https://peda.net/id/c60014e0b96 2017-11-09T12:18:11+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/10930afe5d2 2023-09-27T13:53:17+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-8cc727ae-5d24-11ee-a6b0-428e09909083"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-8cc727ae-5d24-11ee-a6b0-428e09909083 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="8cc727ae-5d24-11ee-a6b0-428e09909083"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://open.spotify.com/playlist/6NUxFhDT1OGKUwzjNorJ71?si=ec95d35412184581" title="https://open.spotify.com/playlist/6NUxFhDT1OGKUwzjNorJ71?si=ec95d35412184581 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Musahissan kuuntelulinkit</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Kpl 1-3 keskiaika<br/> kpl 4-6 barokki<br/> kpl 7-11 wieniläisklassismi<br/> kpl 12-19 romantiikka<br/> kpl 20-25 1900-luvun taidemusiikki</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2023-09-27T13:53:17+03:00 https://peda.net/id/c746025cdff 2017-12-13T13:57:22+02:00 <p>MUSIIKIN AIKAKAUDET</p> <p> </p> <p><strong><span class="editor underline">KESKIAIKA JA RENESSANSSI</span></strong></p> <p><strong><span class="editor underline"> </span></strong></p> <ul> <ul> <li>500-luvulta lähtien varmimmat tiedot ovat kirkkomusiikista. -&gt; Katolisen kirkon levitessä kouluja perustettiin kirkkojen yhteyteen. Luostarit!</li> </ul> </ul> <ul> <li><em>Gregoriaaninen laulu</em> = yksiäänistä, latinankielistä, kuvioivaa (=melismaattista) ja linjakasta kirkkolaulua.</li> </ul> <ul> <ul> <li><em>1000 luvulta eteenpäin alkava moniäänisyys</em><em>: </em>pääsävelmälle <em>(Cantus firmus) </em>sommiteltiin kuvioivia vastaääniä.</li> </ul> </ul> <ul> <li>1000-1200-luvuilla maallisen musiikin puolella esiintyivät trubaduurit ja truveerit, jotka olivat usein ylhäissukuisia ritareita tai jopa hallitsijoita.</li> </ul> <ul> <li>He lauloivat ja runoilivat rakkauden ja luonnon innoittamina, naisen ylistyksen pohjana oli Neitsyt Marian palvonta.</li> </ul> <ul> <li>Samanaikaisesti esiintyi muutakin maallista musiikkia:</li> </ul> <ul> <li>-kansanlaulua ja tanssia esittivät <em>jonglöörit , </em>soittoniekat, jotka seurasivat trubaduureja linnoissa. Soittimina mm. fidel (viulun edeltäjä), nokkahuilu, harppu ja lyömäsoittimia.</li> </ul> <p><span class="editor underline">*1300- ja 1400 luvuilla moniäänisyys kehittyi</span>. Kirkkomusiikissa messu ja motetti, maallisessa musiikissa mm. madrigaali ja chanson.</p> <p>*Kirkkojen ohella korkeatasoista musiikkia esitettiin renessanssihoveissa.</p> <p>Yleissivistystä: 1500-luku, täysrenessanssi, toi historiaan monta neroa, esim. Shakespeare, Michelangelo, Rafaello, Leonardo da Vinci. Amerikka löydettiin, kirjapaino keksittiin ja tapahtui uskonpuhdistus.</p> <p><em>Madrigaali= </em> moniääninen hovitaiteen muoto</p> <p>*Soitinmusiikin kehitys oli huomattava<strong><span class="editor underline">, alettiin säveltää nimenomaan soittimille tarkoitettua musiikkia. </span></strong>Luuttu, cembalo ja urut olivat ensimmäisiä soittimia, joille sävellettiin. Syntyi soitinperheitä (esim. nokkahuilut, violasoittimet)</p> <p>*Säveltäjiä mm. Palestrina ja Orlando di Lasso</p> <p> </p> <p><span class="editor underline">Barokki</span></p> <p>*1600-luku ja 1700-luvun alkupuoli olivat barokin aikaa.</p> <p>*Koristeellisuuden, dramaattisuuden, mahtipontisuuden aikaa taiteessa.</p> <p>*Musiikille tyypilliset piirteet</p> <p> *Säännöllisen perusrytmin toistuminen</p> <p> *Duuri-molli tonaliteetin vakiintuminen</p> <p>*<em>Terassidynamiikka: forte tai piano, ei crescendoa tai diminuendoa.</em></p> <p><em>*Konsertoivat tyyli: soolosoittimen tai soolosoitinryhmän vuorottelu orkesterin kanssa.</em></p> <p>*1600-luvun alussa syntyivät mm.:</p> <p> -Ooppera</p> <p> -Oratorio</p> <p> -Passio</p> <p> -Konsertto= soolosoittimen soitinkonsertto</p> <p>*Soolosoitin- ja orkesterimusiikin kukoistus on yhteydessä monien soittimien kehittymiseen ja laadukkuuteen. Esim. viulu ja urut</p> <p> </p> <p>GALANTTI TYYLI (rokokoo)</p> <ul> <li>n.1700-luvun puolivälistä eteenpäin.</li> <li>Valoisuus, ilmavuus, eleganssi</li> <li>Musiikissa puhutaan myös <em>tunteellisesta</em> tai <em>esiklassisesta </em>ajasta. Siirtymä barokista wieniläisklassismiin.</li> <li>Ajalle tyypillisiä piirteitä olivat mm.