https://peda.net/id/c9d6ab1e9eb 2026-03-22T14:14:33+02:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4f7f3fd225e 2026-03-22T14:14:21+02:00 <br/> <br/> Tunnetuki<br/> Pedagogisesta näkökulmasta voin edistää myönteisen ilmapiirin rakentumista<br/> luokkahuoneessa luomalla kannustavan, turvallisen ja kiusaamisvapaan luokan. Näiden<br/> arvojen sanoittaminen voi auttaa oppilaita omaksumaan, että luokkahuoneessa kohdellaan<br/> toinen toisiaan kunnioittavalla ja kannustavalla tavalla. Harjoittelun aikana olen oppinut omalta<br/> ohjaajalta, että esimerkiksi jos huomaa, että joku nauraa jollekin oppilaalle tämän<br/> puheenvuoron aikana, on tärkeä pysähtyä ja sanoittaa huomio. Tilanteeseen voi puuttua<br/> seuraavalla tavalla:” Nyt huomaan, että täällä nauretaan. Se ei ole OK. Meidän luokassamme<br/> ei naureta toinen toisille ja jokaista kuunnellaan ja kunnioitetaan.” En ole vielä joutunut<br/> tällaiseen tilanteeseen, mutta haluan valmistautua sellaisen tilanteen varalle, että joudun<br/> käyttämään harjoittelusta opittuja taitoja. Opettelen havainnoimaan oppijoiden erilaisia tarpeita<br/> jo opiskeluaikana, kun suoritamme observointeja normaalikoululla. Meillä on mainio tilaisuus<br/> päästä seuraamaan opetusta sekä apukysymyset tukena tekemään havaintoja erilaisista<br/> oppijoista. Opettajan työssä oppijoiden erilaisten tarpeiden tunnistamista voi myös auttaa<br/> oppilaan vanhempien kanssa keskusteleminen ja he voivat tarjota ideoita ja työkaluja, jotka he<br/> ovat huomanneet toimivan esimerkiksi kotipuolessa.<br/> <br/> Cadima, J., Leal, T., ja Burchinal, M. kirjoittavat artikkelissaan: “The quality of teacher–<br/> student interactions: Associations with first graders' academic and behavioral outcomes.”<br/> (2010) opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutuksen vaikutusta oppilaan<br/> koulumenestykseen. Artikkelissa korostetaan socio-emotionaalisen oppimisen ja akateemisen<br/> ohjeistuksen tasapainottaminen, jotta oppilas saisi parhaat mahdolliset työkalut oppimista<br/> varten. Cadima, Leal ja Burchinal tuovat myös esille tutkimuksen, jonka tulokset osoittivat,<br/> että oppilaat osallistuivat aktiivisemmin luokisaa, jossa opettajat huomioivat oppilaat, edistivät<br/> ja arvostivat oppilaiden valinnanvapautta sekä mahdollistivat myönteisiä<br/> vuorovaikutustilanteita oppilaille. Oppilaiden myönteinen vuorovaikutus vertaistensa sekä<br/> opettajan kanssa oli selkeämmin havaittavissa luokkahuoneissa, jossa opettajat osallistuivat<br/> säännöllisiin ja laadukkaisiin keskusteluihin oppilaiden kanssa ja antoivat arvioivaa palautetta.<br/> <br/> Voin edistää myönteisen ilmapiirin rakentumista artikkelissa mainittujen keinojen tavoin eli<br/> huomioimalla kukin oppilas yksilönä sanoin ja elein. Tarjoamalla oppilaille myönteisiä<br/> vuorovaikutustilanteita voin edesauttaa heidän oppimistansa luokkahuoneessa. Merkittävä tapa<br/> edistää myönteistä ilmapiiriä luokassa on oppia tuntemaan oppilaat. Koen, että kun tunnen<br/> oppilaat henkilökohtaisella tasolla, pystyn paremmin tukemaan heitä ja huomaan ne hetket,<br/> jossa he ehkä tarvitsevat erityistä tukea tai apua. Myös oma asenne työtä ja opetettavaa<br/> oppiainetta heijastuu siihen, kuinka hyvin oppilaat vastaannottavat opetuksen.<br/> Ryhmäkeskustelun aikana lähes kaikilla meistä nousi esiin kokemuksia, jossa<br/> suhtautumisemme tiettyä oppiainetta on muuttunut myönteisemmäksi, kun sitä opetettava<br/> opettaja on ollut innostunut aiheesta ja kannustanut meitä tekemistämme virheistä huolimatta.