https://peda.net/id/c3f70294cc9 2021-01-17T18:31:16+02:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/741f1896d9e 2025-08-06T19:09:58+03:00 <p>Koealue:</p> <ul> <li>jaksollinen järjestelmä ja sidokset: kpl11-15 (+syventävä osa)</li> <li>kpl 21 metallit ja niiden sidokset (erityisesti muistiinpanot)</li> </ul> Koealueeseen kuuluvat teoriamuistiinpanot tällä sivulla<br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/vhalla/yl/opetuspelit/muistipelit">Alkuainemuistipelin tulosteet</a> 2021-07-01T00:09:27+03:00 https://peda.net/id/67bb2228d9e 2021-07-14T00:21:18+03:00 <ul> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/sahkovaraukset#top">Johdanto</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen#top">Atomin piirtäminen</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/jaksollinen-jarjestelma#top">Jaksollinen järjestelmä</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-muuttuminen-ioniksi#top">Atomista ioni</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste#top">Ionisidos</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/molekyylisidos-ja-molekyyliyhdisteet#top">Molekyylisidos</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/2mrjo#top">Metallisidos</a></li> </ul> 2021-06-30T23:47:38+03:00 https://peda.net/id/552ea426cd3 2021-07-01T14:38:29+03:00 <p>7. luokalla opimme, minkälaisia ominaisuuksia aineella voi olla. Nyt opiskelemme aineen rakennetta ja yritämme ymmärtää syitä aineiden ominaisuuksien taustalla. Lisäksi pyrimme ymmärtämään paremmin, mitä kemiallisissa reaktioissa tapahtuu.</p> <h3>Aineen rakenne</h3> <p>Esineet ja ihmiset koostuvat erilaisista aineista. Kukin puhdas aine koostuu sille tyypillisistä pienimmistä rakenneosista kuten atomeista, ioneista (tai esim ionipareista) tai molekyyleistä. Lopulta kyse on siitä, miten atomit käyttäytyvät toistensa läheisyydessä. Atomin päällimmäinen osa on elektroniverho, joka koostuu elektronikuorista. Atomi tervehtii viereistä atomia uloimpien elektroniensa avulla. Jaksollinen järjestelmä auttaa ymmärtämään, mitä silloin tapahtuu.</p> <h3>Sidostyypit</h3> <ul> <li>Ionisidos - epämetallin ja metallin välillä</li> <li>Molekyylisidos - epämetallin ja epämetallin välillä</li> <li>Metallisidos - metallin ja metallin välillä</li> </ul> <h3>Sähköinen vuovovaikutus</h3> Kemialliset sidokset perustuvat hiukkasten pieniin sähkövarauksiin. Sähköopin kokonaisuus kuuluu fysiikkaan mutta tässä lyhyt kooste sähköisistä vuorovaikutuksista eli voimien muodostamista pareista.<br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td class="center"><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/sahkovaraukset/varaus1.png2#top" title="varaus1.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/sahkovaraukset/varaus1.png2:file/photo/3b8a32bfde5a3fa5d518dca3e4ef42e4d2e0b9b8/varaus1.png" alt="" title="varaus1.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td>Saman merkkiset varaukset hylkivät toisiaan</td> </tr> <tr> <td class="center"><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/sahkovaraukset/varaus2.png2#top" title="varaus2.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/sahkovaraukset/varaus2.png2:file/photo/73613a1a9c68c96687a067689827956861bf38da/varaus2.png" alt="" title="varaus2.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td>Saman merkkiset varaukset hylkivät toisiaan</td> </tr> <tr> <td class="center"><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/sahkovaraukset/varaus3.png2#top" title="varaus3.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/sahkovaraukset/varaus3.png2:file/photo/a569a1c15ab56cd331ad8c29cd7acdd1560c3ca4/varaus3.png" alt="" title="varaus3.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td>Eri merkkiset varaukset vetävät toisiaan puoleensa</td> </tr> <tr> <td class="center"><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/sahkovaraukset/varaus4.png2#top" title="varaus4.