https://peda.net/id/c3decbd0319 2026-04-06T12:41:19+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/24c3cdb438a 2026-04-15T11:00:18+03:00 Koska kurssin tavoitteisiin kuuluu harjaannuttaa teitä talousuutisten seuraamiseen ja ymmärtämiseen, saatte tutkia ryhmissä (2-3 henkeä) talousuutisointia kurssin aikana.<br/> <br/> Valitsette kolme mielestänne tärkeintä/kiinnostavinta talousuutista jakson ajalta.<br/> <br/> a) Esitelkää kukin talousuutinen huolellisesti (linkki artikkeliin tai artikkeleihin)<br/> b) Pohtikaa uutisen mahdollisia taustoja ja mahdollisia vaikutuksia (esim. omaan tai perheesi talouteen, Suomen talouteen, maailman talouteen)<br/> c) Perustelkaa, miksi uutinen on mielestänne tärkeä tai kiinnostava.<br/> Pyrkikää työssänne ymmärtämään talousuutisen taustat ja merkitys, ei ainoastaan kuvailemaan uutisen asioita.<br/> <br/> Esityksen pituus vähintään 3-4 diaa tai yksi A4 sivu. Työt palautetaan kurssin loppuun mennessä erikseen sovittavana päivänä.<br/> Arvioin työt asteikolla kiitettävä - hyvä - tyydyttävä. 2026-04-15T11:00:18+03:00 https://peda.net/id/34bf4754583 2026-05-26T14:01:52+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <p><strong>LOPPUKERTAUS. Valitse sopivin vaihtoehto</strong><strong>. </strong><strong><br/> </strong></p> <ol> <li>Eniten suomalaisia työllistävät tänä päivänä: A) alkutuotanto b) jalostus c) palvelut</li> <li>Mikä seuraavista ei edistä vapaakauppaa? A) tullien alennukset b) EU-yhteistyö c) tuonti- ja vientikiintiöt</li> <li>Milloin voidaan katsoa globalisaation alkaneen? A) keskiajalla b) suurista löytöretkistä c) kun maailma alkoi teollistua</li> <li>Suomen tärkeimmät kauppakumppanit: A) ovat Venäjä ja USA b) ovat toisia EU-maita c) ovat Kiina ja Japani</li> <li>Jos markkinoilla on vain muutama harva samaa tuotetta myyvä yritys, voidaan puhua: A) oligopolista b) monopolista c) kartellista</li> <li>Mikä elin valvoo EU-alueella vapaan kilpailun toteutumista? A) EU-parlamentti b) EU-komissio c) Euroopan keskuspankki</li> <li>Kuka edustaa Suomea EKP:n neuvostossa? A) Suomen Pankin pääjohtaja b) valtiovarainministeri c) pääministeri</li> <li>Kuinka monessa maassa euro on virallinen valuutta? A) 12 maassa b) 15 maassa c) 20 maassa</li> <li>Mihin seuraavista yrityksistä tarvitaan elinkeinolupa? A) apteekin perustamiseen b) taksin ajamiseen c) kirjakaupan perustamiseen</li> <li>Mikä on valtiolle tuottoisin kaikista veroista? A) valmistevero b) tulovero c) arvonlisävero</li> <li>Jos vasta valmistunut nuori ei heti löydä työtä, hänestä voidaan käyttää nimitystä: A) piilotyötön b) kitkatyötön c) syrjäytynyt nuori</li> <li>Kun työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, puhutaan: A) rakenteellisesta työttömyydestä b) kausityöttömyydestä c) suhdannetyöttömyydestä</li> <li>Mikä seuraavista on luonteeltaan tasavero? A) kunnallisvero b) perintövero c) tulovero </li> <li>Mihin suhdanteen vaiheeseen yleensä kuuluu inflaatio? A) lamakauteen b) laskusuhdanteeseen c) nousukauteen </li> <li>Kuka voi hyötyä suuresta inflaatiosta? A) asuntovelallinen b) palkansaaja koska palkkoja nostetaan c) yrittäjä</li> <li>Mikä seuraavista ei kuulu julkisen talouden piiriin? A) yritysten talous b) valtion talous c) kuntatalous</li> <li>Tavaroiden vientiä ja tuontia kuvaava laskelma on: A) kauppatase b) vaihtotase c) pääomatase </li> <li>Osakeyhtiön osakkailleen maksama voitto-osuus on nimeltään: A) bonus b) lisäarvo c) osinko</li> <li>EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio: a) alle yhden prosentin b) alle kahden prosentin c) alle 5%:n tasolla </li> </ol> <br/> Oikeat vastaukset: 1.c 2.c 3.b 4.b 5.a 6. b 7.a 8.c 9.a 10.c 11.b 12.a 13.a 14.c 15.a 16. a 17.b 18.c 19.b<br/> <br/> <b>Vastaa seuraaviin tehtäviin:</b><br/> <ol> <li>Arvioi seuraavien sijoituskohteiden hyviä ja huonoja puolia a) pörssiosakkeet b) metsä c) omistusasunto d) taide e) sijoitusrahasto f) kulta.</li> <li>Luettele työttömyyden lajit. Miten eri työttömyyden lajeja voitaisiin torjua?</li> <li>Luettele tuotannontekijät. Mikä on yrittäjän tehtävä tuotannossa?</li> <li>Miten eri tavoin tuottavuutta voisi kansantaloudessa parantaa?</li> <li>Miksi kansantalouden kehitystä pitää ennustaa?</li> <li>Luettele vapaan kilpailun esteitä.