Maahanmuuttajataustaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Askolassa

2020-08-03T12:09:32+03:00

Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset koulujärjestelmästä.

Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa.

Kouluyhteisössä vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevien oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin kehittymistä huomioimalla oppilaiden omia juhlia ja kulttuuriperinteitä. Koulun yhteisissä tilaisuuksissa ja opetustilanteissa pidetään esillä eri kieliä ja suhtaudutaan arvostavasti kulttuurien eri tapoihin. Kouluyhteisössä käydään aktiivista vuoropuhelua eri kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden huoltajien kanssa. Tarvittaessa yhteisissä palavereissa käytetään tulkkeja apuna.

Huoltajille kerrotaan oman kielen oppimisen tärkeydestä, koska lapsen tunne- ja ajattelutaidot kehittyvät erityisesti lapsen omalla äidinkielellä. Korostetaan, että huoltajien on tärkeä käyttää kotona omaa äidinkieltään lapsen kanssa kommunikoidessaan. Huoltajilla on mahdollisuus anoa opetuksen järjestäjältä oman kotikielen opetuksen järjestämistä. Kotikielen opetusta tarjotaan resurssien mukaan.

1. Valmistava opetus

Valmistava opetus on tarkoitettu oppilaille, joiden suomen- tai ruotsin kielen taito tai muut valmiudet eivät riitä perusopetuksessa opiskelemiseen. Sen tavoitteena on kehittää oppilaan valmiuksia selviytyä suomenkielisessä opetuksessa ja tutustuttaa häntä suomalaiseen kouluun ja kulttuuriin. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan voimassa olevaa opetussuunnitelmaa, joka löytyy oheisesta linkistä: http://www.oph.fi/download/48802%20valmistavaops%202009.pdf.

Valmistavan luokan tavoitteisiin kuuluu mm. suomen kielen aakkosten sekä luku- ja kirjoitustaidon oppiminen. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan oppilaan kielitaidon taso sekä eteneminen muissa oppiaineissa.

Valmistavaa opetusta voidaan toteuttaa joko inklusiivisesti tai pienryhmässä. Inklusiivisessa opetuksessa oppilas opiskelee samassa opetusryhmässä yleisopetuksen oppilaiden kanssa ja saa tarvitsemaansa tukea suomen kielen taitojensa kehittämiseksi. Valmistavaa opetusta voidaan toteuttaa myös pienryhmässä, jolloin integrointia yleisopetuksen ryhmään lisätään oppilaan kielitaidon karttuessa.

Askolan kunnassa ei ole valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa, joten opetusta ei järjestetä. Sen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista.

2. S2-opetus

Kuka opiskelee s2-oppimäärää?

Oppilaan äidinkieli ei ole suomi (eikä ruotsi tai saame).

Oppilaan suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/taitotasoasteikko.doc

(kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen, sanasto ja rakenteet). Kriteerinä tulee käyttää ainoastaan kielitaidon tasoa eikä esimerkiksi synnyinmaata, kansalaisuutta, väestörekisteriin merkittyä äidinkieltä tai Suomessa oloaikaa.

Arvioinnin tekevät oppilasta opettavat opettajat. Kielitason määrittämisessä käytetään apuna kielellisen kehityksen diagnostista tehtäväsarjaa, esim. Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomi toisena kielenä –opetukseen (Kike), Lauran päivä, Kettu, Pienten kielireppu.

Oppimäärä voidaan vaihtaa koulun hallintopäätöksellä. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista.

Oppimäärän vaihtoa harkittaessa huoltajalle kerrotaan vaihdon vaikutuksista opiskelun tukeen, arviointiin ja jatko-opiskeluun.

S2-opetuksessa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa.

