<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Etäopiskelu</title>
<id>https://peda.net/id/c7e7a970690</id>
<updated>2020-03-18T12:39:44+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/c7e7a970690:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Läksyt 11.5.</title>
<id>https://peda.net/id/e645b29c943</id>
<updated>2020-05-12T13:57:19+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/l%C3%A4ksyt#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;1. Ihminen voi olla heikkonäköinen, lähes sokea tai täysin sokea&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Voit tarkentaa katseesi eri etäisyyksille silmän linssin ja sädelihaksen ansiosta, linssi on litteä ja lihas on rento kun katsomme kauas ja linssi on pyöreämpi ja lihas tekee enemmän töitä kun katsomme lähelle&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Voit nähdä värejä tappisolujen avulla. Tappisolut reagoivat valon eri aallonpituuksiin eli väreihin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. Näet kolmiulotteisesti silmien ja aivojen yhteistyön ansiosta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. Näet hämärässä pupillisi avulla. Pupilli laajenee kun olemme hämärässä, jotta se voi kerätä mahdollisimman paljon valoa itseensä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;6. Näköaistimus tapahtuu verkkokalvolla, josta kuva kulkee aivoille.&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-05-12T13:32:37+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Läksyt 27.4.</title>
<id>https://peda.net/id/7a288e848a1</id>
<updated>2020-04-30T14:36:03+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/l%C3%A4ksyt-27-4#top" />
<content type="html">1. tehtävä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. tuojahaarake&lt;br/&gt;&#10;2. solukeskus&lt;br/&gt;&#10;3. tuppi&lt;br/&gt;&#10;4. viejähaarake&lt;br/&gt;&#10;5. synapsi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. tehtävä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;a. ääreishermosto&lt;br/&gt;&#10;b. synapsi&lt;br/&gt;&#10;c. keskushermosto&lt;br/&gt;&#10;d. adrenaliini&lt;br/&gt;&#10;e. -&lt;br/&gt;&#10;f. tuntohermot&lt;br/&gt;&#10;g. selkäydin&lt;br/&gt;&#10;h. väliaivot&lt;br/&gt;&#10;i. aivokurkiainen&lt;br/&gt;&#10;j. vasen aivopuolisko/isoaivot&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. tehtävä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;a. Refleksit nopeuttavat reagointia tilanteessa, jossa se voi olla ratkaisevan tärkeää elimistön suojaamiseksi vaurioilta.&lt;br/&gt;&#10;b. synnynnäinen refleksi = jos laitat käden esim. kuumaan kihartimeen niin otat käden pois siitä ennen kuin edes tajuat kipua&lt;br/&gt;&#10;opittu refleksi = pyöräily&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. tehtävä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;a. Hermoimpulssi kulkee aina vain yhteen suuntaan eli tuojahaarakkeesta viejähaarakkeeseen päin.&lt;br/&gt;&#10;b. Kun impulssi saapuu viejähaarakkeen kärkeen, sen täytyy päästä solujen välillä olevan synapsin yli. Se on mahdollista kemiallisten välittäjäaineiden avulla, joita erittyy solusta synapsirakoon. Välittäjäaineet kulkeutuvat synapsin yli seuraavaan hermosoluun ja käynnistävät siinä sähköisen impulssin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. tehtävä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Vastasyntyneen vauvat eivät ole vielä läheskään täysin kehittyneet.&lt;br/&gt;&#10;2. Oppimisessa asioita siirtyy työmuistista säilömuistiin, jolloin ne tallentuvat pitkäaikaisesti.&lt;br/&gt;&#10;3. Havaitseminen on toiminto aivoissa, jossa aistien tuoma tieto käsitellään ja verrataan sitä muistitsta haettuun tietoon.&lt;br/&gt;&#10;4. Muisti on kyky tallentaa ja palauttaa avioihin ja mieleen menneitä asioita. Muisti perustuu hermosolujen kykyyn muodostaa uusia yhteyksiä toistensa välille. Mitä useammin hermosolujen yhteyksiä vahvistetaan, sitä paremmin opittu asia muistetaan.&lt;br/&gt;&#10;5. Aivolisäke tuottaa hormoneja jotka säätelevät mielihyvää ja mielipahaa&lt;br/&gt;&#10;6. Uni on välttämätöntä oppimiselle, sillä yöllä aivot järjestelevät päivällä opittuja tietoja ja siirtävät niitä paikoilleen muistin säiliöihin.&lt;br/&gt;&#10;7. -</content>