</li> <li>Millaisia ongelmia harmaa talous aiheuttaa taloudessa?</li> <li>Millaiset asiat vaikuttavat osakkeen hintaan?</li> </ol> </div> </div> </div> </div> 2026-05-25T15:56:54+03:00 https://peda.net/id/ff8cc17e583 2026-05-26T14:04:20+03:00 <b>Talouspolitiikka tarkoittaa kaikkia niitä julkisen vallan toimenpiteitä, joilla ohjataan taloutta ja yritetään luoda kansalaisille hyvinvointia.</b><br/> <span>Hyvinvoinnin jatkumisen takaa parhaiten tasainen taloudellisen kasvun jatkuminen. Kasvua pyritään edistämään pitämällä inflaatio kurissa (alle 2%), pitämällä työllisyysaste korkeana ja työttömyysaste matalana. Pyritään myös ehkäisemään liiallista velkaantumista, torjumaan köyhyyttä ja edistämään kestävää kehitystä.</span><br/> <br/> <b>Miksi järkevästä talouspolitiikasta on niin monia erilaisia näkemyksiä?</b><br/> <span>- Taloudessa on monimutkaisia syy-seuraus-suhteita ja talous on jatkuvassa muutoksessa.</span><br/> <span>- Talouden ennustaminen on vaikeaa ja päätöksenteossa on monia erilaisia vaihtoehtoja.</span><br/> <span>- Järkevä talouspolitiikka on arvokysymys. Esimerkiksi tuloeroista ja verotuksesta on paljon erilaisia näkemyksiä eikä ehdotonta totuutta </span><span>ole.</span><br/> <span>- Toivottavan talouspolitiikan taustalla vaikuttavat ideologiset ja poliittiset näkemykset.</span><br/> <span>- Etujärjestöt ajavat sellaista talouspolitiikkaa, joka edustaa niiden jäsenten etuja.</span><br/> <br/> <b><span>Erilaisilla talouspoliittisilla päätöksillä voi olla hyvin monenlaisia positiivisia ja negatiivisia seurauksia. Mitä positiivisia ja negatiivisia seurauksia keksit seuraaviin talouspoliittisiin päätöksiin:<br/> <br/> a) leikataan opintotukea<br/> </span></b><span>+ valtion menot pienenee</span><span><br/> + voi kannustaa opiskelijoita valmistumaan nopeammin<br/> - opiskelijat joutuvat tekemään töitä opintojen ohella, joten opiskeluajat voivat pidentyä<br/> - opiskelijoiden käytössä olevat varat pienenevät<br/> - opintolainan ottaminen lisääntyy</span><span><br/> </span><b><span><br/> b) korotetaan työttömyysturvaa<br/> </span></b><span>+ parantaa työttömien toimeentuloa ja vähentää köyhyyttä</span><span><br/> + hyvinvointi lisääntyy<br/> - valtion menot lisääntyy<br/> </span><span>- töihin hakeutuminen saattaa vähentyä</span><b><span><br/> <br/> c) vähennetään yritysten tuotekehitykseen suunnattuja rahoja?<br/> </span></b><span>+ valtion menot vähenevät<br/> - yritysten innovaatiotoiminta vähenee<br/> - yritysten kilpailukyky saattaa heiketä</span> 2026-05-25T15:55:25+03:00 https://peda.net/id/48de38e854e 2026-05-21T10:40:05+03:00 Työttömyysaste tällä hetkellä <a href="https://stat.fi/indikaattori/tyottomyysaste" rel="nofollow ugc noopener">https://stat.fi/indikaattori/tyottomyysaste</a><br/> Työllisyysaste tällä hetkellä <a href="https://stat.fi/indikaattori/tyollisyysaste" rel="nofollow ugc noopener">https://stat.fi/indikaattori/tyollisyysaste</a> 2026-05-21T10:40:05+03:00 https://peda.net/id/1cc3468654e 2026-05-21T10:38:51+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"><span>Vastaa seuraaviin kysymyksiin työttömyydestä oppik.s. 134-140 pohjalta.</span><br/> <br/> <span>1. Selitä</span><br/> <span>a) työttömyysaste</span><br/> <span>b) työllisyysaste</span><br/> <br/> <span>2. Selitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla työttömyyden lajeilla</span><br/> <span>a) suhdannetyöttömyys</span><br/> <span>b) rakennetyöttömyys</span><br/> <span>c) kausityöttömyys</span><br/> <span>d) kitkatyöttömyys</span><br/> <span>e) piilotyöttömyys</span><br/> <span>f) pitkäaikaistyötön</span><br/> <span>g) nuorisotyötön</span><br/> <br/> <span>3. Mitä haittaa työttömyydestä on</span><br/> <span>a) yhteiskunnalle</span><br/> <span>b) työttömälle itselleen?</span><br/> <br/> <span>4. Mitä ongelmia työvoimapulasta aiheutuu ja miten sitä voidaan torjua?</span></div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2026-05-21T10:38:51+03:00 https://peda.net/id/80e420d852d 2026-05-18T19:13:27+03:00 Tietoa tämänhetkisestä inflaatiosta <a class="" href="https://stat.fi/indikaattori/inflaatio" rel="nofollow ugc noopener">https://stat.fi/indikaattori/inflaatio </a><br/> Myös tässä hyödyllinen sivu <a href="https://stat.fi/aihe/hinnat-ja-kulutus" rel="nofollow ugc noopener">https://stat.fi/aihe/hinnat-ja-kulutus</a> 2026-05-18T19:13:27+03:00 https://peda.net/id/03ebbbd6535 2026-05-19T10:40:32+03:00 <b>Mitä hyötyä pörssistä on</b><br/> <b>a) osakesijoittajalle?