Uutisia ja artikkeleita

2016-02-19T19:40:20+02:00

Nuori katsoo Tiktokista videoita Touretten oireyhtymästä, ja pian hän saa itsekin oireita – Tästä on kyse sosiogeenisessä sairaudessa

Sosiogeeninen sairausilmiö on tunnettu pitkään, mutta nyt se saa somen kautta uusia muotoja. HS 25.9.2023

Näin voi oppia tekemään parempia päätöksiä – ”Kaikki ratkaisut syntyvät tunteen perusteella”, sanoo psykologian tohtori

HS 25.4.2022

Unohtaminen on ihmisen aivoille tärkeä lahja - "Supermuistaja" Jill Proce pystyy muistamaan kaikki elämänsä päivät 14-vuotiaasta lähtien

HS 14.11.2022

Tutkimus vahvistaa: Raha tuo onnea

Kaksi miljoonaa euroa jaettuna kahdelle sadalle ihmiselle loi maailmaan 225 kertaa enemmän onnea kuin jos rahasumma olisi jäänyt kahdelle lahjoittajalleen. HS 16.11.2022

Essin lapsi alkoi oireilla jo aivan pienenä – Nyt teini-ikäinen ei puhu eikä mene kouluun

Essin teini-ikäisen lapsen oireet alkoivat jo varhaislapsuudessa. Ongelmiin ei saatu apua, ja nyt tytär ei enää puhu – eikä mene kouluun. HS 17.11.2022

Kiusaamiseen koulussa osallistuvat luokassa kaikki tahallaan tai tahattomasti - Siitä kärsii yli 30 000 peruskoululaista

HS 25.11.2022

Mindfulness-harjoittelun hyötyjä on paisuteltu. Toisaalta meditaation kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta, sanoo psykologian tutkija Oskari Lahtinen.

Tiede-lehti 11/2022

Me vitkuttelijat

Miksi Alli, Sebastian, Janna, sinä ja minä emme saa asioita aikaiseksi? Yliopistokirjeenvaihtaja Valtteri Parikka perehtyi prokrastinaatioon, joka saattaa olla isompi ongelma kuin olemme ymmärtäneet. HS 27.12.2022

Ulkonäkö vaikuttaa arvosanoihin – hyvännäköisten naisopiskelijoiden tulokset heikkenivät etäopetuksessa

Siirtyminen etäopetukseen tarjosi tilaisuuden tarkkailla ulkonäön vaikutusta, koska naamakertoimella oletettavasti on merkitystä lähiopetuksessa. HS 28.12.2023

Irti some-koukusta

Nuorten masennus- ja ahdistusoireilu on yleistynyt valtavasti samaan aikaan, kun älypuhelimet ja some ovat haukanneet elämästämme merkittävän osan. ”Mitä enemmän somea, sitä varmemmin on paha olla”, sanoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola. HS / Tiede-lehti 12/2022.

Toisen taivutteleminen ”tosiasioilla” johtaa umpikujaan ja uupumukseen – mielipiteisiin vaikuttamiseen on fiksumpiakin keinoja

Yritys vaikuttaa toisen mielipiteisiin on vaikeaa, koska ihminen pysyy mieluummin kannassaan. On kuitenkin luontevia tapoja vaikuttaa muihin. Sen huomasi suomalainen hirsitaloyritys, joka onnistui kaupanteossa Yhdysvalloissa. HS 2.1.23

En minä kuitenkaan osaa!

Koetko, että sinulla on ”huono matikkapää” tai että olet ”luonnostaan huono pallopeleissä”? Useimmiten huonoja minäkäsityksiä on mahdollista muuttaa. HS 10.1.23

Pariudumme kaltaistemme kanssa, mutta rakkauden olemus muuttuu ajan kuluessa

Yhdysvaltalaisen professorin mukaan rakkaudessa on kolme päätekijää, joiden yhdistelmistä syntyy seitsemän rakkauden tyyppiä. Katso, millaista rakkautta suhteesi edustaa. HS 16.1.23

Tutkimus: Pojat voivat keskimäärin paremmin kuin tytöt, ja tasa-arvoisissa maissa hyvinvointiero kasvaa