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/sahkovaraukset/varaus4.png2:file/photo/fd99d05b97b342cc6d42acf2b19efaf1e0b437b4/varaus4.png" alt="" title="varaus4.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><span class="editor underline">Sähkövarausten kasvattaminen</span> <b>voimistaa</b> vuorovaikutusta niiden välillä. Riittää, jos toinen varauksista kasvaa</td> </tr> <tr> <td class="center"><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/sahkovaraukset/varaus5.png2#top" title="varaus5.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/sahkovaraukset/varaus5.png2:file/photo/7312ec01b50b1700e799bf4f426d21327083d502/varaus5.png" alt="" title="varaus5.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td>Sähkövarausten välisen <span class="editor underline">etäisyyden kasvaminen</span> <b>heikentää</b> vuorovaikutusta niiden välillä</td> </tr> </tbody> </table> <h3><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/alkuaineet-ja-atomit#top">Kertaa atomi</a></h3> 2021-06-14T21:21:27+03:00 https://peda.net/id/92a42d4cd9e 2021-07-13T15:28:00+03:00 <h3><span>Atomin rakenne:</span></h3> <ul> <li><span>Ydin keskellä, sisältää </span><span>neutronit </span><span>ja </span><span>protonit</span></li> <li><span>Elektronit </span><span>kiertävät ydintä elektroniverhossa</span></li> <li><span>joka voi koostua useammasta elektronikuoresta</span></li> <li><span>Rakenneosat ja niiden sähkövaraukse</span> <ul> <li><span>Neutroni varaukseton<br/> </span></li> <li><span>protoni positiivinen eli + </span></li> <li><span>elektroni negatiivinen eli -</span></li> </ul> </li> </ul> <h3>Järjestysluku</h3> <ul> <li><span>Alkuaineen tai sen atomin järjestysluku = protonien lukumäärä</span><span> ytimessä<br/> </span><span>Atomi on varaukseton, koska </span><span>protonien lukumäärä = elektronien lukumäärä</span><span><br/> </span><span>Atomi pysyy koossa, koska + ja - varausten välillä </span><span><br/> </span><span>puoleensa vetävä vuorovaikutus</span></li> <li><span>Ensimmäiset kymmenen alkuainetta<br/> 1 H, 2 He, 3 Li, 4 Be, 5 B, 6 C, 7 N, 8 O, 9 F, 10 Ne<br/> vety, helium, litium, beryllium, boori, hiili, typpi, happi, fluori, neon</span></li> </ul> <h3>Kuorimalli</h3> <ul> <li>Keskittyy elektronikuoriin ja elektroneihin</li> <li>Ytimen rakenne jätetään pois ja korvataan sen sähkövarauksella</li> <li>Ytimen sähkövaraus selviää alkuaineen järjestysluvusta (ja siten protonien lukumäärästä)</li> <li>Elektroneja tulee yhtä monta kuin ydinvaraus</li> </ul> <br/> <br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>Kuorimalli</td> <td>Järjestysnumero ja alkuaine</td> </tr> <tr> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/m1.png2#top" title="m1.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/m1.png2:file/photo/ea274c8e6cfc827d34932f4339617d7ac336c987/m1.png" alt="" title="m1.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td>1. vety, H<br/> Ydinvaraus 1+ ja yksi elektroni</td> </tr> <tr> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/m2.png#top" title="m2.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/m2.png:file/photo/fd04d97192784c1ed65dfcc3c4ef262986fe7e18/m2.png" alt="" title="m2.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td>2. helium, He<br/> Ensimmäinen elektronikuori<br/> täyttyy, koska sille mahtuu<br/> vain kaksi elektronia</td> </tr> <tr> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/m3.png#top" title="m3.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/m3.png:file/photo/e6e1fc7057a5d567b2b3f92ef22f17a7fb1232f8/m3.png" alt="" title="m3.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td>3. litium, Li<br/> Toinen elektronikuori<br/> otetaan käyttöön</td> </tr> <tr> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/m4.png#top" title="m4.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/m4.png:file/photo/ef56463585e4416cff65b783b0d30ec512aa6fb3/m4.png" alt="" title="m4.