https://peda.net/id/c3bba5fa758 2020-04-08T10:43:10+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/9c24ccd0796 2020-05-06T13:37:39+03:00 Kasvatus ja aika - Artikkeleita lukemisesta ja sen opettamisesta<br/> <a href="https://journal.fi/kasvatusjaaika/issue/view/5244" rel="nofollow ugc noopener">https://journal.fi/kasvatusjaaika/issue/view/5244</a><br/> <br/> Minna-Riitta Luukka - Kirjoittamisen opetuksen suuntaukset<br/> <a href="https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/ai/ppp/skjkyp/p222/pro19-ym-mari/k/luukka:file/download/7fa9f94fc575ee86d69eac1faab1c95b33a4bb6d/Luukka%20%26%20kirjoittamisen%20opetuksen%20suuntaukset.pdf">https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/ai/ppp/skjkyp/p222/pro19-ym-mari/k/luukka:file/download/7fa9f94fc575ee86d69eac1faab1c95b33a4bb6d/Luukka%20%26%20kirjoittamisen%20opetuksen%20suuntaukset.pdf</a><br/> <br/> MTV uutinen - Kirjoittamisen opetus pahasti vanhentunut<br/> <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vaitos-kirjoittamisen-opetus-on-pahasti-vanhentunut-kouluissa-taydellisesti-aineita-kirjoittamalla-ei-parjaa-verkossa/6287126#gs.47vty4" rel="nofollow ugc noopener">https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vaitos-kirjoittamisen-opetus-on-pahasti-vanhentunut-kouluissa-taydellisesti-aineita-kirjoittamalla-ei-parjaa-verkossa/6287126#gs.47vty4</a><br/> <br/> Elina Harjunen - Ajatuksia äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksista perusopetuksen päättöarvioinnissa 2014 &amp; 2010 (Siellähän oli Hankalan Marillakin näppinsä pelissä (; )<br/> <a href="https://www.researchgate.net/profile/Pirjo_Kulju/publication/301547433_Tutkimuksesta_tukea_kirjoittamisen_opettamiseen/links/57188b7708ae986b8b79f239/Tutkimuksesta-tukea-kirjoittamisen-opettamiseen.pdf#page=76" rel="nofollow ugc noopener">https://www.researchgate.net/profile/Pirjo_Kulju/publication/301547433_Tutkimuksesta_tukea_kirjoittamisen_opettamiseen/links/57188b7708ae986b8b79f239/Tutkimuksesta-tukea-kirjoittamisen-opettamiseen.pdf#page=76</a><br/> <br/> Kirjan ystävä<br/> <a href="https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/ai/ppp/skjkyp/p222/pro19-ym-mari/kirjan-yst%C3%A4v%C3%A4:file/download/3c2c40c3a7dd873d049645f772e0bcfef3f0c660/Kirjan_ystv.pdf">https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/ai/ppp/skjkyp/p222/pro19-ym-mari/kirjan-yst%C3%A4v%C3%A4:file/download/3c2c40c3a7dd873d049645f772e0bcfef3f0c660/Kirjan_ystv.pdf</a> 2020-04-08T09:46:01+03:00 https://peda.net/id/7d7db4507fb 2020-05-12T09:06:32+03:00 Lukemisen ja kirjoittamisen opettamista on tullut pohdittua paljon siitä näkökulmasta, millainen tulisi olla lukemisen ja kirjoittamisen suhde. Tutkimuksen valossa huolta ei tunneta niinkään lasten luku- vaan kirjoitustaidon osalta. Heikko kirjoitustaito saattaa olla kirjoittamisen kokemiseen ei-niin-tärkeänä (Hankala ym. 2015, 76-77). Tästä syystä kirjoittamiseen tulisi panostaa huolella, lukemista toki unohtamatta. Olen pohtinut, voisiko kandini aihe olla esimerkiksi tyyliä &quot;varhaisen lukutaidon tai -harrastuksen yhteys lapsen kirjoitustaitoon&quot;. Mittarit voisi olla verrattain helppo laatia, ainakin verrattuna muihin kandi-ideoihini. Saa nähdä, vastaavanlaista tutkimusta on käsittääkseni tehty melko paljon.