</b><br/> - sijoittaja voi ostaa julkisten osakeyhtiöiden osakkeita<br/> - hän voi hyötyä osakkeiden arvonnoususta, osingoista, osakeanneista ja äänivallasta yhtiökokouksessa<br/> - pörssiosakkeet ovat olleet pitkällä tähtäimellä tuottoisia sijoituskohteita<br/> - pörssin julkisuus ja osakekurssien jatkuva uutisointi antavat sijoittajille jatkuvaa tietoa yrityksistä<br/> - sijoittaja tietää, millä yrityksillä menee hyvin ja millä huonosti ja voi siten suunnata varansa lupaaviin yrityksiin<br/> <br/> <b>b) pörssiyhtiölle?</b><br/> - yhtiö saa heti listautuessaan rahaa osakkeidensa myynnistä<br/> - pörssiin listautuva yhtiö saa pääomaa esim. suuriin investointeihin<br/> - myöhemmin se voi kerätä lisää pääomaa osakeanneilla<br/> - listautuminen pörssiin lisää yhtiön tunnettavuutta<br/> - osakkeen hinta kertoo yhtiön johdolle yhtiöön kohdistuvista odotuksista<br/> <br/> <b>c) kansantaloudelle?</b><br/> - sijoittajien rahat kohdistuvat järkevästi, sillä menestyneet yritykset saavat rahoitusta ja tämä edistää talouskasvua 2026-05-19T10:40:32+03:00 https://peda.net/id/97f1e87652a 2026-05-18T14:06:17+03:00 Euriborkorkojen kehitys <a href="https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/taulukot-ja-kuviot/korot/kuviot/korot_kuviot/euriborkorot_pv_chrt_fi/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/taulukot-ja-kuviot/korot/kuviot/korot_kuviot/euriborkorot_pv_chrt_fi/</a><br/> Primekorot <a href="https://www.kauppalehti.fi/porssi/korot/viitekorot" rel="nofollow ugc noopener">https://www.kauppalehti.fi/porssi/korot/viitekorot</a> 2026-05-18T14:06:17+03:00 https://peda.net/id/a85e0bae505 2026-05-15T14:32:12+03:00 <b>Kuvatehtävä s. 105<br/> </b><br/> <b>Mitä kuvion euribor-korot kertovat talouden suhdanteista?</b><br/> • Kuvion korkokehitys alkaa vuodesta 2008, jolloin oli vielä finanssikriisiä edeltävä<br/> noususuhdanne. Korkotaso oli edelleen nousussa.<br/> <br/> • Loppuvuoden 2008 finanssikriisin seurauksena korot laskivat jyrkästi.<br/> <br/> • Finanssikriisissä vältettiin pahimmat uhkakuvat, ja vuoden 2010 lopulla korot<br/> lähtivät kohoamaan. Nousua jatkui vuoden 2011 loppuun, jolloin korot alkoivat<br/> melko nopeasti laskea. Laskun taustalla olivat eurokriisi ja maailmantalouden<br/> heikentynyt tilanne.<br/> <br/> • Korot laskivat lähelle nollatasoa vuoden 2012 aikana, minkä jälkeen ne ovat<br/> pysyneet historiallisen alhaisella tasolla. Vuoden 2015 jälkeen korot ovat<br/> painuneet jopa alle nollan.<br/> <br/> • Vuosia kestänyt alhainen korkotaso kertoi euroalueen suurista talousongelmista.<br/> 2010-luvun lopussa korkotaso alkoi hieman kohota ja lähestyä nollaa, mutta<br/> koronakriisin aiheuttamat talousongelmat painoivat sen jälleen lasku-uralle.<br/> <br/> • Maailmanmarkkinoiden tuotanto- ja toimitusvaikeudet koronapandemian aikana<br/> sekä varsinkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan (2022) nostivat hyödykkeiden hintoja.<br/> Korot alkoivat yli kymmenen vuoden tauon jälkeen nopeasti nousta.<br/> <br/> • Keskuspankit niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa pyrkivät hillitsemään inflaation<br/> kasvua nostamalla ohjauskorkoa, minkä vuoksi myös euriborkorot nousivat.<br/> <br/> • Vuodenvaihteessa 2023–24 korot viimein lähtivät hieman laskemaan<br/> keskuspankkien kireän rahapolitiikan vaikutuksesta.<br/> <br/> • Korkojen kehitys 2020-luvun alkuvuosina ei ole noudatellut normaalia<br/> suhdannekehitystä poikkeuksellisten maailmantilanteiden vuoksi 2026-05-15T14:31:47+03:00 https://peda.net/id/2cdd7dc44fb 2026-05-14T20:41:45+03:00 Lue kappale 13. ja tee tehtävät 1,2,3 ja 5 sekä oppikirjan kuviotehtävä euribor-korkojen kehityksestä. &quot;Mitä kuvion euribor-korot kertovat talouden suhdanteista? 