https://peda.net/id/c8ce26ed17f 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/c8cec0ea17f 2017-04-23T19:27:06+03:00 <p><b>valoa heijastava esine</b>: valoa heijastavia kappaleita ei näe, jos ne viedään tilaan, jossa on pimeää, esimerkiksi kynä, heijastin ja Kuu</p> <p><b>valonlähde</b>: esine, joka säteilee valoa <span>esimerkiksi palava kynttilä, päällä oleva taskulamppu ja Aurinko</span></p> <p><b>valon sironta</b>: valo siroaa, kun se heijastuu epätasaisesta pinnasta</p> <p><b>valon suoraviivainen eteneminen</b>: valo kulkee tasakoosteisessa aineessa suoraan</p> <p><b>sydänvarjo</b>: suuntaavasta valonlähteestä syntyvä teräväreunainen tumma varjo</p> <p><b>puolivarjo</b>: laaja-alaisesta valonlähteestä syntyvä harmaampi varjo, joka on sydänvarjon ulkoreunalla</p> <p><b>esineen väri</b>: väri riippuu esineen heijastamasta valosta</p> <p><b>valaistusvoimakkuus</b>: kuvaa tietylle pinta-alalle tulevan valon määrää, yksikkö luksi, 1 lx</p> <p><b>valkoinen valo</b>: kaikkia valon aallonpituuksia sisältävä valo, Auringon säteilemä valo on valkoista valoa</p> <p><b>prisma</b>: optinen laite, jolla voidaan taittaa, heijastaa tai hajottaa valoa</p> <p><b>spektri</b>: eli värikirjo, valkoinen valo hajoaa prismassa spektriksi, joka sisältää kaikki värisävyt. Jos prismaan tuleva valo ei täydellistä valkoista valoa, on spektrikuviossa myös puutteita joidenkin värien osalta</p> <p><b>näkyvä valo</b>: silmin nähtävä valo, joka on poikittaista aaltoliikettä. Aallonpituus on välillä 380 - 740 nm.</p> <p> </p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/c8cf5e3917f 2017-04-23T19:27:51+03:00 <p><b>pinnan normaali</b>: Pintaa vastaan kohtisuorasti piirretty suora. Normaali piirretään kohtaan, jossa säde ja heijastava pinta leikkaavat.</p> <p><b>tulokulma</b>: tulevan säteen ja pinnan normaalin välinen kulma</p> <p><b>heijastuskulma</b>: heijastuneen säteen ja pinnan normaalin välinen kulma</p> <p><b>heijastuslaki</b>: valon heijastumista kuvaava laki: tulokulma on yhtä suuri kuin heijastuskulma</p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/c8cff78217f 2017-04-23T19:29:57+03:00 <p><b>taittuminen normaalin päin</b>: valonsäde taittuu normaaliin päin tilanteessa, jossa valon kulku on esimerkiksi ilmasta veteen tai ilmasta lasiin</p> <p><b>taittuminen normaalista poispäin</b>: valonsäde taittuu normaalista poispäin tilanteessa, jossa valon kulku on esimerkiksi vedestä ilmaan tai lasista ilmaan</p> <p><b>kokonaisheijastuminen</b>: voi tapahtua vain, kun valon kulkusuunta on esimerkiksi vedestä ilmaan tai lasista ilmaan ja tulokulma on vähintään kokonaisheijastuksen rajakulman suuruinen</p> <p><b>kokonaisheijastuksen rajakulma:</b> pienin mahdollinen kulma, jossa kokonaisheijastuminen voi tapahtua, riippuu aineparista, mahdollinen van kun valo tulee tiheämmästä harvempaan aineeseen</p> <p><b>valon nopeus</b>: Valon nopeus tyhjiössä on noin 300 000 km/s. Valon nopeus vedessä on noin <br/> 225 000 km/s eli vesi hidastaa valon kulkua.</p> <p><b>valon taittuminen</b>: Valon kulkusuunta muuttuu eli taittuu tilanteessa, jossa se kulkee vinosti valoa läpäisevään materiaalin, kuten lasiin. Valonsäderintaman eri reunat kohtaavat materiaalin eri aikaan, mistä johtuu säteen taittuminen</p> <p><b>tulokulma</b>: tulevan säteen ja pinnan normaalin välinen välinen kulma</p> <p><b>taitekulma</b>: taittuneen säteen ja pinnan normaalin välinen kulma.