<br/> <br/> Kurssin aikana olen saanut paljon näkemystä siitä, miten äidinkielen opetus nykypäivänä eroaa siitä, millaista se oli omina kouluaikoinani. Olen kehittänyt myös omaa ajatteluani ja luonut omaa opetusfilosofiaani siitä, miten opetukseni tulisi mielestäni kehittyä nykyisestä. Tähän filosofiaan vaikuttaa toki pitkälti demoillamme vallitsevat näkökannat ja ajatukset opetuksesta. Demokeskustelujen, artikkelien, tutkimuksien ja oman meta-analyysini perusteella nostankin esiin ydinasioita siitä, millaiseksi ajattelin luoda omat äidinkielen tuntini tulevaisuudessa.<br/> <br/> Yksi parhaiten mieleen painuneista kurssilla lukemistani teksteistä on Minna-Riitta Luukan (2004) artikkeli <em>Tekstejä, luovuutta ja prosesseja. </em>Luukka avaa erilaisia pedagogisia tyylisuuntauksia, joista osa painottaa enemmän perinteistä kieliopin pänttäämistä, osa taas luovuuden roolia opiskelussa. Eniten itseäni sytyttää australialaisia juuria omaava genrepedagogiikka, jonka ajatuksena on saada lapsi tietoiseksi eri tekstilajien erityispiirteistä ja antaa lapselle eväät tuottaa noita erilaisia tyylilajeja itse. Lähden teorisoimaan kantaani omilla kokemuksillani, jotka tarvitsevat vielä rinnalleen tutkimustietoa. Olin lapsena hyvin kiinnostunut numeroista, ja opinkin lukemaan jo 4-vuotiaana. Luin ykkösluokalla hyvin paljon lastenkirjoja. Uskon, että tämä seikka on johtanut siihen, että niin ala- kuin yläkoulussakin kaikki kielioppi on ollut minulle helppoa, ja voin hyvällä omallatunnolla sanoa olleeni luokkani paras lähes kaikessa, mitä oikeinkirjoittamiseen tulee. Ovatko lapsena saadut lukuisat lukukokemukset saanut minut alitajuisesti tietämään, mihin kohtaan sijoitan välilyönnin, pilkun ja ison alkukirjaimen, ja toisaalta helpottaneet valtavasti ottamaan vastaan myös sitä kielioppitietoa, joka ei ole vielä implisiittisesti ollut hanskassa?<br/> <br/> Entä jos eri tekstilajien ahkera ahmiminen ja tuottaminen tekisivät lapsista myös tiedostamattaan raudanlujia kieliopin osaajia? Entä jos ensimmäiset vuodet perustuisivat pitkälti laajaan lukemiseen ja kirjoittamiseen, minkä jälkeen kielioppiin ei tarvitsisi käyttää kovin paljoa aikaa? Tämä siksi, että lapsen kielellisesti kokeneet aivot löytäisivät tarttumapintaa uusille kielen lainalaisuuksille ja säännöille, ja oppiminen olisi nopeaa. Yksinkertaista tämä ei varmasti ole. 20 lapsen luokassa on 20 erilaista lukijaa, ja eri tekstilajien kanssa pitää osata olla tarpeeksi kärsivällinen, jotta lapsi pystyy ymmärtämään usean eri genren ominaisimmat piirteet. Osaa oppilaista on varmasti vaikeaa saada lukemaan aktiivisesti, ja lukivaikeudet tuovat keittoon omat mausteensa. On hyvin todennäköistä, että luokassa yhdellä tai useammalla lapsella jonkinmoista lukivaikeutta ilmenee. Ahosen ym. (2019, 275) mukaan on arvioitu, että 4-9 prosentilla ihmisistä esiintyy lukemisvaikeutta. Luku ei ole kovinkaan täsmällinen, sillä hyvin paljon lukemisen vaikeuksia jää diagnosoimatta.