2026-05-14T20:41:45+03:00 https://peda.net/id/88bb94ba4fb 2026-05-14T20:37:09+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"><a href="https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkisyhteisojen-ja-valtion-velka/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkisyhteisojen-ja-valtion-velka/ </a><br/> valtion velkaantuneisuus verrattuna muihin Euroopan unionin maihin<br/> <br/> <a href="http://www.velkakello.fi/" rel="nofollow ugc noopener">http://www.velkakello.fi/</a><br/> valtion velkakello<br/> <br/> <a href="https://www.valtionvelka.fi/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.valtionvelka.fi/</a><br/> tässä myös valtionvelan määrä kokonaisuudessaan ja per kansalaine<br/> <br/> tietoja Suomen taloudellisesta tilanteesta <a href="https://www.valtionvelka.fi/uutinen/neljannesvuosikatsaus-1-2024-ja-huhti-kesakuun-huutokauppapaivat-julkaistu/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.valtionvelka.fi/uutinen/neljannesvuosikatsaus-1-2024-ja-huhti-kesakuun-huutokauppapaivat-julkaistu/</a></div> </div> </div> </div> 2026-05-14T20:37:09+03:00 https://peda.net/id/4713b1d24fb 2026-05-14T20:35:19+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose">Lue kirjan kappale 12. ja vastaa kysymyksiin.<br/> <b>1. Mitä tarkoitetaan julkisen talouden kestävyysvajeella?<br/> </b>-julkisen talouden menot kasvavat tuloja nopeammin<br/> <br/> <b>2. Miksi valtion velka on kasvanut? (kts. oppik.s. 33)<br/> </b>- Suomi on perinteisesti ollut varovainen velan otossa, mutta julkinen talous on velkaantunut ankarien lamojen takia<br/> - 1991 lama pakotti ottamaan velkaa lähes 70 miljardia euroa<br/> - vuoden 2008 finanssikriisi<br/> - 2012-2014 Euroopan finanssikriisi<br/> - 2014 Venäjän Krimin valtaus ja myöhemmin Venäjän hyökkäys Ukrainaan toivat talouteen epävarmuutta<br/> - 2020 koronakriisi<br/> - Suomi itse kärsii väestön ikääntymisestä ja matalasta syntyvyydestä jolloin työikäinen ja työkykyinen väestö vähenee<br/> <br/> <b>3. Mitä keinoja valtiolla on kestävyysvajeen ratkaisuun?<br/> </b>- verojen korottaminen<br/> - vähentää menoja, eli leikata palveluista ja tulonsiirroista<br/> - työllisyysasteen nostaminen, jotta mahdollisimman moni työikäinen kävisi töissä. Tämä nostaisi verokertymää. Eläkeiän nosto, opiskeluaikojen lyhentäminen, työperäinen maahanmuutto.<br/> - otetaan uutta velkaa, joka ei kuitenkaan ratkaisisi perimmäistä velkaongelmaa<br/> <b>4. Millaisia ongelmia on ollut kuntataloudella?<br/> </b>- väestön ikääntyminen lisää sosiaalimenoja ja vähentää verotuloja<b><br/> </b>- SOTE-uudistuksen tavoitteena oli tarjota samanlaiset palvelut kaikille kunnasta riippumatta ottamalla sote-palvelut sotealueiden tehtäviksi. Alueille rahoitus tulisi valtiolta. Tavoitteena oli tarjota palvelut tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa ja keskitetysti, jolloin ne voitaisiin tarjota halvemmalla<b>. </b>Myöhemmin on havaittu, että valtioin antama rahoitus on ollut täysin riittämätön ja sote-alueet ovat pahoissa talousvaikeuksissa.<b><br/> </b>-Suomen kunnat jakautuvat muuttotappio- ja muuttovoittokuntiin ja tappiokunnan päjäävät huonosti taloudellisesti.<b><br/> </b></div> <div class="commentscountwrapper"><a class="commentscount" href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh02.2.-kevat-2025/12.-julkisen-talouden-vaikeudet#comments">0 kommenttia</a></div> </div> 2026-05-14T20:35:19+03:00 https://peda.net/id/bb0d05f84d5 2026-05-12T10:09:24+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose">Lue kirjan kappale 12. ja vastaa kysymyksiin.<br/> <b>1. Mitä tarkoitetaan julkisen talouden kestävyysvajeella?</b><br/> <br/> <b>2. Miksi valtion velka on kasvanut? (kts. oppik.s. 33)</b><br/> <br/> <b>3. Mitä keinoja valtiolla on kestävyysvajeen ratkaisuun?</b><br/> <b>4. Millaisia ongelmia on ollut kuntataloudella?</b><b><br/> </b><b><br/> </b></div> <div class="commentscountwrapper"><a class="commentscount" href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh02.2.-kevat-2025/12.-julkisen-talouden-vaikeudet#comments">0 kommenttia</a></div> </div> 2026-05-11T19:44:51+03:00 https://peda.net/id/7d45fe5a4d5 2026-05-11T19:43:07+03:00 valtion talousarvioesitys 2026 <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10623/valtion-talousarvioesitys-vuoden-2026-veromuutokset-kootusti" rel="nofollow ugc noopener">https://valtioneuvosto.fi/-/10623/valtion-talousarvioesitys-vuoden-2026-veromuutokset-kootusti</a> 2026-05-11T19:43:07+03:00 https://peda.net/id/4104958c4d5 2026-05-12T11:23:17+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"><span class="markedContent"><b><span dir="ltr">Lue</span> <span dir="ltr">SDP:n ja</span> <span dir="ltr">K</span></b><span dir="ltr"><b>okoomuksen verolinjat vuodelta 2021 ja vastaa kysymyksiin.