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td>4. beryllium, Be</td> </tr> <tr> <td>...</td> <td>Alkuaineet 5-8</td> </tr> <tr> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/m9.png#top" title="m9.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/m9.png:file/photo/223d1407802357f155e196874d4df1ddd81c7f82/m9.png" alt="" title="m9.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td>9. fluori, F<br/> Elektroneja asetellaan<br/> neljään suuntaan ja sitten<br/> pareittain.</td> </tr> <tr> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/m10.png#top" title="m10.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/m10.png:file/photo/2f5cf0376a37c4791692b8bbdf26a4a1b168956d/m10.png" alt="" title="m10.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td>10. neon, Ne<br/> Toinen elektronikuori<br/> on täynnä, koska sille<br/> mahtuu kahdeksan<br/> elektronia</td> </tr> <tr> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/m11.png#top" title="m11.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/m11.png:file/photo/17cbc151f6aa1b08e58da7e602c0c822068923fb/m11.png" alt="" title="m11.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td>11. natrium, Na<br/> Kolmas elektronikuori<br/> otetaan käyttöön</td> </tr> <tr> <td>...</td> <td>Ja niin edelleen</td> </tr> </tbody> </table> <br/> <h3>Pistemalli</h3> <p>Pistemalli koostuu alkuaineen kemiallisesta merkistä ja sen ulkoelektroneista.<br/> Tässä kuorimalliteorian alkuaineet pistemalleina ja mielenkiintoisesti järjestettynä.<br/> Tästä alkaakin muodostua jaksollinen järjestelmä!<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/pistemallit.png#top" title="pistemallit.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/pistemallit.png:file/photo/cf95e087e17325b303af64a386ec57a22a329a6b/pistemallit.png" alt="" title="pistemallit.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> Yhteenveto malleista - hiiliatomi C eri mallinnuksilla<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/hiili.png#top" title="hiili.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-piirtaminen/hiili.png:file/photo/b947baa85fc841f92bb7ce800a20497aacba8676/hiili.png" alt="" title="hiili.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> 2021-07-01T00:10:18+03:00 https://peda.net/id/814657bad9e 2025-08-20T11:09:53+03:00 <h3>Johdanto</h3> <ul> <li>1800-luvulla <span class="editor underline">alkuaineet</span> osattiin järjestää <span class="editor underline">atomipainoltaan kevyimmästä raskaimpaan</span>.</li> <li>Alkuaineen järjestysnumero kasvaa tässä samassa järjestyksessä.</li> <li>Mendelejev havaitsi, että <span class="editor underline">alkuaineet muodostavat ryhmiä, joiden ominaisuudet muistuttavat toisiaan</span></li> <li>Alkuaineet jaksotettiin riveittäin niin, että samankaltaiset ryhmät muodostuivat pystysarakkeisiin.</li> <li>Myöhemmin havaittiin, että jakso eli rivi merkitsee elektronikuorien lukumäärää ja ryhmästä eli sarakkeesta voi päätellä ulkoelektronien lukumäärän.</li> </ul> <p><br/> <strong class="editor red">Tässä kohtaa oppitunnilla:</strong><br/> <strong class="editor red">Alkuainekorttien järjestäminen</strong><br/> <strong class="editor red">Oppilaan oman jaksollisen järjestelmän täyttäminen (aihio monisteena)</strong> <br/> <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/tulosteet/jaksollisen-jarjestelman-pohja#top">Linkki tulostettavaan pohjaan</a> ja <a href="https://docs.google.com/document/d/1PpuDzj8Ald0gRLcJPpQRmB0gELHs3iNhDW9PlOw22Y8/edit?usp=sharing" rel="nofollow ugc noopener"><strong class="editor red"></strong></a><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/er%C3%A4s-ratkaisu2/jaksollisen-jarjestelman-ratkaisu#top">Malliratkaisu</a></p> <h3>Pääryhmät</h3> <ol> <li><b>Alkalimetallit</b><br/> <span>Erittäin reaktiivisia<br/> </span><span>Pehmeitä metalleja (paitsi vety)<br/> </span><span>Muodostavat suoloja eli suolayhdisteitä