<br/> Koen, että POM-opinnot tarjoavat hyvän pohjan siihen, että pohdimme omaa<br/> suhtautumistamme eri oppiaineita kohtaan, jotta voimme olla tietoisia siitä, millaisen<br/> vaikutelman jätämme oppilaisiin, joita opetamme.<br/> <br/> Ryhmän ohjaaminen:<br/> Miten ja mitä havainnoin opetusryhmästäni ja kuinka hyödynnän havaintojani<br/> pedagogisissa valinnoissani?<br/> Tunteet, ryhmädynamiikka, ilmapiiri, ryhmähenki. Pohdittavaa-kysymykset vastaus siihen,<br/> mitä havainnoin opetusryhmästäni.<br/> Ryhmäilmiöiden vaikutuksen yksilöön voi huomata siinä, kuinka erilainen vaikutelma jostain<br/> oppilaasta tulee, kun on hänen kanssaan kahden, tai kun hän on osa ryhmää.<br/> Se, minkälaiseksi opettaja kokee itsensä työssään, kertoo jotakin ryhmästä, jonka osa hän on.<br/> Millaisia havaintoja olen tehnyt ryhmän merkityksestä oppimiselle?<br/> Kannustava ja yhteisöllinen ilmapiiri tukee oppimista.<br/> <br/> Mikä rooli arvioinnilla on oppimisen ohjaamisessa?<br/> Opettajia ja opettamisen ohjausta kannustetaan yleiseen monipuolisuuteen, sillä se on<br/> nykyarvioinnin yksi kulmakivistä. Esimerkiksi opettaja ei saa arvioida oppilaita pelkän<br/> viittaamisen tai koearvosanojen perusteella, sillä se on omalla tavallaan epäeettistä<br/> opettamista ja opettamisen ohjausta (Atjonen, P., ym, 2019, s.5).<br/> Julkaisussaan Atjonen, P., ym, (2019) kirjoittavat myös arvioinnin yhteissuunnittelun<br/> tärkeydestä sekä siitä, että opettajille jää liian vähän aikaa sille. Suunnittelu arvioinnille jää<br/> monelle yksin suunniteltavaksi kokonaisuudeksi. Arviointiryhmä on korostanut<br/> ratkaisukeskeisesti, että paikallissuunnitelmaan kirjataan kaikki keskeiset opetussuunnitelman<br/> ratkaisukäytänteet, ja vastuu niistä on nimenomaan paikallisilla koulutuslaitoksilla.<br/> Keskinäinen yhteistyön vankistaminen sekä koulun ja kodin välinen yhteistyö on myös<br/> keskiössä arviointiryhmän komennosta (Atjonen, P., ym, 2019, s.6).<br/> <br/> Mitkä ovat kehittämiskohteeni (esimerkiksi oppimisen ohjaamisessa, oppimisen<br/> esteellisyyden poistamisessa, yksilöllistämisessä jne.) ?<br/> <br/> Oppimisen ohjauksessa olemme huomanneet tärkeäksi keskittyneen oppimisen tilan luomisen<br/> tärkeyden. Opetusta ja oppimista voi hallita ja viedä ratkaisukeskeisesti kohti terveellistä ja<br/> keskittynyttä tilaa tietyin ratkaisuin. Luokkahuonetta pitää voida teoriapainotteisesti rakentaa<br/> esimerkiksi niin, että huomioi muun muassa oppilaiden erityisyyttä, erityisherkkyyttä sekä<br/> vaikkapa neuroepätyypillisyyttä. Tietyt luokkahuonejärjestelyt ja sektoreiden rakentaminen<br/> luokkahuoneessa voi vaikuttaa positiivisesti luokan rauhoittamiseen. Tähän vaikuttaa<br/> positiivisesti myös opettajan auktoriteettinen mutta rauhoittava sekä tietynlainen oppilaita<br/> hyväksyvä olemus. Rakkaus ja rajat on täten myös todella toimiva keino oppimisen<br/> ohjauksessa. Puutteellinen tuki voi toisaalta vaikuttaa negatiivisesti luokan rauhoittumiseen,<br/> mutta onneksi tulevaisuudessa ja nyt tähän on puututtu muun muassa oppimisen tuen<br/> uudistuksella.<br/> Oppimisen esteellisyyteen voimme vaikuttaa omalla opetuksellamme jälleen sensitiivisellä<br/> pedagogiikalla sekä luovilla ratkaisuilla opetukseen. Luovat ratkaisut, kuten matematiikan<br/> opettaminen ”hauskoin opetusmenetelmin” voi vaikuttaa positiivisesti oppilaan motivaatioon.