https://peda.net/id/c93e10d7085 2024-05-02T10:30:01+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/c9445527085 2023-01-19T09:11:05+02:00 <a href="https://docs.google.com/presentation/d/1JESUYfBd725YKa_7oEhhG8MyeLlrOqJk6nj7b0oVd7Q/edit?usp=sharing" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Linkki muistiinpanoihin</a> 2024-05-02T10:30:01+03:00 https://peda.net/id/c944b8ce085 2022-05-20T12:49:49+03:00 <b>Tutkijoiden mukaan miehistä puhutaan usein vain sukunimellä, naisista taas mainitaan myös etunimi. Onko tällä merkitystä arvovallan kannalta? </b><br/> <br/> <span><span><br/> <br/> </span></span> <h2><span>Pelkällä sukunimellä puhuttelu hyödyttää miehiä – auttaa heitä etenemään uralla, tutkimus kertoo</span></h2> <p class="ab-test-ingress article-ingress-20 mx-16 mb-16 last:mb-0">Tutkimusten mukaan ihminen pitää pätevämpänä henkilöä, josta puhutaan vain sukunimellä. Naisia voi haitata työelämässä se, että heihin viitataan usein koko nimellä.</p> <div class="px-picture w-full mb-16"> <div class="flex-none"> <div class="w-full"> <div class="jsx-2628153121 aspect-ratio-container relative overflow-hidden"><img class="w-full" src="https://hs.mediadelivery.fi/img/468/50e95cbda59b43dfbfa18a812cf410e5.jpg" alt="Näitä tunnettuja ihmisiä kutsutaan usein nimillä Einstein, Marie Curie, Trump ja Hillary."/><!--filtered attribute: pinger-seen="true"--></div> </div> </div> <div class="px-caption mt-caption-top mb-16"> <p class="article-picture-caption">Näitä tunnettuja ihmisiä kutsutaan usein nimillä Einstein, Marie Curie, Trump ja Hillary.<span class="mr-8">­</span><span class="article-picture-byline">KUVA: LEHTIKUVA, HULTON ARCHIVE &amp; REUTERS</span></p> </div> </div> <div class="article-byline mx-16 mb-4"><span>Niko Kettunen</span></div> <div class="label-timestamp mx-16 mb-16"><span>27.6.2018 17:56</span></div> <p class="article-body px-16 mb-24"><span class="article-leadin">DARWIN,</span><span> </span><a class="article-personlink" href="https://www.hs.fi/haku/?query=Einstein" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Einstein</a><span>, </span><a class="article-personlink" href="https://www.hs.fi/haku/?query=Newton" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Newton</a><span> – kuuluisiin miespuolisiin tieteilijöihin on tapana viitata pelkällä sukunimellä. Naisista taas tavataan käyttää koko nimeä: </span><a class="article-personlink" href="https://www.hs.fi/haku/?query=Marie%20Curie" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Marie Curie</a><span>, </span><a class="article-personlink" href="https://www.hs.fi/haku/?query=Rosalind%20Franklin" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Rosalind Franklin</a><span>, </span><a class="article-personlink" href="https://www.hs.fi/haku/?query=Jennifer%20Doudna" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Jennifer Doudna</a><span>. </span><span>Yhdysvaltain presidentinvaaleissa puolestaan vastakkain olivat useimmiten </span><a class="article-personlink" href="https://www.hs.fi/haku/?query=Hillary" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Hillary</a><span> ja </span><a class="article-personlink" href="https://www.hs.fi/haku/?query=Trump" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Trump</a><span>, eivät Clinton ja Trump. </span></p> <p class="article-body px-16 mb-24"><span>Etunimen, koko nimen tai pelkän sukunimen käyttöön on tietysti monia syitä tilanteesta riippuen. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että pelkällä sukunimellä henkilöön viittaaminen saa tämän vaikuttamaan pätevämmältä ja usein pelkällä sukunimellä viitatun henkilön oletetaan olevan mies. </span></p> <p class="article-body px-16 mb-24"><span>Miehet siis näyttävät hyötyvän käytännöstä, jossa heistä puhutaan vain sukunimellä, mutta naisista koko nimellä.</span></p> <p class="article-body px-16 mb-24"><span class="article-leadin">PSYKOLOGIT</span><span> </span><a class="article-personlink" href="https://www.hs.fi/haku/?query=Stav%20Atir" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Stav Atir<span> </span></a><span>ja </span><a class="article-personlink" href="https://www.hs.fi/haku/?query=Melissa%20Ferguson" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Melissa Ferguson<span> </span></a><span>Cornellin yliopistosta halusivat tutkia, vaikuttaako pelkän sukunimen käyttö todella ihmisten oletuksiin henkilöstä. Atirin havaintojen mukaan esimerkiksi miespoliitikoista puhutaan huomattavasti useammin vain sukunimellä kuin naisista. <br/> <br/> </span><span>Ensin tutkijat vahvistivat havainnon käymällä läpi 300 yhdysvaltalaista politiikan radio-ohjelmaa ja 5 000 arviota, jotka opiskelijat olivat tehneet professoreistaan. </span><span>Aineistosta ja muista vastaavista tutkimuksista Atir ja Ferguson havaitsivat, että niin tieteessä, kirjallisuudessa kuin politiikassakin sekä miehet että naiset viittaavat miespuoliseen henkilöön pelkällä sukunimellä tuplasti niin useasti kuin naispuoliseen henkilöön. </span></p> <p class="article-body px-16 mb-24"><span class="article-leadin">KAKSIKKO</span><span> toteutti seuraavaksi kokeen, johon he olivat kehittäneet tarinan kuvitteellisesta, kuuluisasta kemististä. Henkilön nimi oli ryhmästä riippuen joko Douglas Berson tai Dolores Berson. 