkeslmpmmkmjs:file/thumbnail/d8b3fb7a3bf2b0f7a9db8d34bd119dd1faacc468/shutterstock_48568672_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Monisoluisuus ja suvullinen lisääntyminen olivat merkittäviä käännekohtia evoluutiossa. Suvullinen lisääntyminen mahdollistaa perinnöllisen muuntelun määrän kasvun. Munasolu ja siittiöitä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-09-28T11:45:00+03:00</published>
</entry>


</feed>