https://peda.net/id/c44525ba7f0 2020-04-15T14:53:48+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/103e6ec27f1 2020-04-27T21:26:59+03:00 <ul> <li>T. 2</li> <li>Tee miellekartta käsitteistä DNA, kromosomi, kromatiini, histoni, geeni, emäskolmikko, aminohappo, proteiini. Eli selvitä näiden väliset suhteet itsellesi!</li> <li>Lue alla oleva artikkeli ja vastaa kysymyksiin.</li> </ul> <br/> Epigenetiikka: <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/04/isovanhempiemme-huonot-kokemukset-voivat-nakya-geenitasolla-epigeneettisina" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/04/isovanhempiemme-huonot-kokemukset-voivat-nakya-geenitasolla-epigeneettisina</a><br/> <br/> - Mitä epigenetiikka tarkoittaa?<br/> - Oliko Lamarck siis oikeassa? Periytyvätkö hankitut ominaisuudet?<br/> - Mitä esimerkkejä artikkelissa on isovanhempien elinympäristön vaikutuksesta lapsenlapsien perimään?<br/> <br/> Lisää lukemista aiheesta: <a href="https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/olet-mita-mummosi-soi" rel="nofollow ugc noopener">https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/olet-mita-mummosi-soi</a><br/> <br/> 1, 4, 6, 7<br/> <br/> 1. <br/> DNA:n koodaavan juosteen emäsjärjestys on ATG CCG GGA ATA TAT TAA<br/> a. Mikä on DNA:n mallijuosteen emäsjärjestys?<br/> TAC GGC CCT TAT ATA ATT<br/> b. Mikä on syntyvän lähetti-RNA:n emäsjärjestys?<br/> AUG CCG GGA AUA UAU UAA<br/> c. Mitkä ovat siirtäjä-RNA-molekyylien vastinemäskolmikot?<br/> UAC, GGC, CCU, UAU, AUA, AUU<br/> d. Mikä on syntyvän proteiinin aminohappojärjestys tämän DNA-jakson osalta?<br/> metioniini – proliini – glysiini – isoleusiini – tyrosiini – lopetus <br/> <br/> 4. <br/> a. metioniini – glutamiini – proliini - alaniini<br/> b. CGA<br/> c. AUC<br/> d. Isoleusiini-aminohappoa<br/> e. UCU, UCC,UCA tai UCG<br/> f. UAC koodaa tyrosiinia, ja sytosiinin muuttuminen guaniiniksi muuttaa emäskolmikon<br/> lopetuskolmikoksi UAG. Proteiinisynteesi loppuisi kesken, eikä toimivaa proteiinia syntyisi. <br/> <br/> 6. <br/> a. Toukan kudosten sisältämä tietty proteiini hajotetaan aminohapoiksi. Toukan geeneissä on<br/> ohjeet kotelon ja perhosen rakentamiseksi. Uudet proteiinit rakennetaan geenien<br/> ohjaamina proteiinisynteesissä. Tumassa syntyy ensin esiaste-RNA, josta silmukoinnin<br/> jälkeen syntyy lähetti-RNA. Lähetti-RNA:n emäsjärjestykseen on kopioitunut tietyn<br/> proteiinin rakennusohje siten, että yksi emäskolmikko vastaa tiettyä proteiiniin tulevaa<br/> aminohappoa. Lähetti-RNA siirtyy tumasta ulos ja kiinnittyy ribosomille. Siirtäjä-RNAmolekyylit järjestävät aminohapot oikeaan järjestykseen aminohappoketjuksi. Siirtäjä-RNAmolekyylit kiinnittyvät –kaksi molekyyliä kerrallaan- lähetti-RNA:han omilla<br/> vastinemäskolmikoillaan ja jättävät kuljettamansa aminohapot aminohappoketjun<br/> kokoamispaikalle. Kun aminohappoketju on valmis, se muokataan ensin sekundaari- ja<br/> sitten tertiaarirakenteiseksi, ja on syntynyt valmis proteiini.