varsinkin 6. tai 7. pääryhmän alkuaineiden kanssa</span><br/> Ⓔ NaCl natriumkloridi eli ruokasuola<br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=LO3A_NZ9OJk" rel="nofollow ugc noopener">Natrium vedessä 200 g</a><br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=GpmPtisS3_A" rel="nofollow ugc noopener">Natrium vedessä 1 kg</a><br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=TPRSYFdt-e8" rel="nofollow ugc noopener">Kalium vedessä 10 g</a></li> <li><b>Maa-alkalimetallit</b><br/> <span>Reaktiivisia</span><br/> Muodostavat tällöin suoloja<br/> Ⓔ <span>CaCl₂ kalsiumkloridi</span></li> <li><b>Booriryhmä</b><br/> Boori on kasveille välttämätön hivenaine</li> <li><b>Hiiliryhmä</b><br/> Hiil: orgaaninen kemia, pii ja germanium: mikropiirien puolijohteet</li> <li><b>Typpiryhmä<br/> </b>Typpi ja fosfori ovat tärkeitä ravinteita, liiallisina rehevöittävät vesistöjä<b></b></li> <li><b>Happiryhmä</b><br/> Happimolekyylit O<span>₂ kaasua</span> <br/> Rikkimolekyylit S<span>₂ kiinteää</span><b><br/> </b>Happea ja rikkiä on useissa metallimalmeissa.</li> <li><b>Halogeenit</b><br/> <span>Reaktiivisia epämetalleja, molekyyleinä</span><span><br/> Kaasumaisia (F₂ ja Cl₂), nestemäisiä (Br₂) ja kiinteitä (I₂)<br/> </span></li> <li><b>Jalokaasut</b><br/> <span>Yksiatomisia kaasuja, He, Ne, Ar...<br/> </span><span>Passiivisia (ei reaktiivisia)<br/> Eivät siis juuri muodosta yhdisteitä<br/> </span><span>Syynä oktettirakenne, kahdeksan ulkoelektronia</span><span><br/> Ⓔ Vappupalloissa käytetään kevyttä heliumia, koska se on herkästi syttyvää vetyä turvallisempaa</span><span><br/> Videolla onnettomuus, jossa vetykaasulla oli merkittävä osuus: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=fURATK5Yt30" rel="nofollow ugc noopener">Hindenburg</a></span></li> </ol> <h3><strong class="editor red">Oktetti</strong></h3> <p>Atomin uloimmalla kuorella voi olla 1-8 elektronia (heliumilla 2)<br/> Oktettitilassa uloin kuori on &quot;täynnä&quot; eli ulkoelektroneja on 8 (heliumilla 2)<br/> Atomit &quot;pyrkivät&quot; oketettiin luovuttamalla, vastaanottamalla tai jakamalla ulkoelektroneja.<br/> → kemialliset sidokset<br/> Poikkeuksena jalokaasut, joiden ei tarvitse.<br/> <em>Oktettitila on ns. matalimman energian tila, jossa aine on levollisinta ja sen reaktiohalut tipotiessään.<br/> </em></p> <h3>Elektronikuorien täyttäminen - säännöt</h3> <p>Kuorimallin piirtäminen jaksollisen järjestelmän avulla</p> <ul> <li>Elektronien määrä on sama kuin alkuaineen järjestysnumero</li> <li>1. kuori täytetään ensin, mahtuu 2 elektronia (1. jakso)</li> <li>2. kuori täytetään sitten, mahtuu 8 elektronia (2. jakso)</li> <li>Uloimmalle kuorelle elektroneja pääryhmän mukainen määrä (1-8)</li> <li>Jos kuoria on neljä, loput elektronit sijoitetaan 3. elektronikuorelle.</li> </ul> 2021-07-01T00:02:39+03:00 https://peda.net/id/c074d942d9e 2025-08-27T13:48:42+03:00 Kemiallisessa reaktiossa atomista tulee ioni: <ul> <li><b>elektroneja luovuttamalla (metallit)</b> <ul> <li>Elektroneja (-) on silloin vähemmän kuin protoneja (+)</li> <li>Muodostuu positiivinen (+) ioni</li> <li>Pääryhmien 1-3 alkuaineet, joilla on 1-3 ulkoelektronia</li> <li>Uloin kuori &quot;häviää&quot; ja sisemmästä kuoresta tulee uloin kuori.<br/> Nyt uloimmalla kuorella on 2 tai 8 elektronia <strong class="editor red">(oktetti)</strong></li> </ul> </li> <li><b>elektroneja vastaanottamalla (epämetallit)</b> <ul> <li>Elektroneja (-) on silloin enemmän kuin protoneja (+)</li> <li>Muodostuu negatiivinen (-) ioni</li> <li>Pääryhmien 5-7 alkuaineet, joilta &quot;puuttuu&quot; 1-3 elektronia</li> <li>Uloin kuori täyttyy,<br/> Nyt uloimmalla kuorella on 8 elektronia <strong class="editor red">(oktetti)</strong></li> </ul> </li> </ul> <br/> Ⓔ Muodostetaan ionit alkuaineista <b>kalsium</b> ja <b>fluori</b><b> </b>jaksollisen järjestelmän avulla<br/> <ul> <li><b>kalsium</b>, Ca on 2. pääryhmän alkuaine<br/> sillä on 2 