<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/547/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Puutiainen eli punkki</title>
<id>https://peda.net/id/c96aeacacf0</id>
<updated>2019-09-04T14:26:06+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/c96aeacacf0:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tutkimusmatka-5/ikkjk/3kvvv/pep#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kirjoita muistiinpanot siistillä käsialalla ympäristötiedon vihkoosi. Älä kiirehdi!</title>
<id>https://peda.net/id/1eb45bb4cf0</id>
<updated>2019-09-04T20:35:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tutkimusmatka-5/ikkjk/3kvvv/pep/kmskyv-k#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Punkit eli puutiaiset ovat &lt;b&gt;runsastuneet voimakkaasti Suomessa ja muualla Euroopassa&lt;/b&gt;. Syyksi tähän arvellaan &lt;b&gt;globaalin ilmastonmuutoksen vaikutusta joko suoraan puutiaisiin ja/tai niiden isäntäeläimiin&lt;/b&gt;.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Suomessa esiintyy &lt;b&gt;kaksi ihmiselle haitallista puutiaislajia: tavallinen puutiainen&lt;/b&gt; (&lt;em&gt;Ixodes ricinus&lt;/em&gt;) ja &lt;b&gt;taigapunkki eli Siperian puutiainen&lt;/b&gt; (&lt;em&gt;Ixodes persulcatus&lt;/em&gt;). Taigapunkki ja tavallinen puutiainen näyttävät paljain silmin katsottuna samanlaisilta ja ne pystyvät elämään luonnossa samoilla alueilla. Molemmilla lajeilla on myös samat isäntäeläimet: luonnonvaraiset nisäkkäät, lemmikki- ja kotieläimet sekä ihminen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Turun ympäristö ja Saaristomeren saaret&lt;/b&gt; ovat perinteisesti olleet maamme pahinta puutiaisaluetta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Punkin poistaminen iholta – toimi näin!&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Punkin kiinnityttyä ihoon se tulee poistaa mahdollisimman nopeasti.&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Poistaminen sujuu helpoiten punkkilassolla tai ohutkärkisillä pinseteillä, joilla saadaan hyvä ote mahdollisimman läheltä ihoa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Punkki irtoaa helpoiten vetämällä se ylöspäin suuntautuvalla liikkeellä hitaasti ja varovasti irti. Joskus imukärsä jää ihoon, mutta se poistuu ajan myötä itsestään eikä yleensä aiheuta mitään haittaa. Vältä punkin kiertämistä tai liiallista puristamista.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Punkin irrottamisen jälkeen ihokohta voidaan vielä puhdistaa desinfioivalla aineella. Tällä toimenpiteellä saadaan vähennettyä ihotulehduksen riskiä, mutta borrelioosin ehkäisyssä sillä ei ole osoitettu olevan vaikutusta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;​&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/Kc4_pcccCV4?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=Kc4_pcccCV4&quot; title=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=Kc4_pcccCV4&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=Kc4_pcccCV4&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;​&lt;br/&gt;&#10;​&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/NODudiW3O58?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=NODudiW3O58&quot; title=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=NODudiW3O58&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=NODudiW3O58&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Lue lisää alla olevasta linkistä.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonteiset/punkki_eli_puutiainen.html&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Puutiainen eli punkki&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.mehilainen.fi/punkin-purema&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Punkin purema&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Kirjoita kommenttiin linkki omille sivuillesi, kun olet kirjoittanut muistiinpanot vihkoosi ja kopioinut ne Peda.netin OmaanTilaan ympäristöopin hakemistoosi. &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Muistathan katsoa ja lukea sivun linkit&lt;/span&gt;.&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;</content>
<published>2019-09-04T14:35:39+03:00</published>
</entry>


</feed>