Tasavertaisuuden odotusten ja todellisuuden ristiriita voi olla yksi selitys yllättävälle havainnolle. HS 24.1.23

Aivojen reaktiokyky ennustaa virustautia – hidastuminen voi kertoa altistavasta stressistä tai väsymyksestä

Stressi, unen puute, alkoholin käyttö ja masennus heikentävät aivojen reaktiokykyä. HS 15.2.23

Piikit pystyssä

Joidenkin on erityisen vaikeaa kestää kritiikkiä, ja se näkyy monesti uhmakkaana käytöksenä. Usein taustalla piilee jo lapsuudessa opittu häpeä. HS 20.2.23

Hapuilua pimeästä

Psykiatri Katriina Kuusi aloitti uransa aikana, jona moni piti vaikeudet omana tietonaan. Nykyään hän kohtaa paljon potilaita, jotka haluavat diagnoosin, ja nuoria, jotka eivät tiedä, mitä haluavat. Loputon oman paikan etsiminen on menetys sekä yhteiskunnalle että ihmiselle itselleen, Kuusi ajattelee. HS 23.2.23

Ilmansaasteet haittaavat päätöksentekoa, havaittiin käytännön kokeessa

Shakinpelaajat pärjäsivät huonosti, kun ilmassa oli paljon pienhiukkasia. HS 2.3.23

Vitsillä sisään

Huumori on parhaimmillaan loistava sosiaalinen liima, mutta joskus jatkuvassa leikinlaskussa on kyse epämiellyttävien tunteiden välttelemisestä. HS 3.3.23

Vastaanotolle saapuu täysin lukossa olevia nuoria: Psykologi kertoo mitä älylaitteet voivat pahimmillaan tehdä

Älypuhelin mahdollistaa sen, ettei kotoa ei ole pakko poistua edes ruokakauppaan. Nurinkurisesti se voi aiheuttaa elämän jämähtämisen neljän seinän sisään. HS 8.3.23

Masennuskone

Vielä muutama vuosi sitten monet tutkijat olivat sitä mieltä, että sosiaalisella medialla ei ole yhteyttä nuorten mielenterveysongelmiin. Nyt alkaa näyttää selvältä, että yhteys on ja että ongelmat ovat erityisen suuria nuorille naisille. HS 8.3.23

Älä tule liian paha murrosikä

Voiko lasta kasvattaa niin, ettei hänelle tule liian repivä murrosikä? Ainakin se, että lapselle on opettanut sinnikkyyttä ja optimismia, saattaa kantaa hedelmää teini-iän kuohuissa. HS 10.3.23

Opeta aivosi keskittymään

Älypuhelinta vilkuileva multitaskaaja vie aivoiltaan kyvyn keskittyä. Aivot voi kuitenkin opettaa uudelleen syventymään, vakuuttavat keskittymisvalmentajat Johanna Vilmi ja Veera Virintie. Tässä jutussa he kertovat keinot, jotka ovat yllättävän yksinkertaisia. HS 13.3.23

Järki ei riitä elämänmuutokseen

”Ihminen ei ole tuomittu muuttumattomuuteen omien ominaisuuksiensa takia”, sanoo sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen. HS / Tiede-lehti 1/2023

Se hyvä tyyppi

Sovinnollisuus sekoitetaan helposti liialliseen kiltteyteen. Todellisuudessa kyseessä on persoonallisuuden piirre, josta on usein elämässä hurjasti hyötyä. HS 20.3.23

Jasmin Voutilaisen kuolema nosti keskusteluun somekiusaamisen – ”Eihän kenenkään kuulu kestää sellaista”

Näyttelijä Jasmin Voutilaisen kuolema on saanut monet pohtimaan sitä, miten kovaan ryöpytykseen julkisuudenhenkilöt joutuvat. Kysyimme sosiaalisen median vaikuttajalta, millaista lokaa alalla olevat saavat. HS 21.3.23

Pienen kärpäsen toukan täydellinen aivokartta valmistui 12 vuoden puurtamisen jälkeen – se auttanee myös tekoälyn kehittelijöitä

Mahlakärpäsen toukan aivoissa on 3 016 neuronia ja 548 000 yhteyttä. Hiiren aivokarttaan menee vielä vuosia. HS 21.3.23