<br/> <br/> Genrepedagogiikka on kuitenkin edullinen aate integroinnin näkökulmasta. Suurin osa oppiaineista on vakaassa yhteydessä teksteihin, jolloin äidinkielen tavoitteet kannattaa pitää mielessä muissakin oppiaineissa. Jos teemana on vaikkapa kolumni, voidaan myös luonnontiedon tunnilla lukea tai tuottaa kolumnia vaikkapa ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä. Kun edellisellä äidinkielen tunnilla on ollut aiheena mainos, voidaan historian tuntiin sisällyttää keskiaikaisten hevoskärryjen mainoksen ideoiminen. Englannin tunnilla eri tekstilajien kirjoittamista ja lukemista voidaan myös harrastaa, jolloin myös kielten vertailu onnistuu tukien kielitietoisuutta. Tämä myös säästää äidinkielen tunneilta aikaa muuhunkin kuin lukemiseen ja kirjoittamiseen.<br/> <br/> <span>Aro, M. &amp; Lerkkanen, M-K. 2015. Lukutaidon kehitys ja lukemisvaikeudet. Teoksessa Ahonen, T., Aro, M., Aro, T., Lerkkanen, M.-K., &amp; Siiskonen, T. 2019. <em>Oppimisen vaikeudet</em>. Niilo Mäki Instituutti.<br/> <br/> Hankala, M., Harjunen, E., Kauppinen, M., Kulju, P., Pentikäinen, J., &amp; Routarinne, S. (2015). Tutkimuksesta tukea kirjoittamisen opettamiseen. Teoksessa E. Harjunen (toim.) Tekstit puntarissa: Ajatuksia äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksista perusopetuksen päättöarvioinnissa 2014 ja 2010<br/> <br/> </span>Luukka, M-R. &amp; Jääskeläinen, P. 2004. Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVIII 2020-04-16T11:30:12+03:00 https://peda.net/id/ec24c85a75a 2020-05-14T09:23:06+03:00 <b><span>Palauttelin mieleen edellisiä demoja, käyttäen Kaisa Loikkasen materiaaleja apuna. Lisäksi etsin jonkin lapsen maailmaan ja kiinnostuksen kohteisiin liittyvän tekstin.</span></b><br/> <ul> <li><span>Miten toimin opettajana kirjoitustehtävissä?</span> <ul> <li><span>Luova kirjoittaminen</span> <ul> <li><span>Tarpeeksi materiaalia</span></li> <li><span>Keksimiseen innostaminen</span></li> <li><span>Pitkäjänteisyyteen kannustaminen</span></li> </ul> </li> <li><span>Vaiheittainen yksilöllinen suunnittelu</span></li> <li><span>Yhteisöllinen strukturoitu suunnittelu</span></li> <li><span>Itsearviointiin ja vertaispalautteeseen ohjaaminen</span></li> </ul> </li> <li><span>Työskentelyn jaksotus</span> <ul> <li><span>Hahmon luominen</span> <ul> <li><span>Laukkusysteemi</span></li> <li><span>Ajatuskartta</span></li> </ul> </li> <li><span>Juonen rakentaminen</span> <ul> <li><span>Annetun kappalejaon mukaisesti</span></li> </ul> </li> <li><span>Tarinoista nauttiminen, palaute</span> <ul> <li><span>Itse- ja vertaisarviointi</span></li> <li><span>Vanhempien palaute</span></li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> <b>Lasten tekstimaailma</b><br/> <br/> Haastattelin kummipoikaani siitä, mitkä ovat hänelle kiinnostavia tekstimaailmoja. Vastauksiksi sain joitakin kirjoja ja tv-sarjoja, joista yllätyksekseni moni oli itselleni tuttu. Itselleni vierain teksti oli <em>Bakugan</em>, joka on japanilais-kanadalainen animesarja televisiossa. Sarja tuo vahvasti mieleen oman lapsuuteni <em>Pokemonin</em>. Alla on linkki Youtubevideoon yhdestä Bakugan-jaksosta.