</b></span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">1.</span> <span dir="ltr">Onko väite totta v</span><span dir="ltr">ai tarua</span><span dir="ltr">?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">a)</span> <span dir="ltr">Sekä SDP että</span> <span dir="ltr">K</span><span dir="ltr">okoomus haluavat ympäristöystävällistä verotusta.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">b)</span> <span dir="ltr">Kokoomu</span><span dir="ltr">s haluaa kiristää työn verotusta.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">c)</span> <span dir="ltr">SDP haluaa kiristää omistamisen verotusta.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">d)</span> <span dir="ltr">Kokoomuksen verolinjassa otetaan huomioon talouden hyvät ja huonot ajat.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">e)</span> <span dir="ltr">Verolinjat ovat keskenään pääosin samankaltaiset.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">2.</span> <span dir="ltr">Mistä luulet yhtäläisyyksien ja erojen johtuvan?</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">3.</span> <span dir="ltr">Etsi mi</span><span dir="ltr">eleisesi puolueen ajantasainen verolinja nettiä selailemalla ja vertaile sitä SDP:n ja</span> <span dir="ltr">K</span><span dir="ltr">okoomuksen</span><br/> <span dir="ltr">verolinjoihin.</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span><!--filtered attribute: data-subtree="aimfl,mfl"--><!--filtered attribute: data-processed="true"--><!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style="font-family: Google Sans, Arial, sans-serif; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: rgb(10, 10, 10); border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);"-->Kokoomuksen verolinja keskittyy työn ja yrittämisen verotuksen keventämiseen, verotuksen painopisteen siirtämiseen kulutukseen sekä talouskasvun tukemiseen. Tavoitteena on alentaa ansio- ja yhteisöveroja, edistää työllisyyttä (80 % tavoite) ja rahoittaa hyvinvointipalvelut kasvun kautta.<br/> <br/> SDP:n vero-ohjelman (esim. 2022–2030 linjaukset) keskiössä on hyvinvointivaltion rahoittaminen tiivistämällä veropohjaa, erityisesti kiristämällä omistamisen ja suurtulojen verotusta. Tavoitteena on oikeudenmukaisempi verotus, jossa verotetaan enemmän pääomatuloja, osinkoja ja suuria perintöjä, samalla kun työn verotusta kevennetään pieni- ja keskituloisilla</span><br/> <br/> <b><span dir="ltr">Dokumentti A:</span> <span dir="ltr">Kokoomuksen sinivihreä ve</span><span dir="ltr">rouudistus</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">Kokoomus haluaa tote</span><span dir="ltr">uttaa sinivihreän verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään</span><br/> <span dir="ltr">ansiotuloverotuksesta haittaveroihin. Verotuksen rakenteellisen muutoksen tavoitteena on</span><br/> <span dir="ltr">parantaa työllisyyttä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Ansiotuloverotusta kevennetään vaalikauden aikana yhteensä miljardi</span><span dir="ltr">lla eurolla. Toteutuksessa</span><br/> <span dir="ltr">huomioidaan suhdannetilanne, ja muutosten tarkka ajoitus päätetään asiantuntijavalmistelun</span><br/> <span dir="ltr">pohjalta.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Veronkevennys katetaan vastaavasti kiristämällä haittojen, päästöjen ja kulutuksen verotusta.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Kevennys toteutetaan kautta linjan</span> <span dir="ltr">kaikille palkansaajille, koska työn verotus on haitallista kaikissa</span><br/> <span dir="ltr">tuloluokissa. Kevennys kohdistuisi myös eläkeläisille.