</p> <p><b>optinen kuitu</b>: eli valokuitu on rakennettu valoa läpäisevästä materiaalista. Sitä käytetään tietoliikenneyhteyksien rakentamisessa. Valo etenee kuidussa kokonaisheijastuen.</p> <p><b>yhdensuuntaissiirtymä</b>: Valo taittuu kaksi kertaa kulkiessaan tasapaksun lasikappaleen läpi. Ensimmäisen kerran taittuminen tapahtuu normaalia ja kohti toisen kerran normaalista poispäin. Koska taittumiskulmien suuruudet ovat tilanteissa yhtä suuria, mutta vastakkaissuuntaisia, valonsäde jatkaa samansuuntaisena kulkuaan kuin ennen lasikappaletta.</p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/c8d08bfd17f 2017-04-23T19:31:51+03:00 <p><b>todellinen kuva</b>: esineestä muodostuva kuva, joka näkyy valkokankaalla</p> <p><b>valekuva</b>: esineestä muodostuva kuva, jota ei voi nähdä valkokankaalla</p> <p><b>tasopeili</b>: Peilipinta, joka on tasossa. Normaali jokaisesta kodista löytyvä seinäpeili.</p> <p><b>optinen akseli</b>: kuvitteellinen suora, joka jakaa peilin tai linssin kahteen samanlaiseen puoliskoon</p> <p><b>kupera peili</b>: Peilin heijastava pinta on osa ympyrän kaarta. Heijastava pinta on poispäin ympyrän keskipisteestä. Muistisääntö: KUPera on KUPrulla (pullistunut) .</p> <p><b>kovera peili</b>: Peilin heijastava pinta on osa ympyrän kaarta. Heijastava pinta on kohti ympyrän keskipistettä. KOVera on KOVerrettu sisäänpäin.</p> <p><b>polttopiste f</b>: piste, jossa heijastuneet tai linssien osalta taittuneet säteet leikkaavat</p> <p><b>polttoväli</b>: kaarevan peiliin liittyvä mitta, joka kertoo polttopisteen etäisyyden peilipinnasta</p> <p><b>kaarevuuskeskipiste c</b>: Kaarevan peilin pinta sijaitsee ympyrän kehällä ja kaarevuuskeskipiste kuvaa tämän ympyrän keskipistettä.</p> <p><b>valepolttopiste</b>: Piste, jossa säteen jatkeet leikkaavat. Sijaitsee peilin takana. Koveran linssin osalta valepolttopiste sijaitsee linssin edessä.</p> <p><b>kuvan muodostuminen</b>: tarkastelu, jossa piirtämällä määritetään esineestä muodostuneen kuvan paikka. Muodostunut kuva voi olla samankokoinen, suurennettu tai pienennetty. Se voi olla oikein tai väärinpäin.</p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/c8d1156a17f 2017-04-23T19:32:58+03:00 <p><b>kupera linssi</b>: Kupera linssin on keskeltä paksumpi kuin reunoilta, pluslinssit. Kupera linssi kokoaa yhdensuuntaisia valonsäteitä polttopisteeseen. Voidaan käyttää polttolinssinä.</p> <p><b>kovera linssi</b>: Kovera linssi on keskeltä ohuempi kuin reunoilta, miinuslinssit. Kovera linssi hajottaa yhdensuuntaisia valonsäteitä.</p> <p><b>polaroidut linssit</b>: Linssit vähentävät rakenteensa vuoksi pinnoista tulevia heijastuksia</p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/c8d1ab7f17f 2017-04-23T19:33:14+03:00 <p><b>likinäköinen</b>: Ihminen, joka näkee lähelle hyvin, muttei kauas. Näkövika korjataan koverilla linsseillä.</p> <p><b>kaukonäköinen</b>: Ihminen, joka näkee kauas hyvin. Näkövika korjataan kuperilla linsseillä. Ikänäköinen ihminen on on kaukonäköinen.</p> 2022-08-09T18:52:48+03:00