Lähteet

2022-01-14T13:41:07+02:00

Baines, L. (2008). A Teacher’s Guide to Multisensory Learning : Improving Literacy by Engaging the Senses. ASCD.

Blanchett, H., Powis, C., Webb, J., Chris Powis & Jo Webb. (2012). A Guide to Teaching Information Literacy: 101 Tips. Facet Publishing.

Lehtinen, U., Haapala, M. & Dahlström, R. (1993). Aistien avulla oppimaan: Lähestymistapoja vaikeasti monivammaisten henkilöiden kehityksen tukemiseen. Kirjayhtymä.

OPH = Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus.

Räty, M., Sivonen, S., Saarela, J., Laurikainen, H. & työryhmä. (2014). Aistien-menetelmä. Laurea Julkaisut 20, Edita Prima Oy, Helsinki. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/122452/Laurea%20julkaisut%2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Moniaistisuus ja oppiminen

2022-01-18T09:45:03+02:00

Erilaisten aistien merkitys oppimisessa on suuri ja erilaiset yksilöt oppivat eri tavoin. Jotta eri oppimistyylit huomioitaisiin opetuksessa mahdollisimman hyvin, opetusmenetelmien tulisi olla riittävän monipuolisia. Lisäksi, mitä useammalla tavalla opitaan, sitä pysyvämpi muistijälki syntyy. (Räty ym., 2014.) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsityksessä korostuu eri aistien käyttö ajattelussa ja oppimisessa (Opetushallitus, 2014, s. 17). Aistitilassa moniaistisuus voi tarkoittaa sitä, että tilassa on kuultavaa (ääniä, musiikkia), tunnusteltavaa (erilaiset materiaalit), haisteltavaa, maisteltavaa sekä nähtävää (esim. kuvia, esineitä) (Räty ym., 2014).

Ihminen saa jatkuvasti informaatiota moniaistisesti, joten myös opetustilanteissa moniaistisuus tukee aivojen toimintaa parhaiten (Shams & Seitz, Rätyn ym., 2014, mukaan). Monen aistin kautta tulevien ärsykkeiden käyttö ohjeistuksessa lisää sitoutuneisuutta, edistää syvempää osallistumista ja näyttää oppilaalle, että oppiminen voi olla hauskaa. On todettu, että oppilaiden on vaikeampi oppia, jos he ovat täysin kuulonvaraisen oppimisen varassa. Sääntönä voisi pitää, että mitä abstraktimpi konsepti on oppia, sitä korkeampi on visuaalisen kuvauksen tarve. (Baines, 2008.) Eri aistien käyttäminen sekä kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat myös lisäävät oppimisen motivaatiota (OPH, 2014, s. 27). Moniaistisuus opettamisessa kiinnittää oppilaiden mielenkiinnon ja toimii inklusiivisena menetelmänä (Blanchett, 2012).

Kasvattajan näkökulmasta on tärkeää tietää, millainen eri aistien toimintakyky on, jotta vuorovaikutuksen ja oppimisen tukeminen on mahdollisimman tehokasta (Lehtinen ym., 1993, s. 14). Moniaistisuuden, monikanavaisuuden sekä vuorovaikutuksen edistämiseksi opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa (OPH, 2014, s. 30). Oppiaineista erityisesti kuvataiteessa painotetaan kokemuksellisuutta, moniaistisuutta sekä toiminnallisuutta oppimisessa (OPH, 2014, s. 143). Laaja-alaisista osaamistavoitteista puolestaan erityisesti monilukutaitoa kehitetään järjestämällä opetusta moniaistisuus, kokonaisvaltaisuus ja ilmiökeskeisyys huomioiden. Kun opetusta järjestetään toiminta-alueittain etenkin kognitiivisten taitojen oppimisessa aistien stimulointi ja harjoittaminen on keskeistä. (OPH, 2014.)