https://peda.net/id/c70370bec 2024-05-28T14:10:13+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/5da11eba1ce 2024-05-28T14:14:53+03:00 Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen<br/> yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän<br/> selvityksen perusteella. Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava toisessa [lukio]lain mukaista<br/> koulutusta antavassa oppilaitoksessa suoritetut 11 §:ssä tarkoitetut opinnot hyväksi lukemalla<br/> ne osaksi lukiokoulutuksen oppimäärää. Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla<br/> hankittu opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Opiskelijan osaamisen<br/> tunnustamisessa noudatetaan, mitä 37 ja 38 §:ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä<br/> päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.<br/> Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen opintojen tai<br/> hyväksi luettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. Opetushallitus antaa<br/> tarkempia määräyksiä osaamisen tunnustamisesta ja sitä koskevasta menettelystä. (Lukiolaki<br/> 714/2018, 27 §.)<br/> <br/> <br/> Sen lisäksi, mitä lukiolaissa säädetään, tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun<br/> osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa.<br/> <br/> Opiskelija osoittaa lukion rehtorille hakemuksen muualla suorittamiensa opintojen tai<br/> muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamiseksi. Opiskelijan tulee esittää luotettava selvitys<br/> opinnoistaan tai osaamisestaan. Tunnustamista varten lukio voi pyytää opiskelijaa täydentämään<br/> näyttöään suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Lukion rehtorin tulee varmistaa, että muualla<br/> suoritettujen opintojen sisällöt ja laajuus tai muutoin hankittu osaaminen vastaavat lukioopetuksen tavoitteita. Opiskelijalle annetaan tietoa osaamisen tunnustamisen käytännöistä.<br/> <br/> <br/> Muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi vahvistamalla<br/> ne osaksi lukion oppimäärää. Mikäli opinnot tai muutoin hankittu osaaminen luetaan hyväksi<br/> lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan numerolla arvioitaviin opintoihin, tulee opinnoista<br/> antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan edellyttää opiskelijalta lisänäyttöä.<br/> Muualla hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään, kuten lukion opetussuunnitelman<br/> perusteissa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa opintojaksojen ja oppimäärän arvioinnista<br/> määrätään. <br/> <br/> Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen<br/> antamassa arvioinnissa. Jos kyseessä ovat paikallisessa opetussuunnitelmassa<br/> numeroin arvioitavat opinnot, arvosanat muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan<br/> vastaavuusasteikon mukaisesti: <br/> <br/> <a href="https://peda.net/savukoski/savukosken-lukio/lop2/6ooa/6ka/6otjoh/5.2.5.-osaamisen-tunnustaminen-ja-opintojen-hyvaksilukeminen/vastaavuudet.png#top" title="Vastaavuudet.png"><img src="https://peda.net/savukoski/savukosken-lukio/lop2/6ooa/6ka/6otjoh/5.2.5.-osaamisen-tunnustaminen-ja-opintojen-hyvaksilukeminen/vastaavuudet.png:file/photo/9b0d1309fceef285932528fbdba5337eca72a04d/Vastaavuudet.png" alt="" title="Vastaavuudet.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa<br/> suoritetut opinnot vastaavat, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan<br/> eduksi. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa ja osaamisen tunnustamisessa<br/> noudatetaan samoja periaatteita kuin kotimaassa suoritetuissa opinnoissa.<br/> <br/> Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen oppimäärä.<br/> Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa<br/> pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin<br/> niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Pitkän oppimäärän opintojen<br/> arvosanat siirtyvät suoraan lyhyen oppimäärän opintojen arvosanoiksi, jollei opiskelija anna<br/> korkeampaan arvosanaan oikeuttavaa lisänäyttöä. Jos opiskelija pyytää, tulee hänelle järjestää<br/> mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset<br/> hyväksytysti suoritetut opinnot tai opintojen osat voivat olla lyhyen oppimäärän valinnaisia<br/> opintoja paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Opiskelijan siirtyessä kesken<br/> oppimäärän lyhyemmästä pidempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden<br/> mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää täydentäviä opintoja, ja tässä yhteydessä myös jo<br/> suoritettujen opintojen arvosanat harkitaan uudelleen. <br/> <br/> Jos opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus ‑oppiaineen oppimääränä on suomi/ruotsi toisena kielenä<br/> ja kirjallisuus (jäljempänä S2/SV2-oppimäärä), häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan<br/> huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä S2/SV2‑oppimäärän mukaista opetusta tai<br/> onko lukio voinut tarjota vain osan S2/SV2‑oppimäärän opintojaksoista. Suomen/ruotsin kieli<br/> ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut opinnot luetaan hyväksi täysimääräisesti S2/<br/> SV2‑oppimäärän opintoihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy S2/SV2‑opintojen arvosanaksi. S2/<br/> SV2-opinnot korvaavat suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus ‑oppimäärän opinnot siinä määrin kuin<br/> niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan<br/> arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena<br/> kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärästä, mutta ei molemmista. <br/> 2024-05-28T14:13:52+03:00