ulkoelektronia <br/> luovuttaa ne pois ja saa varauksen +2<br/> muodostuu kalsiumioni Ca²⁺<b></b></li> <li><b>fluori</b>, F on 7. pääryhmän alkuaine<br/> sillä on 7 ulkoelektronia<br/> vastaanottaa yhden elektronin ja saa varauksen -1<br/> muodostuu fluoridi-ioni F⁻ </li> </ul> <h3>Ionien nimeäminen</h3> <p>Metalli-ionit: lisätään alkuaineen perään <em>ioni </em>Ⓔ magnesium → magnesium<span class="editor underline">ioni</span><br/> Epämetalli-ionit: lisätään alkuaineen perään <em>di-ioni</em> Ⓔ jodi → jodi<span class="editor underline">di-ioni</span><br/> Epäsäännölliset taivutukset:<br/> happi → oksidi-ioni<br/> rikki → sulfidi-ioni<br/> (typpi → nitridi-ioni)<br/> <br/> <b>HOX-taulu. Hiiliryhmä ja jalokaasut eivät muodosta ioneita kovin helposti.</b><br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-muuttuminen-ioniksi/ionitaulukko.png#top" title="ionitaulukko.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-muuttuminen-ioniksi/ionitaulukko.png:file/photo/21a8f2f857eeb5a1073fb5c26023dba8a04fd409/ionitaulukko.png" alt="" title="ionitaulukko.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> 2021-07-01T00:11:35+03:00 https://peda.net/id/9de076f2cd3 2022-09-02T14:04:45+03:00 <h3>Lisätietoa - ionisoitumisen reaktioyhtälöt</h3> <p>(Tämä esitystapa käydään huolellisemmin metallien kemiassa)<br/> Natriumatomi luovuttaa elektronin ja muuttuu natriumioniksi: <br/> Na → Na⁺ + e⁻<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste/natrium1.png#top" title="natrium1.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste/natrium1.png:file/photo/d3e650adb86eeda87a0f3f6e6bae8b31f1bd3e0d/natrium1.png" alt="" title="natrium1.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Klooriatomi vastaanottaa elektronin ja muuttuu kloridi-ioniksi: <br/> Cl + e⁻ → Cl⁻ <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste/kloori1.png#top" title="kloori1.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste/kloori1.png:file/photo/ad3ba80720a3ed7f7a8d476031f8059f0e0f67d4/kloori1.png" alt="" title="kloori1.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Yhdistelmä: kloori vastaanottaa elektronin natriumilta ja molemmat ionisoituvat<br/> muodostaen natriumkloridia eli ruokasuolaa<br/> Na + Cl → Na⁺ + Cl⁻ → NaCl <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste/natriumkloridi4.png2#top" title="natriumkloridi4.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste/natriumkloridi4.png2:file/photo/572cd45127bf062e85c75d51e33c1d35703496d6/natriumkloridi4.png" alt="" title="natriumkloridi4.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> </p> <h3><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-muuttuminen-ioniksi/ioniyhdistekuorin.png2#top" title="ioniyhdistekuorin.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/atomin-muuttuminen-ioniksi/ioniyhdistekuorin.png2:file/photo/38cd211bcec914f271942e77d5b5501282806336/ioniyhdistekuorin.png" alt="" title="ioniyhdistekuorin.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> Ioniyhdisteet ja niiden ominaisuudet</h3> <ul> <li>ioniyhdistettä sitoo <b>ionisidos</b></li> <li>se on positiivisen ja negatiivisen ionin välinen vuorovaikutus</li> <li>ioniyhdisteitä sanotaan suoloiksi</li> <li>muodostuvat metallista Ⓔ natrium ja epämetallista Ⓔ kloori</li> <li>kiinteinä kovia mutta hauraita, eivät johda sähköä</li> <li>sulatettuina tai vesiliuoksessa sähköä johtavia</li> <li>korkea sulamispiste</li> </ul> <p>Kuva: <br/> Vasen: Kide on kovaa, koska ionien paikat on tarkasti määrätty (puoleensa vetävä sähköinen vuorovaikutus)<br/> Oikea: Kide on hauras. Kopautus liikauttaa samanmerkkiset ionit vierekkäin ja kide hajoaa (hylkivä sähköinen vuorovaikutus)<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste/natriumkloridi2.png2#top" title="natriumkloridi2.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste/natriumkloridi2.png2:file/photo/61d5bbdd92a3653f00c12bde76a8fbf3ee24021c/natriumkloridi2.png" alt="" title="natriumkloridi2.