https://peda.net/id/c5939c7894af1 2026-08-10T14:33:42+03:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/c59415b994af1 2015-10-06T15:07:33+03:00 <span class="medium"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/maantiede/annika-tatterbach222/9-lk/oppilast%C3%B6it%C3%A4/loimalammintie/nimet%C3%B6n-0457/image-jpg#top" title="image.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/maantiede/annika-tatterbach222/9-lk/oppilast%C3%B6it%C3%A4/loimalammintie/nimet%C3%B6n-0457/image-jpg:file/photo/66a343317dd9e63b53769159801daea20a7384cd/image.jpg" alt="" title="image.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Viksberginsuo on ojitettu suo. Se sijaitsee Forssan lentokentän lähellä. Suot on ojitettu metsätalouden, turvetuotannon ja maatalouden tarpeisiin. Ojitettuja soita on maassamme on noin 5,5 miljoonaa hehtaaria. Soita suojellaan, koska ne on vähentynyt. Soiden suojelu pyrkii sekä lajien että toimivien ekosysteemien säilyttämiseen. Suojelusoiden verkostossa tulee olla edustajia myös soistumisen eri muodoista, soiden erilaisista kehitysvaiheista sekä soita, jotka ovat eri tavoin edustavia turvekerrostensa suhteen. <br/> <br/> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/maantiede/annika-tatterbach222/9-lk/oppilast%C3%B6it%C3%A4/loimalammintie/nimet%C3%B6n-0457/image-jpg2#top" title="image.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/maantiede/annika-tatterbach222/9-lk/oppilast%C3%B6it%C3%A4/loimalammintie/nimet%C3%B6n-0457/image-jpg2:file/photo/b3480542b00699a7f150994eb4f17c03c264bc4a/image.jpg" alt="" title="image.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Viksberginsuon maalaji on rahkaturvetta ja sen päällä kasvaa suokasveja esim. suopursuja. Se syntyy kosteissa hapettomissa olosuhteissa, joissa kasvimateriaali hajoaa epätäydellisesti. Turvetta voi käyttää eri käyttötarkoituksiin. Suurimpia käyttökohteita ovat energiantuotanto ja maatalous, missä turvetta käytetään eläinten kuivikkeena.<br/> <br/> <br/> Lähteet <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Turve#Turpeen_k.C3.A4ytt.C3.B6" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://fi.wikipedia.org/wiki/Turve#Turpeen_k.C3.A4ytt.C3.B6</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ojitus" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://fi.wikipedia.org/wiki/Ojitus</a> <a href="http://agl.cc.jyu.fi/visu/index.php?id=538" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">http://agl.cc.jyu.fi/visu/index.php?id=538</a> 2026-08-10T14:33:42+03:00 https://peda.net/id/c59605de94af1 2015-10-06T15:08:14+03:00 <a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/maantiede/annika-tatterbach222/9-lk/oppilast%C3%B6it%C3%A4/loimalammintie/nimet%C3%B6n-5643/viksberg-jpg#top" title="Viksberg.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/maantiede/annika-tatterbach222/9-lk/oppilast%C3%B6it%C3%A4/loimalammintie/nimet%C3%B6n-5643/viksberg-jpg:file/photo/9bbf27ae86b0b3b55460154f6cf7730719785d51/Viksberg.jpg" alt="" title="Viksberg.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a>Viksbergin kaatopaikka sijaitsee Forssan pienlentokentän vieressä. Siellä oli paljon kasvillisuutta ja hiekkaa. Viksbergin kaatopaikan vaikutuksia on tarkkailtu erillisten ohjelmien mukaisesti vuodesta 1992 alkaen. Kaatopaikka oli käytössä vuonna 1962 - 1995. Kaatopaikan vuoto- ja valumavedet johdatetaan jätevedenpuhdistamolle. Silti kaatopaikalta valuu epäpuhtaita vesiä ojia myöten suoraa Loimijokeen. Kaatopaikkaa on alettu kunnostamaan, että päästöt ympäristöön loppuisivat. Urakka maksaa miljoonia. 2026-08-10T14:33:42+03:00 https://peda.net/id/c59789e394af1 2015-10-06T10:27:18+03:00 <a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/maantiede/annika-tatterbach222/9-lk/oppilast%C3%B6it%C3%A4/loimalammintie/nimet%C3%B6n-127e/2#top" title="20150930_143649_HDR.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/maantiede/annika-tatterbach222/9-lk/oppilast%C3%B6it%C3%A4/loimalammintie/nimet%C3%B6n-127e/2:file/photo/9e39f9127767316a87b6151dbb861197862a408e/20150930_143649_HDR.jpg" alt="" title="20150930_143649_HDR.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a>Kuvan pellossa on liejusavea. Se on suurimmaksi osaksi savea, mutta sisältää myös eloperäistä maa-ainesta. Liejusavi on varsin mineraalipitoista, ja sen muokkaus on suhteellisen helppoa. Kuvan vasemmalla puolella olisi Loimalammin luonnonsuojelualue, mutta sitä ei kuvasta näe. Loimalammin ympäristö on liejua. Lieju on eloperäinen maalaji, joka koostuu kasvi- ja eläinjäänteistä. Lieju on märkänä puuromaista, kuivana kevyttä ja kovaa. Lieju on fysikaalisilta ominaisuuksiltaan helppohoitoista viljelysmaata, mutta yleensä liian hapanta. <br/> <br/> Lähde: <a href="http://weppi.gtk.fi/aineistot/mp-opas/eloperaisetmlajit.htm" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">http://weppi.gtk.fi/aineistot/mp-opas/eloperaisetmlajit.htm</a> 2026-08-10T14:33:42+03:00