*Sonaatti ja sonaattimuoto alkavat kehittyä*ooppera kansanomaistui -Moniin Euroopan pääkaupunkeihin rakennettiin komea oopperatalo</li> <li>*JULKINEN KONSERTTIELÄMÄ ALKOI KEHITTYÄ!*</li> <li>*tunteellisuuden ilmaisu esim. äkillisillä sävellajinvaihdoksilla tai dynamiikalla.</li> <li>*”keksittiin” <em>crescendo ja diminuendo</em></li> <li>*Orkesterimusiikin kehitys: sinfonia, konsertto ja kamarimusiikki muotoutuvat.</li> </ul> <p> </p> <p> </p> <p>WIENILÄISKLASSISMI – ROMANTIIKKA (1750-1800-luku)</p> <p>*Wieniläisklassismin aikakauden musiikille on tyypillistä suuri tasapainoisuus ja hallittu ilmaisu.</p> <p>*Sonaattimuoto saavutti täydellisyytensä.</p> <p>*Harmoninen selkeys</p> <p>*Orkesterin koko kasvoi</p> <p>*Suuria säveltäjiä- Haydn, Mozart, Beethoven</p> <p>1800-luvulle tultiin vallankumouksen kautta. Kirjallisuudessa syntyi käsite romantiikka.</p> <p> </p> <p>Romantiikan ajan musiikin ilmiöitä:</p> <p>*Sanan ja sävelen yhdistämisestä kehittyivät Lied Saksassa, ja ohjelmamusiikki Ranskassa. Myös ooppera kukoisti.</p> <p>*Suosittiin pienimuotoisia sävellyksiä kuten impromptu ja fantasia.</p> <p>*Harmoniat murtuivat, tapahtui rohkeita sointu-uudistuksia.</p> <p>*Konserttielämä tuli yhä monimuotoisemmaksi</p> <p>*Säveltäjiä esim. F.Chopin, R.Schumann, F. Liszt, G. Bizet</p> <p>*Kansallisromantiikka= suosittiin kansallisia aiheita: mm. isänmaa, luonto, kansanrunous</p> <p> -säveltäjiä esim. E. Grieg, J.Sibelius</p> <p> </p> <p> </p> <p>1900-LUVUN MUSIIKKI</p> <p>*Vuosisadan vaihteessa länsimaisessa musiikissa oli voimakkaita suuntauksia. Esim. <em>Impressionismi, kansallisromantiikka. ekspressionismi ja viihdemusiikki.</em></p> <p>*Impressionismissa sävellajituntu peittyy hämyiseksi ja ilmavaksi. Käytetään suuria sointuja, purkautumattomia riitasäveliä, pitkää pedaalia.</p> <p>*Säveltäjiä mm. C. Debussy, M. Ravel</p> <p> </p> <p>*Ekspressionismi käytettiin aluksi kromatiikkaa ja päädyttiin kaksitoistasäveljärjestelmään (dodekafoniaan)= sävellyksen perustaksi luodaan 12:sta sävelestä muodostettava rivi, jossa kukin sävel esiintyy vain kerran. Sävelet ovat jatkossa sidottuja esiintymään samassa järjestyksessä. Atonaalisessa musiikissa on siis paljon teoreettisuutta, eikä se avaudu usein samalla tavalla, kuin perinteinen musiikki.</p> <p>*Säveltäjiä mm. Schönberg, Berg ja Webern.</p> <p> </p> <p>*Viihdemusiikin synty liittyi 1800-luvulla tapahtuneeseen kaupunkien kasvuun ja teollisuuden kehitykseen.</p> 2017-12-13T13:57:22+02:00 https://peda.net/id/f1a2bc5ac54 2017-11-09T14:47:40+02:00 <a href="https://trainer.thetamusic.com/en" rel="nofollow ugc noopener">https://trainer.thetamusic.com/en</a><br/> <br/> <br/> Tuolta löydät hauskoja pelejä, joiden avulla voit opetella teoriaa. Kommentoi tähän, kun olet käynyt pelaamassa- mitä peliä suosittelisit toisille ja miksi?<br/> <br/> <br/> Pelit löytyvät Games-valikosta. <p>Helppoja:<br/> - Notation: Flash notation (notes) (nuotinnimiä C-duuriasteikolla)<br/> - Rhythm: Flash Rhythm (helppojen rytmien tunnistamista)<br/> - Scales: Tonic Finder (sävellajin tunnistamista kuuntelemalla)</p> <p>Sointujen kuuntelua:<br/> - Chords: Phrase Fitter (avaruusalus, sointutehot I - IV - V C-duurissa)<br/> - Chords: Chord drop (kookospähkinöiden hajottamista, sointutehojen tunnistaminen)</p> <p>Melodiaharjoitus:<br/> - Melody: Parrot Phrases (soita perässä kolmen sävelen melodia)</p> 2017-11-09T14:46:02+02:00 https://peda.net/id/b8bb1452c53 1970-01-01T02:00:00+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-37528fb6-c540-11e7-a84c-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-37528fb6-c540-11e7-a84c-4631624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="37528fb6-c540-11e7-a84c-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://youtu.be/-so9b1MP804" title="https://youtu.be/-so9b1MP804 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Nää maat, harjoitus pianosäestyksellä</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-cb86a5c4-c53f-11e7-9cbc-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-cb86a5c4-c53f-11e7-9cbc-86f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="cb86a5c4-c53f-11e7-9cbc-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://youtu.be/eGr7tYHqKDo" title="https://youtu.be/eGr7tYHqKDo (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Finlandia-hymni, vaiheessa</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2017-11-09T13:18:33+02:00