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <h3>Nimeäminen ja kaava</h3> <ul> <li>Metalli ennen epämetallia, epämetallissa di-pääte.<br/> Ⓔ Natriumkloridi, NaCl</li> <li>Ionien varaukset, + tai -, eivät näy kaavasta</li> <li>Ionien lukumäärä näkyy tarvittaessa alaindeksissä<br/> Ⓔ Kalsiumkloridi, CaCl₂ <br/> yhtä kalsiumionia kohden on kaksi kloridi-ionia<br/> SYY: <br/> Kalsiumionin varaus on +2 ja kloridi-ionin -1<br/> Sähkövarausten pitää silti mennä tasan:<br/> Ca²⁺ + 2 Cl⁻ → CaCl₂<br/> SEURAUS:<br/> Kalsiumkloridin pienin rakenneyksikkö sisältää yhden kalsiumionin ja kaksi kloridi-ionia</li> </ul> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste/cacl2.png#top" title="CaCl2.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste/cacl2.png:file/photo/a21eea65c3aa0705ab1403540160177299769e6c/CaCl2.png" alt="" title="CaCl2.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <h3>Moniatomiset ionit</h3> <p>Joitain moniatomisia ioneita on syytä tietää ja tunnistaa, koska niitä esiintyy usein käyttämissämme suolaliuoksissa.</p> <ul> <li>Nitraatti-ioni, NO₃⁻ ionin varaus -1 tärkeä</li> <li>Sulfaatti-ioni, SO₄²⁻ ionin varaus -2 tärkeä</li> <li>Fosfaatti-ioni, PO₄³⁻ ionin varaus -3 ei kovin tärkeä</li> <li>Ammoniumioni, NH₄⁺ ionin varaus +1 tärkeähkö</li> </ul> <p>Moniatomisten suoloja:<br/> Ⓔ Ammoniumkloridi, NH₄Cl - salmiakki<br/> Ⓔ Kuparisulfaatti, CuSO₄ - sininen suola ja liuos<br/> Ⓔ Kuparinitraatti, Cu(NO₃)₂ - näin merkitään, että yhtä kupari-ionia kohden on kaksi nitraatti-ionia</p> <h3>Kahden suolan välinen reaktio</h3> <p>Kaksi suolaa eli ioniyhdistettä voidaan sekoittaa toisiinsa liuoksina<br/> Suola + suola → kaksi uutta suolaa<br/> <br/> Ⓔ natriumkloridi + hopeanitraatti → natriumnitraatti + hopeakloridi<br/> NaCl + AgNO₃ → NaNO₃ + AgCl<br/> Kuva: suolojen sekoituksessa kaikki neljä suolaa. Hopeakloridi kuitenkin saostuu pohjalle ja liuoksen veden kanssa muodostaa natriumnitraatti. Katso liukoisuustaulukkoa alempana.<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste/suolasekoitus.png2#top" title="suolasekoitus.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste/suolasekoitus.png2:file/photo/319581b9143ef4a8f6eb2691547b48ace2355836/suolasekoitus.png" alt="" title="suolasekoitus.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <span class="editor underline"><b>Ioniyhdisteiden liukoisuustaulukko:</b></span><br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste/liukoisuus.png2#top" title="liukoisuus.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/ioniyhdiste/liukoisuus.png2:file/photo/cbebd121e13bb8441d8c5351cfb0b4839f016926/liukoisuus.png" alt="" title="liukoisuus.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Ⓔ * Muodosta ja tasapainota kaliumfluoridin ja magnesiumkloridin reaktio ja tarkista sakka. <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/er%C3%A4s-ratkaisu2/kaliumfluoridi-ja-magnesiumkloridi#top">Ratkaisu</a><br/> Ⓔ *** Muodosta ja tasapainota kuparisulfaatin ja natriumnitraatin rektio ja tarkista sakka. <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/er%C3%A4s-ratkaisu2/kuparisulfaatti-ja-alumiininitraatti#top">Ratkaisu</a></p> 2021-06-14T21:02:00+03:00 https://peda.net/id/68a09d3ccf9 2023-02-03T09:13:59+02:00 <h3>Molekyyliyhdisteet ja niiden ominaisuudet</h3> <ul> <li>Molekyyliä pitävät koossa molekyylisidokset eli kovalenttiset sidokset</li> <li>Jokainen sidos syntyy kahden epämetalliatomin välille</li> <li>Molekyylisidokset muodostuvat vierekkäisten atomien jakamista yhteisistä elektronipareista</li> <li>Sidoselektronit lasketaan ulkoelektroneiksi molemmille atomeille</li> <li>Molekyyliyhdisteitä on paljon ja hyvin erilaisia</li> <li>Eivät johda sähköä</li> </ul> <p>Vetymolekyylin, H₂ muodostuminen kuorimallin avulla<br/> Huom: vedyn oketti on 2 ulkoelektronia, koska vety on 1. jakson alkuaine.