184:ää koehenkilöä pyydettiin kirjoittamaan tiivistelmä jommankumman henkilön elämästä. </span><span>Miespuolisesta Douglasista kirjoittaneet koehenkilöt viittasivat häneen keskimäärin neljä kertaa niin useasti pelkkänä Bersonina kuin toisen ryhmän jäsenet, jotka kirjoittivat naispuolisesta Dolores Bersonista. <br/> </span></p> <p class="article-body px-16 mb-24"><span class="article-leadin">JOSTAIN</span><span> syystä ihmisillä siis todella on taipumus jättää etunimi pois, kun on kyse miehestä, ja vastaavasti korostaa naisten sukupuolta puhumalla heistä koko nimellään. Tämä voi kuitenkin johtaa ajatusvinoumaan, joka haittaa naisia työelämässä. </span><span>Atir ja Ferguson havaitsivat nimittäin jatkotutkimuksessa, että tutkijoita, joihin viitataan pelkällä sukunimellä, pidetään helposti pätevämpinä kuin niitä, joista puhutaan koko nimellä.</span></p> <p class="article-body px-16 mb-24"><span>500 koehenkilölle esitettiin lista tutkijoita ja heitä pyydettiin arvioimaan, kenen kuuluisi saada puolen miljoonan dollarin arvoinen kansallinen tiedepalkinto. Kun henkilöt esiteltiin pelkällä sukunimellä, koehenkilöt soivat näille palkinnon 14 prosenttia todennäköisemmin.</span></p> <p class="article-body px-16 mb-24"><span class="article-leadin">MONESSA</span><span> ammatissa henkilön sukupuoli on yhä oletusarvoisesti mies, Atir sanoo </span><a class="article-genericlink" href="https://www.newscientist.com/article/2172515-calling-men-by-their-surname-gives-them-an-unfair-career-boost/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">New Scientist</a><span> -lehdessä. </span><span>”Kun kuulemme sukunimen, yhdistämme sen miespuoliseen henkilöön”, Atir sanoo. </span></p> <p class="article-body px-16 mb-24"><span>Tapa viitata esimerkiksi naistutkijoihin useammin koko nimellä voi yksinkertaisesti johtua halusta antaa heille tunnustusta miesvaltaisella alalla korostamalla heidän sukupuoltaan. Tämä voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan. </span><span>”Työmme viittaa siihen, että naisista syntyy kuva vähemmän arvovaltaisina”, Atir sanoo.</span></p> <p class="article-body px-16 mb-24"><span class="article-leadin">NAISIA</span><span> syrjivä vinouma voi päteä esimerkiksi tutkimusrahoituksessa. Farmakologian professori </span><a class="article-personlink" href="https://www.hs.fi/haku/?query=Tina%20M.%20Iverson" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tina M. Iverson<span> </span></a><span>Vanderbiltin yliopistosta kertoi omista kokemuksistaan muutama vuosi sitten </span><a class="article-genericlink" href="https://www.nature.com/articles/496031b" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Nature</a><span>-lehdessä. </span><span>Ensimmäisenä tutkijavuonnaan 2005 Iverson täytti 16 tutkimusapuraha­hakemusta koko nimellään. Vain yksi hyväksyttiin. Seuraavana vuonna hän teki samat hakemukset, mutta laittoi niihin vain nimikirjaimensa: T. M. Iverson. Viisi hakemusta hyväksyttiin. </span><span>Kolmantena vuonna yliopisto otti käyttöön sähköisen apurahahakemus­järjestelmän, joka Iversonin tietämättä laittoi hakemuksiin automaattisesti hänen koko nimensä. Jälleen läpi meni vain yksi hakemus. </span><span>Seuraavana vuonna Iverson järjesti niin, että sähköinen järjestelmä näyttää vain hänen nimikirjaimensa, ja kas kummaa – hakemusten läpimenoprosentti viisinkertaistui. </span></p> <p class="article-body px-16 mb-24"><span>”Olen sama hakija. Nähtävästi lopputuloksiin vaikutti se, että hakijat näkivät minun olevan nainen”, Iverson kirjoitti.</span></p> <p class="article-body px-16 mb-24"><span class="article-leadin">TIEDEJULKAISEMISESSA</span><span> on havaittu myös niin sanottu Matteus-vaikutus. Nimi on otettu Raamatun jakeesta (</span>Matt. 13:12<span>), jonka mukaan edut kasautuvat niille, joilla niitä jo on.</span></p> <p class="article-body px-16 mb-24"><span>Toisin sanoen tutkimusten vertaisarvioijat suhtautuvat suopeammin artikkeleihin, jos ne on kirjoittanut nimekäs tutkija nimekkäästä yliopistosta. Kuuluisten tutkijoiden työt menevät </span><a class="article-genericlink" href="http://www.pnas.org/content/114/48/12708" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">helpommin</a><span> läpi tiedelehdissä.</span></p> <p class="article-body px-16 mb-24"><span>Tämä vinouma korjautuisi kaksoissokkoutetulla arviointikäytännöllä, jossa tutkimusten tekijät ja niiden arvioijat eivät tiedä toistensa nimiä.</span></p> 2024-05-02T10:30:01+03:00