7.4.6 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Oppiainejaon vaihtoehto

2015-01-30T13:26:53+02:00

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Toiminta-alueopetuksen tavoitteet

2015-01-30T13:26:59+02:00

Toiminta-alueittain järjestävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, ja oppimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen arviointi kuvataan HOJKSissa kullekin toiminta-alueelle. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.

Toiminta-alueopetuksen toteuttaminen

2015-01-30T13:27:06+02:00

Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaiskehitystä sekä edistetään ja ylläpidetään oppilaan toimintakykyä. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Lisäksi tehdään opettajien keskinäistä sekä muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

Motoriset taidot

2015-01-30T13:27:12+02:00

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.

Kommunikaatiotaidot

2015-01-30T13:27:19+02:00

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on vuorovaikutuksen muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen tarkoituksenmukaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla tarvittaessa käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.

Sosiaaliset taidot

2015-01-30T13:27:27+02:00

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osallisuuden kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.

Kognitiiviset taidot

2015-01-30T13:27:34+02:00

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppimisen tavoitteena on kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen perusvalmiuksia. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.

Päivittäiset taidot

2015-01-30T13:27:42+02:00

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristönsä toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arjen taitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, tieto- ja viestintäteknologisten taitojen, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.

Toiminta-alueopetuksen arviointi

2015-01-30T13:27:51+02:00

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.

Kouluilta tulleita kysymyksiä ja ehdotuksia

2014-09-13T20:20:37+03:00

Paikallisesti päätettävät asiat Loppi

2016-01-25T10:24:58+02:00

Lopella toiminta-alueittain opiskellaan soveltavassa luokassa. Luokassa on myös oppiainejakoisesti opiskelevia oppilaita. Toiminta-alueittain opiskelevalla oppilaalla voi olla tavoitteita eri oppiaineista. Opetuksessa ja oppimisessa hyödynnetään ilmiöpohjaista oppimista, jossa ylitetään toimita-alueiden ja oppiaineiden rajat. Oppilaiden integraatiota yleisopetuksen ja muun erityisopetuksen ryhmiin toteutetaan oppilaiden tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti.

Motoriset taidot
Motorisia taitoja harjoitellaan esim. Knillin ohjelman avulla, Semoco-harjoituksilla, liikunta- ja musiikkitunneilla, luonnossa liikkumalla, leikeissä, iltapäivätoiminnassa ja muissa vapaa-ajan toimissa. Tavoitteena on oppilaan mahdollisimman itsenäinen liikkuminen sekä mahdollisuus osallistua oman ympäristönsä toimintaan fyysisistä rajoitteista huolimatta. Opetuksessa hyödynnetään Lopen monipuolista luontoa ja sen tarjoamia retkeilyreittejä- ja alueita.

Kieli ja kommunikointi
Yksilölliset kommunikointimenetelmät – ja tavoitteet kirjataan HOJKS:iin. Kommunikointia harjoitellaan arjen eri tilanteissa ja tapahtumissa sekä eri paikoissa. Mahdollistetaan kommunikointitaitojen siirtyminen luokkatilanteista lähiympäristöön ja erilaisiin tilanteisiin. Opetuksessa hyödynnetään tietotekniikan mahdollisuuksia, erilaisia kommunikointivälineitä. Kommunikoinnissa käytetään apuna erilaisia päiväohjelmia ja yksilöllisiä päiväkirjoja. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän jäseniä. Tarjotaan jokaiselle oppilaalle mahdollisuus osallistua ja esittää omat mielipiteensä. Opetellaan kuuntelemaan.

Sosiaaliset taidot
Harjoitellaan ryhmän jäsenenä olemista ja oman vuoron odottamista. Opetellaan toimimaan erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Koulun ulkopuolella annettava opetus on myös omiaan lisäämään oppilaiden hyvinvointia ja osallistuvaa kansalaisuutta. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan koulun ja eri yhteisöjen järjestämiin tapahtumiin. Opetuksessa hyödynnetään koulukeskuksen eri tiloja ja niissä järjestettäviä tapahtumia. Toiminta-alueittain opiskelevat oppivat parhaiten aidoissa tilanteissa, joten tehdään eri paikkoihin retkiä ja tutustumiskäyntejä. Aluksi on tärkeää oppilaan luottamuksen ja turvallisuuden tunteen kehittyminen sekä luokan henkilökunnan kannustava ja rohkaiseva ohjaus. Oppilasta ohjataan käyttäytymään asianmukaisesti luokassa, ulkoillessa ja koulun ulkopuolella asioidessa tai retkeillessä. Koulussa annetaan aikaa ja ohjataan oppilaita myös keskinäiseen kanssakäymiseen esimerkiksi leikkien ja pelien avulla. Kouluun tuleville oppilaille nimetään koulukummit.

Syyslukukauden alussa laaditaan luokan oma toimintasuunnitelma alkavalle lukuvuodelle. Toimintasuunnitelma esitellään luokan vanhempainillassa syksyllä.

Kognitiiviset taidot
Kognitiivisten taitojen oppimisessa edetään kunkin oppilaan yksilöllisten taitojen ja valmiuksien mukaisesti. Tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Aisteja harjaannuttamalla edistetään oppilaan halua ja kykyä vastaanottaa ja hankkia tietoa omasta kehostaan ja ympäristöstään. Oppimisvalmiuksien harjoitteleminen, kuten katsominen, kuunteleminen ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen, on perusta uuden tiedon omaksumiselle. Kognitiivisia taitoja edistävät esim. liikunta- ja laululeikit, lorut, päiväjärjestys ja erilaisten valintojen tekeminen. Oppilailla voi olla yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia koritehtäviä. Oppilaalla voi olla eri oppiaineiden sisältöjä tavoitteena. Oppimateriaalit valitaan yksilöllisesti oppilaan tarpeiden mukaan. Opetuksessa hyödynnetään strukturointia ja visualisointia.

Päivittäisten toimintojen taidot
Päivittäisten taitojen harjaannuttamisen tavoitteena on lisätä oppilaan omaa osallistumista. Huomioidaan terveelliset vaihtoehdot. Harjoitellaan turvallista liikenteessä liikkumista lähiseudulla jalan, pyöräillen ja erilaisilla liikennevälineillä. Harjoitellaan asioimista ja valintojen tekoa. Harjoitellaan yöpymistä ja ruokailua kodin ulkopuolella ja toimimista paikoissa, mitkä eivät ole entuudestaan tuttuja. Harjoitellaan yksinkertaisten ruokien valmistamista, leipomista ja tilojen siistimistä. Harjoitellaan asiallisia ruokailutapoja. Soveltavassa luokassa järjestetään yö- ja / tai leirikouluja kerran sekä syys -että kevätlukukaudella.

Arviointi
Oppilaan arviointi annetaan kirjallisena todistuksena kerran lukuvuodessa keväällä. Muusta mahdollisesta arvioinnista päätetään yksilökohtaisesti hojks:in laatimisen yhteydessä.