4.2 Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Arvioinnin 2 tehtävää

2015-02-12T16:09:50+02:00

Arviointi on kiinteä osa esiopetusta[1]. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus, johon osallistuvat opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset ja huoltajat.

[1] Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998); Perusopetusasetus 14 § 2 mom. (852/1998)

Keskeiset tiedonlähteet

2015-02-12T16:11:25+02:00

Esiopetuksen tehtävänä on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä[1]. Tavoitteellisen ja lasten kehitystä tukevan opetuksen edellytyksenä on, että opettaja saa tietoa lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista. Keskeisiä tiedonlähteitä ovat lapsen huoltaja, aiemman varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Esiopetuksen opettaja hyödyntää tietoja lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden suunnittelussa yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Suunnittelun apuna voidaan käyttää lapsikohtaista esiopetuksen oppimissuunnitelmaa.

[1] Valtioneuvoston asetus 5 § (422/2012)

Jatkuva havainnointi ja monipuolinen dokumentointi

2015-02-12T16:12:26+02:00

Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seurannan kohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon- ja taidonaloilla[1]. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin. Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Kootun seurantatiedon ja siitä johdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä lasten mahdollisesti saamaa tukea.

[1] Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)

Rohkaiseva ja kannustava palaute

2015-02-12T16:13:22+02:00

Opettaja ja lasta ohjaava muu henkilöstö antavat lapsille päivittäin rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta lasten vahvuuksista ja kehittämisalueista. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaita edistymistään. Tämä rakentaa lasten myönteistä käsitystä itsestään oppijana. On tärkeää, että huoltajat saavat usein palautetta lapsensa työskentelystä, käyttäytymisestä ja oppimisen edistymisestä, jotta he voivat osaltaan tukea lastaan[1].

[1] Peruospetusasetus 10 § 1 mom. (852/1998)

Itsearviointi

2015-02-12T16:14:11+02:00

Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearviointiin[1]. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet ja mitä he haluaisivat opetella jatkossa. Opettaja ohjaa lapsia myös pohtimaan yhteisten tehtävien onnistumista. Lasten oppimisen polun aikana vähitellen kehittyvä itsearviointitaito on osa oppimisen taitoja.

[1] Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)

Tietojen siirtäminen

2015-02-12T16:15:42+02:00

On tärkeää, että tarpeelliset tiedot kunkin lapsen esiopetuksen aikaisesta työskentelystä sekä kasvun ja oppimisen etenemisestä ovat opettajan käytettävissä lapsen siirtyessä ensimmäiselle luokalle. Tämä varmistetaan esiopetuksen ja koulun henkilöstön sekä huoltajien ja lasten yhteistyöllä. Tietojen siirtämisessä voidaan hyödyntää esiopetuksen aikana koottuja kunkin lapsen etenemistä kuvaavia dokumentteja sekä lapselle mahdollisesti laadittua oppimissuunnitelmaa tai HOJKSia. Opetuksen järjestäjä vastaa toimivien siirtymävaiheen käytäntöjen luomisesta. Tietojen siirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä.

Opetushenkilöstön itsearviointi

2015-02-12T16:22:51+02:00

Opetushenkilöstön tavoitteellinen itsearviointi on esiopetuksen laadun ylläpitämisen ja kehittämisen ehto. Opettajat käyttävät lasten kasvun ja oppimisen seurannasta saamaansa arviointitietoa ja dokumentaatiota pedagogisessa suunnittelussa ja opetuksen uudelleen suuntaamisessa. Lapsilta ja huoltajilta saatu palaute otetaan huomion toiminnan kehittämisessä.

Osallistumistodistus

2015-02-12T16:23:48+02:00

Lapsille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus[1]. Todistukseen merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun/päiväkodin ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä todistuksen antamispäivä. Lisäksi todistukseen merkitään, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Todistus voi sisältää yleiskuvauksen toteutuneesta esiopetuksesta. Todistukseen ei merkitä lapsen persoonaan, oppimisen etenemiseen tai lapsen toimintaan liittyviä kuvauksia.