<br/> <br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=LTpXm7HhPQ4" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=LTpXm7HhPQ4</a> 2020-04-03T16:06:24+03:00 https://peda.net/id/11ddc240796 2020-04-08T10:39:25+03:00 <p><span><b>Tein muistiinpanoja materiaaleista, joita Jenni oli linkannut Peda.nettiin. Näissä kerrottiin luku- ja kirjoitustaidon kehityksen jatkumosta, lukivaikeuksista ja tukivastemallista.</b><br/> <br/> Lukemisen ja kirjoittamiseen vaikuttavat</span></p> <ul> <li><span>Lapsen kanssa lukeminen</span></li> <ul> <li><span>Sanavarasto, kuullun ymmärtäminen</span></li> </ul> <li><span>Lukuympäristö kotona</span></li> <ul> <li><span>Monipuolisuus</span></li> </ul> <li><span>Tietoisuus kielen sanoista = fonologinen tietoisuus</span></li> <li><span>Yleiset oppimisvalmiudet</span></li> <li><span>Tarkkaavuus ja toiminnanohjaus</span></li> <li><span>Minäpystyvyys</span></li> <li><span>Minäkäsitys</span></li> </ul> <br/> <p><span>Kouluikään mennessä useimmat osaavat tyypilliset kirjaimet</span></p> <ul> <li><span>Kolmasosa oppinut alkeet lukemisesta ja kirjoittamisesta</span></li> </ul> <br/> <p><span>Lukemisen tarkkuus ja oikeinkirjoitus</span></p> <ul> <li><span>Kirjain-äännevastaavuus</span></li> <li><span>Edetään kirjaimista äänteisiin, tavuihin ja lopulta sanoihin</span></li> <ul> <li><span>Joskus voidaan käyttää myös käänteistä järjestystä</span></li> </ul> </ul> <br/> <p><span>Kun lapsi on oppinut vaativat tiedot ja taidot, keskitytään luetun ja kirjoittamisen sujuvoittamiseen</span></p> <ul> <li><span>Tuottava kirjoittaminen vaatii sujuvaa kirjoittamisen hallintaa</span></li> <li><span>Taitava kirjoittaja pystyy tuottamaan tektiä, arviointia ja tulkintaa monipuolisesti</span></li> </ul> <br/> <p><span>Ymmärtävä lukeminen</span></p> <ul> <li><span>Faktojen oppiminen</span></li> <li><span>Päätelmien tekeminen</span></li> <li><span>Näkökulmien muodostaminen</span></li> <li><span>Kriittinen tulkinta ja arviointi</span></li> </ul> <br/> <p><span>Elinikäinen oppiminen</span></p> <ul> <li><span>Monilukutaito</span></li> <li><span>Metakieliset taidot</span></li> <li><span>Monikielinen kompetenssi</span></li> </ul> <br/> <p><span>Oppijoiden taidoissa huomattavia vaihteluita</span></p> <ul> <li><span>Osalla lukivaikeuksia</span></li> <ul> <li><span>Vaikeus tarkan ja sujuvan lukemisen oppimisen hallinnasta</span></li> <li><span>Ei kerro yleisestä oppimisvaikeudesta</span></li> <li><span>Hankaloittaa myös luetun ymmärtämistä ja tuottavaa kirjoittamista</span></li> <li><span>Todetaan n. 5-10% väestöstä - minunkin luokassani todnäk</span></li> <li><span>Tausta oletetaan olevan perinnöllinen</span></li> <li><span>Ongelmat saattavat ilmetä eri aikoina</span></li> <li><span>Haasteita</span></li> <ul> <li><span>Kielellisessä tietoisuudessa</span></li> <li><span>Kirjain-äännevastaavuudessa</span></li> <li><span>Äänteiden yhdistämisessä tavuiksi</span></li> <li><span>Tavujen yhdistämisessä sanaksi</span></li> <li><span>Kirjoittamisessa samoja asioita</span></li> </ul> <li><span>Lukivaikeudet voivat johtaa kielteisiin minäuskomuksiin</span></li> <li><span>Lukivaikeus on riski oppimisesta syrjäytymiseen - Täytyy ottaa huomioon opetuksessa</span></li> <ul> <li><span>Ongelmaan voi vaikuttaa, vaikka perinnöllinen onkin</span></li> <ul> <li><span>Erityisen hyödyllistä lapselle, jolla on alttiutta tuleville ongelmille</span></li> <li><span>Tärkeää toistojen ja harjoittelun määrä</span></li> <ul> <li><span>Harjoittelu ei tunnu palkitsevalta - keksi keinoja, joilla motivoit</span></li> <ul> <li><span>Systemaattinen palaute!