https://peda.net/id/c633cce2c 2017-05-09T14:53:17+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/295dda801cc 2024-05-28T11:13:27+03:00 Lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada tarpeidensa mukaista<br/> henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää<br/> ohjausta (lukiolaki 714/2018, 25 § 2 mom.). Ohjaus on lukion toiminnassa kokonaisuus, jonka<br/> tulee syventää perusopetuksessa annettua ohjausta jatkumona lukion jälkeisiin opintoihin.<br/> Ohjauksen avulla opiskelija parantaa valmiuksiaan selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa<br/> sekä oppii arvioimaan lukio-opintoja ja jatko-opiskelua koskevia valintojaan tulevaisuuden<br/> osaamistarpeiden näkökulmasta. Lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden mukaisesti<br/> lukio-opiskelu konkretisoituu elinikäisinä työelämävalmiuksina ja -taitoina sekä laajempana<br/> yhteiskunnallisena osaamisena.<br/> <br/> Ohjaustoiminta tukee opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia<br/> itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen<br/> kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta, toimijuutta sekä luottamusta omaan<br/> osaamiseen kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään<br/> koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sukupuolitietoisella<br/> ohjauksella luodaan tasavertaisia edellytyksiä eri sukupuolten sijoittumiselle jatko-opintoihin ja<br/> työelämään. Opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä<br/> huoltajien sekä lukiokoulutuksen ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.<br/> <br/> Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä, johon kuuluu<br/> yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Ohjausta voidaan järjestää opintojaksomuotoisena<br/> opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden<br/> yhdistelmänä. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija, ja hänellä<br/> tulee olla mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa<br/> toteutettaviin opintokokonaisuuksiin. Opinto-ohjaaja vastaa oppilaitoksen opinto-ohjauksen<br/> koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä<br/> lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa<br/> häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatkoopintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän<br/> kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka<br/> sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään. <br/> <br/> Ohjausta tulee eriyttää ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat,<br/> tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostusten kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen<br/> vaikuttavat tekijät. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista voidaan tehostaa eri<br/> asiantuntijoiden yhteistyöllä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät<br/> ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea. <br/> <br/> Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus siitä, miten siirtymävaiheen yhteistyötä<br/> toteutetaan perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen sekä<br/> muiden koulutusta järjestävien tahojen kanssa. Korkea-asteen oppilaitosten kanssa tulee<br/> erikseen kehittää tapoja, jotka mahdollistavat opiskelijoille orientoivat opinnot korkeaasteella sekä vaihtoehtoiset väylät hakeutua jatko-opintoihin. Lisäksi tulee kuvata, miten<br/> alueellista monialaista yhteistyötä toteutetaan työelämän, paikallisten työ- ja elinkeinopalvelujen,<br/> sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen sekä muiden toimijoiden kanssa. Paikallisessa<br/> opetussuunnitelmassa kuvataan, miten ohjauksella varmistetaan opiskelijan mahdollisuus<br/> kehittää kansainvälisyys-, työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. <br/> <br/> <br/> Osaksi paikallista opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, jossa kuvataan ohjauksen<br/> järjestäminen oppilaitoksessa. Se toimii ohjaustyön arvioinnin ja kehittämisen välineenä. <br/> <br/> Lukion ohjaussuunnitelman tulee sisältää lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta<br/> seuraavat: <br/> <br/> <br/> • ohjauksen keskeiset käsitteet<br/> • ohjauksen tehtävät ja tavoitteet<br/> • ohjauksen järjestäminen<br/> • ohjauksen toimijat ja työnjako<br/> • ohjaus siirtymävaiheissa: yhteistyö perusopetuksen, korkea-asteen, toisen asteen<br/> ammatillisten oppilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa sekä jatko-ohjauksen<br/> järjestäminen<br/> • ohjauksen sisällöt, menetelmät ja työtavat<br/> • ohjauksen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa<br/> • ohjaustoiminnan arviointi. <br/> <br/> Ohjaussuunnitelmassa tarkastellaan myös esteettömyyttä siirtymävaiheissa. Suunnitelmassa<br/> kuvataan toimintamalleja, joiden avulla turvataan yhdenvertaisuus hakeutumisvaiheessa lukioon<br/> ja sieltä jatko-opintoihin. Lisäksi suunnitelmaan sisällytetään kuvaus toimenpiteistä, joiden avulla<br/> varmistetaan esteetön opintopolku ja oppimisympäristö.<br/> <br/> Lukiolain (714/2018) 26 §:n 1 momentin mukaan lukiokoulutuksen oppimäärää<br/> suorittava opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää<br/> opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman lukioopintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi. Lukiolain 26 §:n 2<br/> momentin mukaan henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opintojen alussa oppilaitoksen<br/> opetus- ja ohjaushenkilöstön tuella ja sitä päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä. <br/> <br/> Henkilökohtainen opintosuunnitelma koostuu seuraavista osista:<br/> <br/> <br/> 1) opiskelusuunnitelma<br/> • aikaisempi koulutus ja muu osaaminen<br/> • suomen/ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet<br/> • hyväksi luettavat opinnot ja/tai oppimäärät sekä muu hyväksi luettava osaaminen<br/> • suoritettavat opinnot; lukio-opinnoissa eteneminen, opintojaksovalinnat<br/> • opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt<br/> • opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve<br/> • korkeakouluissa ja mahdollisesti muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja/tai<br/> tutustumisjaksot<br/> • työelämän tutustumisjaksot<br/> • arvioitu opiskeluaika <br/> <br/> 2) ylioppilastutkintosuunnitelma<br/> <br/> 3) jatko-opinto- ja urasuunnitelma.<br/> <br/> <br/> Lukiolain (714/2018) 27 §:n 1 momentissa määrätään, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä<br/> on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa<br/> opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Lukiolain<br/> 27 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu<br/> paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Lukiolain 27 §:n 3<br/> momentin mukaan opiskelijan on tarvittaessa osoitettava osaamisensa koulutuksen järjestäjän<br/> päättämällä tavalla. <br/> <br/> <br/> Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoa<br/> lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille<br/> sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittava<br/> opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Ohjausprosessin aikana<br/> opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen jatyöelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko lukio-opintojen<br/> ajan. <br/> <br/> Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen<br/> opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on<br/> ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.). Lukiokoulutuksen oppimäärän<br/> suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa<br/> koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta<br/> oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen<br/> järjestäjä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018, 25 §<br/> 4 mom.)<br/> <br/> Savukosken lukion opiskelija laatii ensimmäisen vuoden syyslukukaudella henkilökohtaisen<br/> opintosuunnitelma ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan tuella. Suunnitelma sisältää<br/> opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. <br/> <br/> <br/> Suunnitelmia päivitetään ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa opintojen<br/> edetessä, sillä oppivelvollisuuteen kuuluvien opintojen on edistyttävä henkilökohtaisen<br/> opiskelusuunnitelman mukaisesti.<br/> <br/> <br/> Opiskelijoille tarjotaan etäyhteyksien avulla mahdollisuuksia tutustua ammattikorkeakoulujen,<br/> yliopistojen ja työelämän tarjoamiin jatko-opintoihin. Mahdollisuuksien mukaan koululle kutsutaan<br/> eri alojen osaajia kertomaan työstään ja opinnoistaan. Oppiaineiden opintojaksoissa tehdään<br/> yhteistyötä paikallisten yritysten, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä yhdistysten että<br/> järjestöjen kanssa.<br/> <br/> 2024-05-28T11:13:27+03:00