<br/> b. Kotelovaiheen alussa kaikki kotelon kudokset hajoavat ja siksi myös RNA:n määrä on pieni.<br/> Sitten kotelossa alkaa uusien, kotelovaiheessa tarvittavien proteiinien valmistus. Siihen<br/> tarvitaan RNA-molekyylejä, joten RNA:n määrä nousee, kun kotelon ikä on 20 % sen koko<br/> iästä. Toinen piikki RNA:n määrässä on kotelovaiheen lopussa, 80 % koko kotelovaiheen<br/> iästä, kun kotelo alkaa valmistautua perhosvaiheeseen ja tarvitaan taas uusia proteiineja.<br/> c. Entsyymi B katalysoi pyruvaatin muuttumista maitohapoksi eli osallistuu<br/> maitohappokäymiseen. Kyseisen entsyymin aktiivisuus on suurimmillaan, kun kotelon ikä<br/> on 0-6 vrk. Silloin kotelossa ei ole vielä ilmaputkia, eikä kotelo saa happea<br/> soluhengitykseensä. Kun ilmaputket ovat kehittyneet, kotelo saa tarvitsemansa energian<br/> soluhengitysreaktiosta. Sen yhtä vaihetta, sitruunahappokiertoa, katalysoi entsyymi A. Sen<br/> aktiivisuus lisääntyy selvästi, kun kotelo on saavuttanut kuuden vuorokauden iän. Siitä<br/> eteenpäin kotelon solujen energiantuotanto perustuu soluhengitykseen.<br/> <br/> 7. Geeni, lähetti-RNA ja intronit<br/> a. Introni on geenin koodaavalla alueella oleva jakso, joka ei sisällä perinnöllistä<br/> informaatiota.<br/> b. Geeniin lasketaan mukaan sekä säätelyalue että koodaava alue. Lähetti-RNA:ssa on<br/> mukana pelkästään koodaavan alueen eksonit, eikä välttämättä niistäkään kaikkia.<br/> c. Vaihtoehtoinen silmukointi tarkoittaa sitä, että intronien lisäksi esiaste-RNA:sta voidaan<br/> poistaa myös osa eksoneista. Siten samasta geenistä saadaan tuotettua erilaisia lähettiRNA-molekyylejä ja erilaisia proteiineja.<br/> d. 2400:3 = 800 emäskolmikkoa -&gt; 799 aminohappoa sekä lopetusemäskolmikko. 2020-04-15T14:55:55+03:00 https://peda.net/id/0bb046487fc 2020-04-16T12:09:58+03:00 <ul> <li>K2016, t.1</li> <li>S2016, t. 1</li> <li>K2014, t. 4</li> <li>S2008, t. 10</li> </ul> <br/> Mallivastaus viimeiseen:<br/> <br/> Määrittely:<br/> Geeni on osa kromosomin DNA-ketjua, joka koodaa kolmen emäksen jaksoina (kodonit) (RNA:ta ja<br/> edelleen) yhtä peptidiketjua (josta voidaan lopulta tehdä useitakin proteiineja).<br/> Geeni on kromosomissa sijaitseva perintötekijä. (Siitä voi samassa lokuksessa olla eri alleeleja).<br/> (2 p.)<br/> Rakenne:<br/> Prokaryooteilla geenin koodaava jakso on yhtenäinen, mutta eukaryooteilla se on usein jaksottunut<br/> koodaaviin alueisiin eli eksoneihin ja ei-koodaaviin eli introneihin, jotka silmukoidaan pois niin, että niitä<br/> ei ole enää lopullisessa lähetti RNA:ssa.<br/> Geeni rakentuu osa-alueista: säätelyalue (promoottori) ja varsinainen koodaava alue, josta DNApolymeraasi aloittaa toimintansa.<br/> Prokaryooteilla sama säätelyalue voi säädellä useiden peräkkäisten geenien toimintaa (operoni).<br/> Geenien säätelyyn voi osallistua tehostajajaksoja, jotka voivat sijaita hyvinkin kaukana itse geenistä.<br/> (4 p.) 2020-04-16T12:09:58+03:00