</span></li> </ul> </ul> <li><span>Oppikirjat äänitteinä joskus hyvä</span></li> <li><span>Diagnoosi ei ole edellytys lukivaikeuteen reagoimiseen</span></li> </ul> <li><span>Tukitoimien seuranta tärkeää</span></li> <ul> <li><span>Tukivastemalli</span></li> <ul> <li><span>Kolmiportainen tuen malli</span></li> <ul> <li><span>Yleinen</span></li> <li><span>Tehostettu</span></li> <li><span>Erityinen</span></li> </ul> <li><span>Perustuu opettajan päätöksiin, ei selkeää linjaa</span></li> <ul> <li><span>Erityisessä tuessa yleensä tavoitteet yksilöllistetään</span></li> </ul> <li><span>Runko (Seurannan avulla koko ajan kehitetään toimintaa)</span></li> <ul> <li><span>Tunnistetaan tuen tarve</span></li> <li><span>Tuen tavoitteiden määrittely</span></li> <li><span>Tuen ja arvioinnin suunnittelu tavoitteen mukaisesti</span></li> <li><span>Tuen toteuttaminen</span></li> <li><span>Mallin seuraaminen ja arvioiminen</span></li> <li><span>Muokkaaminen</span></li> </ul> <li><span>Opettaja voi itse kerätä tietoa, toimii kuin tutkija</span></li> <ul> <li><span>Perustelee tutkimuksilla, mikä on oppilaalle hyvä</span></li> <li><span>Arviointi hyvin tärkeä osa</span></li> <ul> <li><span>Tuen vaikuttavuuden arviointi</span></li> <li><span>Kehityksen suunnan arviointi</span></li> <li><span>Saman arviointivälineen käyttö tuen aikana on hyvä</span></li> <ul> <li><span>Taidot kuitenkin kehittyvät joskus lineaarisesti, jolloin arviointivälinettäkin kannattaa miettiä sen mukaan</span></li> </ul> </ul> </ul> <li><span>Konkreettinen, suoriutumiseen liittyvä palaute vahvistaa parhaiten myönteisiä minäpystyvyyden kokemuksia</span></li> <ul> <li><span>Luo oppijalle uskoa siitä, että taitoja voidaan kyllä kehittää</span></li> </ul> </ul> </ul> </ul> </ul> </ul> 2020-04-08T10:39:25+03:00 https://peda.net/id/f9106b8475a 2020-04-16T11:25:05+03:00 <p><span><b>Luin alakoululaisten kirjoittamia tarinoita, ja arvioin niitä. Pyrin miettimään, millaista suullista palautetta voisin antaa lapselle, kun hän palauttaa tarinansa. Keskityn runsaaseen positiiviseen palautteeseen ja kysymyksiin. En laita lasten kirjoitelmia tähän, sillä niitä ei ole tarkoitettu jaettavaksi. Omien arviointieni alapuolella on vielä ryhmämme tekemä palaute muutamaan tarinaan.</b><br/> <br/> Matkalla</span></p> <ul> <li><span>Kysymyksiä kirjoittajalle:</span></li> <ul> <li><span>“Kaksi tuntia myöhemmin...” millä toisella tapaa voisit tämän ilmaista?</span></li> <li><span>Mitä sadun tunnuspiirteet ovat?