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">L</span><span dir="ltr">ähde: Kokoomus.fi</span> <span dir="ltr">(Luettu 27.3.2021)</span></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <b><span dir="ltr">Dokumentti B: SDP:n v</span><span dir="ltr">erotuks</span><span dir="ltr">en päälinjat</span></b></span><span class="markedContent"><br/> <br/> <span dir="ltr">Verotuksen kolmen päätavoitteen saavuttaminen edellyttää yleisesti hyväksyttyä hyvää</span><br/> <span dir="ltr">veropolitiikkaa, joka kiteytyy periaatteeseen: tiiviit ja laajat</span> <span dir="ltr">veropohjat mahdollistavat alhaiset</span><br/> <span dir="ltr">verokannat. Samalla kaikkein hyödyllisintä toimintaa on verotettava vähiten: tämä koskee sekä</span><br/> <span dir="ltr">ansiotyötä yhteiskunnan perustana, että ekologisesti parhaita vaihtoehtoja ihmiskunnan</span><br/> <span dir="ltr">säilymisen edellytyksenä.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Toimenpiteet v</span><span dir="ltr">oidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensiksi verotuksen painopistettä siirretään työn</span><br/> <span dir="ltr">verotuksesta omistamisen verotukseen tiivistämällä veropohjaa. Toiseksi verotusta uudistetaan</span><br/> <span dir="ltr">ympäristön, talouden ja hyvinvoinnin kannalta kestävämpään suuntaan.</span></span><span class="markedContent"><br/> <span dir="ltr">Lähde:</span> <span dir="ltr">Sdp.fi (Luettu 27.3.2021)</span></span></div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2026-05-11T19:41:26+03:00 https://peda.net/id/3ae08da04dd 2026-05-12T10:36:03+03:00 Valtion tuloveroasteikko 2026 <a href="https://www.veronmaksajat.fi/neuvot/henkiloverotus/tyo-elake-ja-etuudet/ansiotulojen-verot-ja-maksut/valtion-tulovero/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.veronmaksajat.fi/neuvot/henkiloverotus/tyo-elake-ja-etuudet/ansiotulojen-verot-ja-maksut/valtion-tulovero/</a> 2026-05-12T10:36:03+03:00 https://peda.net/id/775dfd44447 2026-04-30T11:42:05+03:00 Tee kpl. 10. teht. 3,4 ja 6. 2026-04-30T11:42:05+03:00 https://peda.net/id/0a059692426 2026-04-27T20:39:27+03:00 Kuntien tuloveroprosentit 2026 <a href="https://www.kuntaliitto.fi/talous-ja-elinvoima/verotus/kuntien-veroprosentit" rel="nofollow ugc noopener">https://www.kuntaliitto.fi/talous-ja-elinvoima/verotus/kuntien-veroprosentit</a> 2026-04-27T20:39:27+03:00 https://peda.net/id/1e31391a425 2026-04-27T20:32:52+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose"><span>Lue oppikirjan s. 74-79. Vastaa alla oleviin kysymyksiin. </span><br/> <br/> <b>Valtion talous<br/> </b><span>1. Mitä tarkoitetaan julkisella taloudella?</span><br/> <span>2. Kuka vastaa valtion taloudesta?</span><br/> <span>3. Mistä valtion rahat tulevat ja minne ne menevät?</span><br/> <span>4. Mitä tarkoittaa a) alijäämäinen budjetti b) ylijäämäinen budjetti?</span><br/> <br/> <b>Kunnan talous<br/> </b><span>5. Mistä kunnat saavat tulonsa?</span><br/> <span>6. Mitä tarkoitetaan verotulojen tasausjärjestelmällä?</span><br/> <span>7. Minne kuntien rahat menevät?</span><br/> <span>8. Millä tavoin valtio ja kunnat ovat viime vuosina yksityistäneet liikelaitoksiansa?</span><br/> <span>9. a) Miten toimintaa on puolustettu b) Miten vastustettu?</span></div> </div> 2026-04-27T20:32:52+03:00 https://peda.net/id/ac5b344e3f0 2026-04-24T14:37:49+03:00 Tutustu oppikirjan kappaleeseen 9. ja tee siitä tehtävät 1,2,3 ja 5. 2026-04-23T14:29:21+03:00 https://peda.net/id/3b5dd2443f0 2026-04-23T14:11:52+03:00 <img src="https://image.slidesharecdn.com/taulukkoyritysmuodoista-131217141434-phpapp02/95/taulukko-yritysmuodoista-1-638.jpg?cb=1387289742" alt="Yritysmuotojen vertailua (Lähde: www.yrityssuomi.fi » Yrityksen perustajan info » Käytännön toimet » Yritysmuodon valinta&#10;..."/> 2026-04-23T14:11:52+03:00 https://peda.net/id/efa879623fc 2026-04-24T13:25:37+03:00 Yritysostolla yrittäjäksi <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZPwqCnlOe4g" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=ZPwqCnlOe4g</a> 2026-04-24T13:25:37+03:00 https://peda.net/id/e7f90c5e3f0 2026-04-23T14:09:32+03:00 <b>3. Miten yrittäjyyttä tuetaan Suomessa?</b><br/> • Valtio jakaa avustuksia aloittaville yrittäjille tai maatalousyrittäjille.<br/> • Valtio antaa tarvittaessa hätäapua, jos yrityksen tilanne on kriisissä (esimerkiksi<br/> koronakriisin aikana).<br/> • Valtio voi antaa yrityksille verotukea.<br/> • Kansalaisten verotuksessa kotitalousvähennys (tällä hetkellä 1600e/henkilö/vuosi) voi houkutella teettämään töitä palvelualan<br/> yrityksillä.