<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/molekyylisidos-ja-molekyyliyhdisteet/vetymolekyyli.png2#top" title="vetymolekyyli.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/molekyylisidos-ja-molekyyliyhdisteet/vetymolekyyli.png2:file/photo/8f053e9e2fcf1ab6bc8a9f13e6fc9f8ad1e70500/vetymolekyyli.png" alt="" title="vetymolekyyli.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/jotakin-vedest%C3%A4#top">Vesimolekyylin</a> H₂O muodostuminen kuorimallin avulla<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/molekyylisidos-ja-molekyyliyhdisteet/vesimolekyylinmuod.png#top" title="vesimolekyylinmuod.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/molekyylisidos-ja-molekyyliyhdisteet/vesimolekyylinmuod.png:file/photo/43c868faf39f1a9231c1298f7b01bdc26ef0ab08/vesimolekyylinmuod.png" alt="" title="vesimolekyylinmuod.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <h3>Yksöissidos, kaksoissidos ja kolmoissidos</h3> <p>Yksöissidoksessa on yksi pari yhteisiä elektroneja Ⓔ fluorimolekyyli, F₂ <br/> Kaksoissidoksessa on kaksi kaksi paria yhteisiä elektroneja Ⓔ happimolekyyli, O_2<br/>Kolmoissidoksessa on kolme paria yhteisiä elektroneja Ⓔ typpimolekyyli N₂</p> <h3><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/molekyylisidos-ja-molekyyliyhdisteet/molekyylit123.png2#top" title="molekyylit123.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/molekyylisidos-ja-molekyyliyhdisteet/molekyylit123.png2:file/photo/dbce355cdd507a4c5c5e1f64258fd230bcd43519/molekyylit123.png" alt="" title="molekyylit123.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></h3> <p>Näiden molekyylien sidokset voidaan selittää oktettisäännöllä:<br/> Esim typpi N. Sille jäi kaksi omaa ulkoelektronia ja sidoksessa on kuusi.<br/> Molekyylin N₂ kummallakin typpiatomilla on siis 2+6=8 ulkoelektronia eli oktetti.<br/> Harjoitustöissä käsitellään molekyylisidoksia vielä kuorimallien avulla.<br/> <br/> Eräitä melko pienikokoisia molekyyliyhdisteitä:<br/> vetysyanidi, hiilidioksidi, metaani, fluorometaani, vesi, etanoli, etaani, eteeni, etyyni, asetoni, muurahaishappo.<br/> Eräitä monimutkaisia molekyyliyhdisteitä:<br/> karoteeni, kapsaisiini, kofeiini, MTBE<br/> <br/> Vetysyanidimolekyylin kuorimalli<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/molekyylisidos-ja-molekyyliyhdisteet/vetysyanidi.png#top" title="vetysyanidi.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/molekyylisidos-ja-molekyyliyhdisteet/vetysyanidi.png:file/photo/1afffc657872875b7b445e09dc78ba00d280b11f/vetysyanidi.png" alt="" title="vetysyanidi.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <h3>Molekyyliyhdisteiden nimeäminen</h3> <p>Nimeäminen muistuttaa suolojen nimeämistä. Happi tai halogeeni tulee yleensä lopuksi ja saa di-päätteen.<br/> Molekyyliyhdisteillä käytetään myös etuliitteitä, jotka osoittavat atomien lukumäärän (katso taulukko).</p> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>etuliite</td> <td>selitys</td> <td>Ⓔ kaava</td> <td>yhdisteen nimi</td> </tr> <tr> <td><strong class="editor red">mono</strong></td> <td>yksi</td> <td>CO</td> <td>hiili<strong class="editor red">mono</strong>ksidi eli häkä</td> </tr> <tr> <td><strong class="editor red">di</strong></td> <td>kaksi</td> <td>CO<strong class="editor red">₂</strong></td> <td>hiili<strong class="editor red">di</strong>oksidi</td> </tr> <tr> <td><strong class="editor red">tri</strong></td> <td>kolme</td> <td>SO<strong class="editor red">₃</strong></td> <td>rikki<strong class="editor red">tri</strong>oksidi</td> </tr> <tr> <td><strong class="editor red">tetra</strong></td> <td>neljä</td> <td>CCl<strong class="editor red">₄</strong></td> <td>hiili<strong class="editor red">tetra</strong>kloridi</td> </tr> <tr> <td><strong class="editor red">penta</strong></td> <td>viisi</td> <td>N₂O_{<strong class="editor red">5</strong>}</td> <td>dityppi<strong class="editor red">penta</strong>oksidi</td> </tr> </tbody> </table> <p>Päättele