<br/> Oppilaat ovat aina yksilöitä ja kaikki tarvitsevat omanlaistaan tukea oppimiseen. Tähän auttaa<br/> oppilaan tunteminen yksilöllisesti sekä ryhmäkäyttäytymisessä. Oppilaan tunteminen voi<br/> auttaa siinä, miten paljon hän luottaa opettajaan ja arvostaa hänen opetustaan. Tunteminen voi<br/> myös antaa opettajalle enemmän tilaa ottaa luokkahuone haltuun kokonaisvaltaisesti ja luoda<br/> täten mahdollisesti parempi auktoritaarinen mahdollisuus.<br/> <br/> Oppijan oppimiseen kiinnittyminen, toimijuus ja osallisuus:<br/> Oppijoiden osallistaminen pedagogisen prosessin kaikkiin vaiheisiin tarkoittaa sitä, että oppijat<br/> eivät ole vain opetuksne kohteita. He ovat aktiivisia toimijoita oppimisessa. Pedagoginen<br/> prosessi voidaan jaotella eri alueisiin. Tunnin suunnittelu, toteutus, arvioiminen ja reflektointi.<br/> Suunnitteluvaiheessa oppijoita voi osallistaa esimerkiksi keskustelemalla heidän<br/> kiinnostuksensa kohteista taikka omista tavoitteistaan. Opettajan tehtävä on kuitenkin osata<br/> suunnitella tehtävät parhaan mukaan. Oppijoiden ideat voidaan kuitenkin ottaa huomioon<br/> esimerkiksi projekteihin tai työskentelytapoihin. Tällöin oppilaat saavat vaikuttaa myös omaan<br/> oppimiseen.<br/> Toteutuksessa oppijoiden osallisuus näkyy aktiivisuutena. Oppilaat voivat työskennellä<br/> ryhmissä, pareittain tai yksin. Oppilaat ovat myös hyvä ohjata toisen opettamiseen, sillä<br/> opettajana oppii itsekin. Opettaja voi vaihtaa omaa asemaansa ohjaajaksi, joka ohjaa oppilaita<br/> esiintymään tai esittämään omia projekteja. Tällainen opettaa yhteistyötaitoja, vastuullisuutta<br/> sekä itsenäistä ajattelua.<br/> Arvioinnissa oppijoita voidaan osallistaa itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin kautta. Oppilaat<br/> pohtivat mitä he ovat oppineet, missä on koettu onnistumisia ja mitä voisi vielä kerrata.<br/> Vertaisarvioinnissa oppilaat antavat toisillensa rakentavaa palautetta, joka tukee toistensa<br/> oppimista.<br/> Reflektointivaiheessa oppijoiden kanssa keskustellaan koko prosessista. He voivat omin sanoin<br/> kertoa mikä työskentelytapa oli parhain, mikä haastavaa ja mikä helppoa. Reflektointi auttaa<br/> oppijaa tunnistamaan omia oppimistapoja, joka kehittää oppilaan omaa opiskelukykyä.<br/> Jotta voin tukea oppijan kouluun kiinnittymistä on minun tunnistettava oma pedagoginen<br/> osaaminen. Pedagogisessa osaamisessa oppilastuntemus auttaa hyvinkin paljon. Heidät tuntien<br/> opettaja voi muokata opetustaan heille parhaaksi, joka tukee oppimista kaikilla tavoilla.<br/> Jotta itse voin tukea oppijoita on koulun ilmapiiri luotava turvallieksi sekä kannustavaksi. Pyrin<br/> siihen, että jokainen oppilas hyväksyy toisensa ja arvostaa myös itseään. Opettajan tärkein<br/> luonteenpiirre on läsnäoleminen. Oppilaiden kuunteleminen ja heidän ymmärtämisensä<br/> edesauttaa heidän opettamistaan ja heidän kiinnostuksien kiinnittämistä opetukseen.<br/> <br/> Lähteluettelo:<br/> <br/> Atjonen, P., ym, (2019). Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja<br/> lukiokoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Julkaisut (7).<br/> Cadima, J., Leal, T., &amp; Burchinal, M. (2010). The quality of teacher–student interactions:<br/> Associations with first graders' academic and behavioral outcomes. Journal of School<br/> Psychology, 48(6), 457–482.<br/> Poikkeus, A-J (2018) Opettajan osaaminen – vuorovaikutusta ja dialogia. 2026-03-22T14:11:52+02:00