<br/> • Valtio ylläpitää erilaisia elinkeinoelämää tukevia keskuksia (työ- ja elinkeinotoimistot, uusyrityskeskukset ja yrityshautomot), joista yrittäjät saavat tukea esimerkiksi yrityksensä alkutaipaleella. Ne myös neuvovat lainanhaussa tai myöntävät<br/> lainoja yrityksille.<br/> • Valtio voi myöntää aloittavalle yrittäjälle starttirahaa (740e/kk 1/2-1 vuoden ajan tällä hetkellä) hänen siirtyessään palkkatyöstä<br/> yrittäjäksi.<br/> • Valtio voi myöntää investointitukea tai kehittämisavustusta yrityksen kilpailukykyä tukeviin<br/> hankkeisiin tai sen tuotannon kehittämiseen.<br/> • Valtio tukee startup-yrityksiä.<br/> • Myös kunnat tukevat yrityksiä. Ne neuvovat yrityksen perustamisessa, tarjoavat edullisia<br/> tontteja ja myöntävät lainaa.<br/> <br/> <b>4. Pohdi, miksi yrityksen voitto on välttämätöntä niin yritykselle, kuluttajalle kuin</b><br/> <b>kansantaloudellekin.</b><br/> • Jatkuvasti tappiota tuottava yritys ajautuu lopulta konkurssiin.<br/> • Voitosta yritys kykenee maksamaan osinkoa yrityksen osakkaille.<br/> • Kuluttajalle voitolliset yritykset merkitsevät tarjonnan säilymistä .<br/> • Yritysten välinen kilpailu hyödyttää kuluttajaa.<br/> • Laaja yritystoiminta on hyväksi kansantaloudelle, koska yritykset työllistävät ihmisiä .<br/> • Voitostaan yritykset maksavat yhteisöveroa (20 %) valtiolle, joka tilittää siitä osan kunnille<br/> ja seurakunnille.<br/> <br/> <b>5. Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Mihin kaavion osiin</b><br/> <b>yrityksillä on vaikutusta?</b><br/> • vientiin<br/> • yritysten markkinoille tuottamiin hyödykkeisiin (tarjonta)<br/> • tuotantosektorin tuottamiin hyödykkeisiin<br/> • ulkomaisia tuontituotteita kuljettaviin ja myyviin yrityksiin<br/> • Kulutussektorin tulot perustuvat pääosin yritysten maksamiin palkkoihin.<br/> • Julkinen sektori saa osan verorahoistaan yritysten maksamista voitoista.<br/> • Yritykset saavat rahoitusta kotimaisilta ja ulkomaisilta rahoituslaitoksilta 2026-04-23T14:09:32+03:00 https://peda.net/id/c82f70e83e3 2026-04-22T14:17:00+03:00 Lue kirjan kappale 8. Tee kappaleen tehtävät 1-5. 2026-04-22T14:17:00+03:00 https://peda.net/id/e2b5e1ca3cd 2026-04-20T20:10:52+03:00 <p>Lue tiivistelmä valtionvarainministeriön uusimmasta talouden ennusteesta <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/5160b13d-3837-409a-a613-3d1cf37c76be" rel="nofollow ugc noopener">https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/5160b13d-3837-409a-a613-3d1cf37c76be</a><br/> <br/> Vastaa kysymyksiin:</p> <p>1.Millaisia kehitysnäkymiä ennuste lupaa Suomen taloudelle?</p> <p>2.Tiivistä muutamalla lauseella, mitä ennustetaan tapahtuvan</p> <p>a)kysynnälle ja tarjonnalle</p> <p>b) työllisyydelle</p> <p>c) hinnoille</p> <p>d) palkoille</p> <p>e )julkiselle taloudelle.</p> 2026-04-20T20:10:52+03:00 https://peda.net/id/94845788398 2026-04-17T14:52:18+03:00 Bruttokansantuote/asukas eri valtioissa <a href="https://globalis.fi/Statistikk/bnp-per-innbygger" rel="nofollow ugc noopener">https://globalis.fi/Statistikk/bnp-per-innbygger</a> 2026-04-16T14:15:31+03:00 https://peda.net/id/1b188e0238e 2026-04-15T19:28:16+03:00 Kuuluvatko seuraavat ongelmat mikro- vaiko makrotaloustieteen tutkimusalaan?<br/> <br/> a) Miksi työttömien määrä vaihtelee?<br/> b) Miten vehnän hinta määräytyy EU:ssa?<br/> c) Miksi kuluttaja osti makkaraa eikä juustoa?<br/> d) Miksi margariinin kysyntä on voimistunut ja voin heikentynyt?<br/> e) Mitkä ovat rahan määrän lisäämisen vaikutukset?<br/> f) Miksi kulutusluoton korko vaihtelee?<br/> g) Kuinka monta prosenttia koulutusmenot ovat valtion kokonaismenoista?<br/> h) Miten viennin kasvu vaikuttaa kansantalouteen?<br/> i) Millainen on Suomen viennin rakenne?<br/> j) Miksi inflaatio on joskus nopeampaa, joskus hitaampaa?<br/> k) Miksi rakennusliike muutti markkinointitapaansa?<br/> <br/> Tee myös oppikirjan tehtävät 3 ja 4. 2026-04-15T19:28:16+03:00 https://peda.net/id/e2bbfa4c375 2026-04-13T19:31:09+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"><span>Lue </span><span class="editor underline">oppikirjan</span><span> s. 17-21 ja vastaa tehtäviin.<br/> </span><br/> <span> Millaisia vaikutuksia talouskasvulla on </span><br/> <span> a) kotitalouksille?<br/> </span><br/> <span> b) yrityksille?<br/> </span><br/> <span> c) julkiselle taloudelle?