kemiallinen kaava seuraaville molekyyliyhdisteille:</p> <ul> <li>rikkidioksidi</li> <li>divetymonoksidin</li> <li>dihappidifluoridi</li> </ul> 2021-06-17T21:11:16+03:00 https://peda.net/id/545d2076d8f 2021-09-19T17:52:42+03:00 <p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=BFO5N-5clSA" rel="nofollow ugc noopener">Valssaaja konepajalla</a></p> <h3>Metallisidos</h3> <ul> <li>Metalliatomeilla on 1-3 ulkoelektronia</li> <li>Muodostaessaan kappaleen ne antavat ulkoelektroninsa kappaleen yhteiseen käyttöön</li> <li>Vapaat elektronit muodostavat ns. elektronien meren, joka liikkuu vapaasti ja koska eletronit ovat negatiivisia, ne vetävät puoleensa positiivisia metalli-ioneita. Näin rakenne pysyy koossa.</li> <li>Jos elektronit poistetaan kokonaan, metallin rakenne pettää. Silloin metalli esim. ruostuu tai liukenee veteen.</li> </ul> <br/> Litium muodostaa ionin: Li → Li⁺ + e⁻ (tarkoittaa elektronia)<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/2mrjo/litium1.png#top" title="litium1.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/2mrjo/litium1.png:file/photo/eb78b189fddbf52328e86449d1db1497ce858e84/litium1.png" alt="" title="litium1.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Alumiini muodostaa ionin: Al → Al³⁺ + 3 e⁻ <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/2mrjo/alumiini1.png#top" title="alumiini1.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/2mrjo/alumiini1.png:file/photo/47ac1fa18b0e12ec3acce169aa46bd8453c31fbf/alumiini1.png" alt="" title="alumiini1.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> Metallihilan rakenne litiumilla ja alumiinilla:<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/2mrjo/metallihila.png#top" title="metallihila.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/2mrjo/metallihila.png:file/photo/85c31d6e0e5d21f4f9efd10214ac4d2f4bb16646/metallihila.png" alt="" title="metallihila.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <p>Osaisitko vielä piirtää kuorimallit litiumista ja alumiinista?</p> <h3>Ominaisuudet</h3> <ul> <li>Tiheys - metallit ovat yleensä tiheitä, koska rakenneosat ovat lähellä toisiaan.</li> <li><b>Hyvä lämmönjohtavuus</b> <br/> <b>SYY:</b> tiheässä aineessa värähtelyt siirtyvät tehokkaasti metalli-ionilta toiselle</li> <li><b>Hyvä sähkönjohtavuus </b><br/> <b>SYY:</b> vapaat elektronit kuljettavat sähkövarausta</li> <li><b>Sitkeys ja muokattavuus</b> <br/> <b>SYY:</b> vapaat elektronit toimivat liikkuvana liimana, joten ionien liikahtaminen Ⓔ vasaran iskusta ei yleensä riko metallisidoksia kuten ioniyhdisteessä</li> </ul> <p><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/2mrjo/litium2.png#top" title="litium2.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kjjjs/2mrjo/litium2.png:file/photo/42fb7850b8b1f3e74c0401926bc9698617056f93/litium2.png" alt="" title="litium2.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <h3>Metalliseos eli lejeerinki</h3> <ul> <li>Metalleja käytetään harvoin puhtaina</li> <li>Esimerkiksi teräksessä raudan ominaisuuksia parannellaan seosmetallien avulla käyttötarkoituksen mukaan<br/> (teräs sisältää tosin myös jonkin verran hiiltä, joka ei ole metalli)</li> <li>Messinki on kuparin ja sinkin seos</li> <li>Pronssi on kuparin ja tinan seos</li> </ul> <p><b>Lisätietoa, uudenvuodentina ja juotostina:</b><br/> <a href="https://www.suomela.fi/uudenvuoden-tina-on-paaasiassa-lyijya" rel="nofollow ugc noopener">https://www.suomela.fi/uudenvuoden-tina-on-paaasiassa-lyijya</a><br/> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juotostina" rel="nofollow ugc noopener">https://fi.wikipedia.org/wiki/Juotostina</a><br/> Tinan sulamispiste: 232 °C<br/> Lyijyn sulamispiste: 327 °C<br/> Juotostinan (sisältää molempia) sulamispiste: alhaisimmillaan 183 °C<br/> <em>Erikoista. Metalliseoksen sulamispiste on alempi kuin kummankaan seosaineen sulamispiste.</em></p> 2017-12-04T15:16:25+02:00