Ankara mieli

Moni ei edes huomaa, että ajattelee itsestään jatkuvasti ilkeästi. Pahimmillaan kielteisen sisäisen puheen kanssa kamppaileva saattaa tuntea itsensä koko ajan kelvottomaksi. HS 29.3.23

Kymmenettuhannet suomalaiset käyvät terapiassa, mutta tehoaako se? Terapiamittarin kehittäjä luottaa potilaisiin

Maailman käytetyimmän terapiamittarin kehittäjä uskoo, että ainoa tapa tutkia terapian tehoa on kysyä kokemuksia tarpeeksi monelta. HS 5.4.23

Ei sittenkään avain onneen

Ajatus hyvän elämän ja vahvan itsetunnon yhteydestä on niin järkeenkäypä, ettei sitä kyseenalaistettu vuosikymmeniin. Sitten huomattiin, ettei itsetunnolla ole välttämättä tekemistä onnen ja menestyksen kanssa. HS 14.4.23

Miksi jotkut ihmiset herättävät inhoa, toiset kateutta ja kolmannet sääliä? Erityisesti kaksi asiaa ratkaisee suhtautumisemme toisiin ihmisiin

Rekisteröimme millisekunneissa, onko toinen ihminen meille uhka. Stereotypioihin liittyviä pelkoja voidaan myös lievittää. HS 24.4.23

Turvaa vai turvattomuutta?

Hahmotamme ihmissuhteita ja maailmaa sen pohjalta, minkälaisen mallin lapsena saamme. ”Lapsuudessa omaksuttu kiintymysmalli on varmasti parhaiten tunnettu ennustetekijä ihmisen myöhemmälle kehitykselle.” HS 5.6.23

Vapaaksi perfektionismin ansasta

Perfektionismi on yhteydessä mielenterveyden ongelmiin, eikä siitä ole hyötyä työelämässä. Erityisessä vaarassa ovat nuoret. Heidän niskaansa paineita kasaavat vanhemmat ja muiden kuvitellut vaatimukset, sanoo tutkija Thomas Curran, joka on itsekin ”toipuva perfektionisti”. HS 15.6.23

Kun terapia tökkii

Kaikkiin psykoterapiasuhteisiin kuuluu hankalia tunteita ja hetkittäisiä kupruja, mutta ne ovat eri asia kuin hoidon haittavaikutukset tai epäonnistunut hoito. Kolme psykoterapiassa ollutta kertoo, mikä heidän terapiasuhteessaan meni pieleen ja mitä siitä seurasi. HS 28.6.23

Miksi kansa tyhmistyy?

Älykkyys kasvoi ympäri maailmaa vuosikymmeniä, mutta viime aikoina kehitys on ollut pikemminkin päinvastaista. Syynä voi olla älyllisten haasteiden hiipuminen. HS 28.6.23

Nuorten ahdistuksen aiheuttaa illuusio, että kuka tahansa voi tulla miksi tahansa – Se ei ole totta, sanoo identiteetin tutkija

Nuorten aikuisten mielenterveyskriisi on identiteetin kriisi, sanoo sosiaalipsykologi Rasmus Mannerström. HS 6.7.23

Miksi ihminen kirjoittaa väkivaltaa ihannoivaa tai rasistista tekstiä verkkoon? Syitä on useita, sanoo psykiatri

Psykiatri Hannu Lauerman mukaan aggressiivista tekstiä internettiin kirjoittava tavoittelee yleensä arvostusta tai mielihyvää. Aggressiivisuus ei ole vastustamaton vietti, vaan tapa reagoida.

Olen isä, äiti, kissa, avaruusolento ja naiseksi pukeutunut mies

Poika saattaa leikkiä naista ja haluta laittaa huulipunaa. Se on normaalia, sanoo lastenpsykiatri Raisa Cacciatore. Hän myös muistuttaa, että tytöistä ja pojista saa yhä puhua. Kannattaa silti miettiä, miten sen tekee. HS 17.7.23

Pakko saada lisää

Miksi koukutun niin herkästi someen, liikuntaan tai päihteisiin? Syy voi olla osin geeneissä, osin lapsuuden ja nuoruuden tapahtumissa. HS 25.7.23

Puhuttiinko teillä tunteista?