<br/> </span><br/> <span> d) ympäristölle?</span><br/> <br/> <span>Etsi </span><span class="editor underline">abitreeneistä</span><span> yhteiskuntaopin yo-tehtävä 4. </span><a href="https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/yhteiskuntaoppi_kevat_2012.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/yhteiskuntaoppi_kevat_2012.pdf</a><span> keväältä 2012 ja laadi vastausehdotus tehtävään ranskalaisin viivoin.<br/> <br/> Miten paperitehdas voi parantaa tuottavuuttaan?<br/> Miten parturiliike voi parantaa tuottavuuttaan?</span><br/> <br/> <span>Tutki Suomen bruttokansantuotteen kehitystä vuosina 1991-2024 oppik.s. 33, oppik. kpl. 5.</span><br/> <span>1. Miten Suomen BKT on kehittynyt kyseisenä aikana?</span><br/> <span>2. Miten selität muutoksia?</span></div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2026-04-13T19:21:54+03:00 https://peda.net/id/b6442660372 2026-04-13T13:58:32+03:00 <strong class="Yjhzub"><span>Niukkuus</span></strong> (engl. <em>scarcity</em>) on taloustieteen peruskäsite, joka tarkoittaa tilaa, jossa resurssit (kuten aika, raha, työvoima tai raaka-aineet) ovat rajalliset, mutta ihmisten tarpeet ja halut ovat rajattomat. Tämä perustavanlaatuinen ristiriita pakottaa yksilöt, yritykset ja valtiot tekemään valintoja siitä, miten käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan.<span class="uJ19be notranslate"><span class="vKEkVd"><span aria-hidden="true"> </span></span></span> <div class="Y3BBE"> </div> <div class="Y3BBE">Niukkuuden käsitteen keskeiset piirteet taloudessa:</div> <div class="Y3BBE"> </div> <ul> <li><span class="T286Pc"><strong class="Yjhzub">Valinnan tarve:</strong> Koska kaikkea ei voi saada, on valittava, mitä hankitaan tai tuotetaan. Niukkuuden vallitessa yhden asian suosiminen tarkoittaa toisesta tinkimistä.</span></li> <li><span class="T286Pc"><strong class="Yjhzub"><span><a class="GI370e" href="https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&amp;channel=entpr&amp;q=Vaihtoehtoiskustannus&amp;mstk=AUtExfDnkjkSBmWl1JjMlKYz4ouFWXPv4est5Mbx0NV_tBDkenIuIND2lFAr9EWZIIPiSzXorhw7TyzwexkFlLVIyZZUgMAMDX7Nb-R9rVLwxSOp3BWX5LJFcjjR5GwB2yHDtiA&amp;csui=3&amp;ved=2ahUKEwjFxfzw1OqTAxX1HRAIHYP3MjIQgK4QegQIAxAC" rel="nofollow ugc noopener">Vaihtoehtoiskustannus</a></span>:</strong> Kun resurssi käytetään yhteen tarkoitukseen, menetetään mahdollisuus käyttää se parhaaseen vaihtoehtoiseen kohteeseen. Tätä menetystä kutsutaan vaihtoehtoiskustannukseksi.</span></li> <li><span class="T286Pc"><strong class="Yjhzub">Taloudellinen toiminta:</strong> Taloustiede tutkii, kuinka ihmiset ja yhteiskunnat hallitsevat tätä niukkuutta ja tekevät päätöksiä tuotannosta, jaosta ja kulutuksesta.</span></li> <li><span class="T286Pc"><strong class="Yjhzub">Suhteellinen käsite:</strong> Niukkuus ei välttämättä tarkoita absoluuttista pulaa (esim. nälänhätää), vaan resurssien rajallisuutta suhteessa tarpeisiin. Se on jatkuva taistelu, joka ohjaa taloudellista toimintaa.</span><span class="uJ19be notranslate"><span class="vKEkVd"><span aria-hidden="true"> </span></span></span></li> </ul> <div class="Y3BBE"><strong class="Yjhzub">Esimerkkejä niukkuudesta:</strong></div> <div class="Y3BBE"> </div> <ul> <li><span class="T286Pc"><strong class="Yjhzub">Yksilötasolla:</strong> Aika on rajallista (vuorokaudessa on vain 24 tuntia), joten on valittava työn ja vapaa-ajan välillä.</span></li> <li><span class="T286Pc"><strong class="Yjhzub">Yritystasolla:</strong> Budjetti ja työntekijöiden määrä rajoittavat tuotannon määrää.</span></li> <li><span class="T286Pc"><strong class="Yjhzub">Valtiotasolla:</strong> Verotuloja on rajallisesti, joten on päätettävä, käytetäänkö ne koulutukseen, terveydenhuoltoon vai maanpuolustukseen.</span><span class="uJ19be notranslate"><span class="vKEkVd"><span aria-hidden="true"> </span></span></span></li> </ul> <div class="Y3BBE">Niukkuuden poistaminen on lähes mahdotonta, sillä ihmisten tarpeet kasvavat usein resurssien lisääntyessä.<span class="uJ19be notranslate"><span class="vKEkVd"><span aria-hidden="true"> </span></span></span></div> 2026-04-13T13:58:32+03:00 https://peda.net/id/58b57dd034d 2026-04-10T14:35:16+03:00 Lue kpl. 1. ja tee teht. 1-4. 2026-04-10T14:35:16+03:00