<published>2020-04-29T16:43:58+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>t. 1-5 s. 142</title>
<id>https://peda.net/id/4744d45080a</id>
<updated>2020-04-17T14:47:56+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/t-1-5-s-142#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/t-1-5-s-142/i202004171448432#top&quot; title=&quot;IMG_20200417_143827.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/t-1-5-s-142/i202004171448432:file/thumbnail/3c51fafd94f40899991c0ef1403cfdb541ff7668/IMG_20200417_143827.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_20200417_143827.jpg&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;IMG_20200417_143827.jpg&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/t-1-5-s-142/i20200417144843#top&quot; title=&quot;IMG_20200417_143834.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/t-1-5-s-142/i20200417144843:file/thumbnail/89fc682c72bd5f32adb4184a140a25c1c5f6c5e3/IMG_20200417_143834.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_20200417_143834.jpg&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;IMG_20200417_143834.jpg&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-17T14:47:56+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Hormonit</title>
<id>https://peda.net/id/45af5684769</id>
<updated>2020-04-04T20:03:57+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/hormonit2#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/hormonit2/i202004042004212#top&quot; title=&quot;IMG_20200404_195047.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/hormonit2/i202004042004212:file/thumbnail/2a75f924f85c145ec2ff36e6435c547853612311/IMG_20200404_195047.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_20200404_195047.jpg&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;IMG_20200404_195047.jpg&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/hormonit2/i20200404200421#top&quot; title=&quot;IMG_20200404_195055.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/hormonit2/i20200404200421:file/thumbnail/fb66db33fa26aa6e6a31a9bf1d35321f1cd894b7/IMG_20200404_195055.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_20200404_195055.jpg&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;IMG_20200404_195055.jpg&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-04T20:03:57+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Läksyt 26.3.</title>
<id>https://peda.net/id/4fe82764702</id>
<updated>2020-03-27T13:51:36+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/l%C3%A4ksyt-26-3#top" />
<content type="html">1.&lt;br/&gt;&#10;1A = Marraskesi&lt;br/&gt;&#10;1B = Orvaskesi&lt;br/&gt;&#10;1C = -&lt;br/&gt;&#10;2 = Verinahka&lt;br/&gt;&#10;3 = Ihonalaiskudos&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Iho tuottaa D-vitamiinia auringonvalon avulla.&lt;br/&gt;&#10;3. Iho suojaa meitä vierailta aineilta ja taudinaiheuttajilta, myös UV-säteilyltä&lt;br/&gt;&#10;4. Ihon kalpenemiselle voi olla syynä mm. pahoinvointi, pelästyminen, kehonlämpö heittelehtii&lt;br/&gt;&#10;5. Solut tuottaa hiilidioksidia&lt;br/&gt;&#10;6. Ureaa syntyy maksassa. Urea kulkeutuu veren mukana munuaisiin ja ihoon, joista se poistuu virtsan ja hien mukana eli samalla elimistö poistaa vettä.&lt;br/&gt;&#10;7. Vesi, urea, sokeri ja suolot suodattuvat pois nefroneissa ja siirtyvät virtsaan.&lt;br/&gt;&#10;8. Munuainen säätelee toimiessaan ihmisen nestetasapainoa.</content>
<published>2020-03-27T13:51:36+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Läksyt 20.3.</title>
<id>https://peda.net/id/3f7114e86aa</id>
<updated>2020-03-20T13:52:17+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/l%C3%A4ksyt-20-3#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;1. &lt;br/&gt;&#10;a) aminohapot kulkevat punasoluissa&lt;br/&gt;&#10;b) happi kulkee myös punasoluissa&lt;br/&gt;&#10;c) lämpö kulkee plasmassa&lt;br/&gt;&#10;d) hiilidioksidikin kulkee plasmassa&lt;/p&gt;&#10;2. Valkosolut tuhoavat elimistöön päässeitä vieraita aineita eli viruksia ja bakteereita. Jotkin valkosolut tuottavat taudinaiheuttajia tunnistavia vasta-aineita ja toiset valkosolut taas tuhoavat taudinaiheuttajia syömällä ne pois. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Veren hyytymiseen tarvitaan verihiutaleita. Pienissä haavoissa verihiutaleet kasautuvat tulpaksi haavakohtaan eli tukkivat verenvuodon. Myös verisuonen seinämissä olevien lihasten supistuminen vähentää verenvuotoa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. Kun elimistö on kerran kohdannut tietyn taudinaiheuttajan ja tuhonnut sen, kohtaamisessa muodostuu muistisoluja eli valkosoluja, jotka tunnistavat taudinaiheuttajan, jos se tulee joskus elimistöön uudestaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. Sellainen henkilö on parhaiten suojassa tarttuvilta taudeilta, joka pitää hygieenistaan huolta, pesee käsiä monta kertaa päivässä, ei syö käsin mitään, ei juo samasta pullosta tai mistään muustakaan, mistä joku toinen on jo juonut, ei ole lähikontaktissa ihmisten kanssa ja muistaa muutenkin peseytyä usein. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;6. O-veriryhmän henkilöllä on veressään anti-a ja anti-b vasta-aineita. O-veriryhmän verta voi tarvittaessa antaa kenelle vaan veriryhmästä riippumatta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;7. Punasolu lähtee keuhkojen hiussuonistosta keuhkolaskimoita pitkin sydämmen vasempaan eteiseen ja sitä kautta vasempaan kammioon. Sieltä punasolu lähtee aorttaa pitkin kudosten hiussuonistoon ja siellä vaihtaa suuntaa takasin päin. Ensimmäisenä se lähtee muita laskimoita pitkin sydämmen oikeaan eteiseen ja siitä oikeaan kammioon ja keuhkovaltimoita pitkin palaa keuhkojen hiussuonistoon. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;8. Verenpaine syntyy ihmisen suurimmissa valtimoissa olevasta paineesta ja verenpaineen saa aikaan sydämmen sykkiminen. Kun sydän supistuu ja työntää verta valtimoihin, syntyy näinollen verenpaine, joka liikuttaa verta painovoimaa vastaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;9. Ensin on sisään-ja uloshengitys, se tapahtuu hengitysteissä ja keuhkoissa. Toisena on kaasujen vaihto keuhkoissa eli happea siirtyy vereen ja hiilidioksidia keuhkoihin. Se tapahtuu keuhkorakkuloissa ja hiussuonissa. Kolmas vaihe on kaasujen kuljetus veressä. Veri kuljettaa happea ja hiilidioksidia. Se tapahtuu verenkierrossa. Neljäntenä on kaasujen vaihto soluissa eli happea siirtyy soluihin ja hiilidioksidia vereen, se tapahtuu soluissa ja hiussuonissa. viimeisenä on soluhengitys. Siinä sokerista vapautuu hapen avulla energiaa ja reaktiossa syntyy hiilidioksidia ja vettä. Tämä tapahtuu soluissa. Hengitystä tarvitaan kaasujen vaihtamiseen, soluhengitykseen ja sen avulla syntyy kuona-ainetta, eli hiilidioksidia. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;10. Nenässä on karvoja, koska ne puhdistavat roskat ja ne toruvat isoimpi hiukkasia.</content>
<published>2020-03-20T13:52:17+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>PUOLUSTUS muistiinpanot (dioista)</title>
<id>https://peda.net/id/3b7df34e690</id>
<updated>2020-03-18T12:42:58+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/pmd#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/pmd/i3#top&quot; title=&quot;IMG_20200318_124321.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/pmd/i3:file/thumbnail/6684df0d3f2ad747e1992480d4d70b6e7dd366a8/IMG_20200318_124321.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_20200318_124321.jpg&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;IMG_20200318_124321.jpg&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/pmd/i2#top&quot; title=&quot;IMG_20200318_124335.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/pmd/i2:file/thumbnail/48c4fc6c1b53cca56ff6cc857d0437ff51f91b60/IMG_20200318_124335.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_20200318_124335.jpg&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;IMG_20200318_124335.jpg&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/pmd/i#top&quot; title=&quot;IMG_20200318_124330.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kopharron%40edu.pieksamaki.fi/hk7l/oppiaineet/biologia/et%C3%A4opiskelu/pmd/i:file/thumbnail/1284df185c55f13c7cda1cda9232888ac4390c4b/IMG_20200318_124330.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_20200318_124330.jpg&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;IMG_20200318_124330.jpg&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2020-03-18T12:42:58+02:00</published>
</entry>


</feed>