Tunteiden säätelyn ja ilmaisemisen peruspilarit opitaan lapsuudessa. Ihminen, jonka kodissa ei koskaan puhuttu tunteista, voi olla altis patoamaan tunteita ja tekemään tekemään yksioikoisia tulkintoja toisten ihmisten käytöksestä. HS 8.8.23

Yölliset tuoksut paransivat ikäihmisten muistia huomattavasti – hajuaistilla tunnetusti yhteys muistiin

HS 10.8.23

Eikö innosta aloittaa hommia? Vitkuttelu voi tuntua nololta, mutta siitä saattaa olla hyötyä ainakin hetkeksi

HS 14.8.23

Salaliittojen viehätys johtuu siitä, että aivoja ei kiinnosta totuus vaan selviytyminen pelottavassa maailmassa

HS 21.8.2023

Aika ei ole aina sama

Filosofi Valtteri Arstila tietää, miksi onnettomuuksissa sekunnit hidastuvat ja ikääntyessä vuodet haihtuvat savuna ilmaan. HS / Tiede-lehti 4/2023.

Katri Saarikiven kolumni: Epävarmuus voi ahdistaa enemmän kuin tieto synkästä tulevaisuudesta

YLE 8.6.2022

Katri Saarikiven kolumni: Miten pysyä järjissään, kun uhkakuva toisensa perään vyöryy silmille?

YLE 14.10.22

Älykkyys ilmenee varhain, tekee araksi kritiikille ja saa kiinnostumaan uusista asioista. Mutta miltä se tuntuu? Huippuälykkäät vastaavat.

Hs 30.9.2020

Tunteet solmussa

On ihmisiä, jotka eivät koskaan puhu tunteistaan. Syynä saattaa olla aleksitymia, yllättävän yleinen persoonallisuuden piirre, joka tekee tunteiden tunnistamisesta hankalaa. HS 16.9.20.

Kolmas vaihtoehto

Havaintopsykologi selittää yliluonnollisia kokemuksia.

Mieli terveeksi kahden viikon klinikalla – Evoluutiopsykologi uudistaisi masennuksen hoidon

HS 28.10.2019

Kun toinen ihminen katsoo kohti, osa meistä reagoi poikkeavasti, sanoo tutkija – Syy siihen on aiemmissa kokemuksissa

Jos olo on ulkopuolinen, meistä saattaa tuntua, että muut eivät edes kiinnitä meihin huomiota, sanoo psykologian väitöskirjatutkija Aleksi Syrjämäki. HS 8.10.2019.

Mieli hallintaan Karhu-ryhmän opeilla

Harri Gustafsberg työskenteli Suomen Poliisin valtakunnallisessa valmiusyksikkö Karhussa, kunnes päätti ryhtyä tutkimaan, miten mieli ja keho toimivat paineen alla. Nyt hän kouluttaa yrityksissä ihmisiä kohti parempaan suorituskykyä. HS 3.10.2019.

Natsin ja jihadistin päässä jyllää sama tarina HS 29.92019

"Kaiken ytimessä on jäykkä ja yksinkertaistava käsitys omasta sisäryhmästä ja sen identiteetistä. Sisäryhmällä Berger tarkoittaa ihmisryhmää, johon ihminen katsoo ensisijaisesti identifioituvansa. Sisäryhmä voi siten olla esimerkiksi suomalainen, muslimien uskonyhteisö, oikeistolainen, vasemmistolainen, valkoinen mies tai vaikkapa työväenluokka.

Jokaisella ihmisellä on jokin sisäryhmä, eikä kiintymys omaan identiteettiin tee kenestäkään ekstremistiä. Ääriajattelun suuntaan otetaan askel silloin, kun omaa sisäryhmää aletaan pitää erityisen puhtaana ja muihin verrattuna ylivertaisena.

Mutta tarvitaan vielä jotakin muutakin: mahdollisimman vinoutunut käsitys ulkoryhmästä. Ulkoryhmä on sisäryhmän vastapooli, eli ne tai he toiset, joiden ei katsota kuuluvan sisäryhmään. Ekstremismi saa voimansa käsityksestä, että ulkoryhmä on uhka sisäryhmän olemassaololle."