S2-oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia yleisen tuen oppimissuunnitelma, johon merkitään aina oppilaan kielitaidon taso (kielitaidon tasojen kuvausasteikko) sekä sisältö ja tavoitteet lukuvuosittain. Opiskelu tähtää suomen kielen taidon kehittymiseen niin s2- kuin äidinkielen tunneillakin.. Arviointi perustuu (kuten muissakin aineissa) tavoitteiden saavuttamiseen, ts. arvioidaan oppilaan suomen kielen taidon kehittymistä

Kielitaidon kehittyessä oppimäärä on mahdollista vaihtaa suomi äidinkielenä –oppimäärään. S2-oppimäärästä ei kuitenkaan ole mitään haittaa, pikemminkin hyötyä, joten vaihtoa kannattaa harkita tarkkaan.

Miten s2-oppimäärää opetetaan?

Oppilaan oppimäärä on s2, mutta hän osallistuu suomi äidinkielenä –tunteihin.
Oppilas osallistuu s2-opetukseen ja joihinkin äidinkielen tunteihin.
Oppilas käy vain s2-opetuksessa.

Kaikkien oppiaineiden opetuksessa pyritään kielitietoiseen opetukseen.

S2-oppilaan arviointi

S2-oppiaineen arviointi pohjautuu valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteisiin.

Yleisen tuen oppimissuunnitelma voidaan laatia oppilaalle, jonka kielitaidon taso sitä vaatii. Tällöin s2-oppimäärää arvioidaan oppimissuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

Mikäli suomen kielen osaaminen haittaa muiden oppiaineiden oppimista, voidaan oppimissuunnitelmaan merkitä oppiaineittain niiden tavoitteet ja toteutus, sisältö ja arviointi. Arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Opetus perustuu eriyttämiseen, mutta kyse ei ole yksilöllistämisestä.

Todistuksissa on oppimissuunnitelman mukaisesti opiskelluille oppiaineille oma arviointiasteikko, joka kertoo tavoitteiden saavuttamisesta. Todistukseen on merkitty, mitkä oppiaineet on arvioitu oppilaan oppimissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. On tärkeää tehdä huoltajille selväksi ero arvioinnin kriteereissä ja todistuksissa (esim. arvosana 8 ei vastaa yleisen oppimäärän arvosanaa 8).

Jos oppilas opiskelee s2-oppimäärää, mutta hänellä ei ole oppimissuunnitelmaa missään muussa aineessa, hän saa normaalin todistuksen (jossa näkyy, että oppilas on opiskellut suomi toisena kielenä-oppimäärää). Muut aineet arvostellaan samoin kriteerein kuin muillakin oppilailla.

Yleistä, tehostettua vai erityistä tukea?

Tuen muotoja mietittäessä on tärkeää muistaa, että kielenoppimiseen liittyvä tuki taataan ensisijaisesti muiden kuin kolmiportaisen tuen piiriin kuuluvien tukitoimien avulla. Näitä voivat olla valmistava opetus, suomi toisena kielenä -opetus ja erillisellä valtionavustuksella järjestettävä maahanmuuttajien tukiopetus.

Jos kielenoppimiseen liittyvä tuki ei ole riittävää, annetaan oppilaalle kolmiportaista tukea. Tuen tarpeen varhaiseen tunnistamiseen kiinnitetään huomiota, eikä suomen kielen taidon puute saa olla este tuen kartoittamiselle tai tukitoimien järjestämiselle.

Maahanmuuttajataustainen oppilas etenee kolmiportaisen tuen järjestelmässä tuen portaalta toiselle kuten muutkin oppilaat. Oppilaan saamaa tukea ei esimerkiksi voida suoraan määritellä tehostetuksi tueksi, ellei oppilas ole ensin saanut yleistä tukea. Jos oppilaan saama yleinen tuki ei ole riittävää, toimitaan opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Siirto tehostettuun tukeen tapahtuu pedagogisen tuen ryhmän päätöksellä. Samoin erityistä tukea harkittaessa toimitaan opetussuunnitelman määräämällä tavalla.