[1] Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998)

Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Nilakan kunnissa

2016-06-20T09:31:15+03:00

Esiopetuksen arvioinnin tehtävänä on tukea ja edistää jokaisen lapsen hyvinvointia, kasvua, oppimista ja oppimisedellytyksiä. Esiopetuksen aikana seurataan ja tuetaan lapsen fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten taitojen sekä tietojen ja taitojen kehittymistä. Lapsen minäkäsitystä vahvistetaan arvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokonaisuuksien ja kannustavan palautteen avulla. Arvioinnin avulla voidaan suunnitella ja kehittää opetusta. Varhaisen havaitsemisen avulla voidaan antaa lapselle tukea, ehkäistä ennalta vaikeuksia ja vahvistaa lapsen käsitystä itsestään oppijana.

Arviointi esiopetuksessa on havainnoinnin, dokumentoinnin, palautteen ja arviointipäätelmien muodostama kokonaisuus.

Opettaja seuraa jokaisen lapsen kehittymistä havainnoimalla ja dokumentoimalla oppilaan työskentelyä, käyttäytymistä, sosiaalisten taitojen kehittymistä ja oppimisessa (tiedot ja taidot) edistymistä.

Lasten tekemät työt ja lasten kokemukset ovat osa esiopetuksen dokumentointia ja arviointia.

Huoltajan havainnot lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista kuuluvat myös arviointiin.

Opettajan säännöllisen ja jatkuvan havainnoinnin ja dokumentoinnin, lasten töiden ja kokemusten ja huoltajien havainnoinnin perusteella kootaan seurantatietoa, jonka avulla voidaan tehdä arviointipäätelmiä.

Lapselle annetaan päivittäin rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta lapsen vahvuuksista ja kehittämisalueista. Kootun dokumentoinnin avulla lapsi voi havaita edistymistään ja osallistua arviointiin.

Huoltajilla on oikeus saada palautetta lapsen työskentelystä, käyttäytymisestä ja oppimisessa edistymisestä. Opettaja keskustelee huoltajan kanssa ja ottaa lapsen tarpeet ja toiveet huomioon opetusta suunniteltaessa ja oppimisympäristöjä kehitettäessä. Lapselle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka ohjaa yksilöllisten tavoitteiden toteutumista ja hyödyttää lapsen kasvua ja oppimista.

Esiopetuksessa kehitetään myös lapsen valmiuksia itsearviointiin. Lapsi rohkaistuu esiopetuksen aikana kuvaamaan, mistä hän pitää, missä hän on onnistunut ja mitä hän haluaisi opetella jatkossa. Opettaja ohjaa pohtimaan myös yhteisten tehtävien onnistumista. Vähitellen kehittyvä itsearvioinnin taito on osa oppimista.

Esiopetuksen laadun ylläpitämisen ja kehittämisen ehtona on opetushenkilöstön tavoitteellinen itsearviointi.

Esiopetuksen osallistumistodistus (sisältö ja muoto)

Esiopetuksen arviointi perustuu monipuoliseen ja säännölliseen vuorovaikutukseen. Arviointi ottaa huomioon oppilaan ainutlaatuisuuden ja ihmisten yhdenvertaisuuden. Arviointi tukee lapsen mahdollisuutta innostua, kokeilla ja oppia uutta. Arvioinnin avulla saavutetaan yhdessä niitä tavoitteita, joita esiopetukselle on asetettu. Arviointi vahvistaa kodin ja esiopetuksen välillä tehtävää yhteistyötä ja tukee koulun toimintakulttuuria. Henkilöstölle, lapsille ja huoltajille tulee antaa mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman laatimiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen. Yhteistyö esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen, sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoiden ja muiden tarvittavien yhteistyökumppaneiden kanssa edistää lasten hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja oppimisen edellytyksiä.

Konkreettisia esimerkkejä dokumentoinnista:

Haastattelut

Lapsen kasvun kansio/portfolio

Oppilaan tekemät työt ja tehtävät ja niihin liittyvien kokemusten

dokumentointi (sadutus, kuvaaminen, videointi) Tunnemittarityöskentely

ja dokumentointi

Päiväkirjat

Blogit (tvt:n hyödyntäminen)

Koulun sivut (wilma, pedanet,facebook)

Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa

Palautekeskustelut

Vanhempaintapaamiset