</span></li> </ul> <li><span>Kirjoittajaa voisi myöhemmin ohjata keskittymään puhtaampaan kirjoitustyyliin</span></li> <li><span>Sadun tunnuspiirteistä ilmeni toki aloitus, huippukohta ja lopetus</span></li> <li><span>Sadun tunnuspiirteitä oli kuitenkin vähän. Ei fantasiaa, kertoi omasta lomamatkasta (todnäk vähän väritetystä)</span></li> <li><span>Paljon kirjoitelmaan soveltumattomia asioita, kuten “kaksi tuntia myöhemmin”, hymiö</span></li> </ul> <p><span><br/> <br/> Äitin syntymäpäivä</span></p> <ul> <li><span>Kielioppia pitää saada korjattua. Etenkin lauseiden rakenteissa ja pisteiden paikoissa suuria puutteita. Ohjaisin lasta ehkä lukemaan paljon, jolloin pisteiden paikka alkaisi iskostua. Toki myös eriyttävä kieliopin kertaaminen voisi olla paikallaan.</span></li> <li><span>Kysymyksiä:</span></li> <ul> <li><span>Miksi piste tulee tuohon? + jatkokysymyksiä</span></li> <li><span>Mitä sadun elementtejä tarinasta löytyy?</span></li> </ul> <li><span>Saunatonttu sadun piirre</span></li> <li><span>Onnellinen loppu sadun piirre</span></li> </ul> <br/> <p><span>Penan hiekkalaatikko</span></p> <ul> <li><span>Lainaus laitettu hyvin lainausmerkkeihin, tosin korjattavaa löytyy</span></li> <ul> <li><span>Tästä voisi esittää kysymyksiä</span></li> </ul> <li><span>Mielenkiintoinen tarina verrattuna muihin, sillä kontrasti kirjoituksen ja mielikuvituksen välillä suuri. Yksi parhaista juonenkuluista, mutta ailahteleva käsiala tekee tekstistä vaikealukuisen</span></li> <li><span>Lapsen elämismaailma näkyy vahvasti sadussa - Pena olisi voinut olla kirjoittaja itse?</span></li> <li><span>Kysymyksiä:</span></li> <ul> <li><span>Mistä keksit tarinan juonen?</span></li> <li><span>Sadun elementit?</span></li> </ul> </ul> <br/> <p><span>Kufan Tarina</span></p> <ul> <li><span>Valtava mielikuvitus</span></li> <li><span>Ohjaisin lasta lukemaan enemmän ja keskittymään sen jälkeen lauserakenteisiin</span></li> </ul> <br/> <br/> <span class="editor underline">Ryhmämme antamaa palautetta kirjoitelmiin:</span><br/> <br/> <p><span>Taikamaa</span></p> <ul> <li><span>Sadun ominaispiirteitä tuotu hienosti esiin muun muassa satuhahmojen ja taikamaailman suhteen</span></li> <li><span>Myös juoni etenee hyvin alun haaveesta huippukohtaan, jossa yksisarvinen löytyy</span></li> <li><span>Neljäsluokkalaiseksi hyvin kirjoitettuja, useamman lauseen muodostamia virkkeitä</span></li> <li><span>Toki muutamia yhdyssanavirheitä</span></li> <ul> <li><span>Kysymyksiä kirjoittajalle:</span></li> </ul> </ul> <br/> <p><b>Ryhmän antama palaute:</b></p> <ul> <li><span>Löydetty tekstilajille tyypillisiä piirteitä: Olipa kerran, Loppu</span></li> <li><span>Miljöö ja hahmot sadun piirteitä</span></li> <li><span>Ei ollut tarinan opetusta</span></li> <li><span>Hyvää kuvailua, olisi voinut olla lisääkin</span></li> <ul> <li><span>Paljon adjektiivejä</span></li> </ul> <li><span>Lukija pääsee eläytymään</span></li> <li><span>Tarinan alku ja loppu nivoutuivat hyvin yhteen, juoni selkeä</span></li> <li><span>Oikeinkirjoitukseen ja yhdyssanoihin olisi voinut kiinnittää huomiota</span></li> <li><span>Tavutetut sanat menneet oikein</span></li> <li><span>Mielikuvituksellinen teksti</span></li> <li><span>Pituus ja koherenssi toimivat</span></li> <li><span>Haastavia sanavalintoja</span></li> <li><span>Käsiala hieno</span></li> <li><span>Sisennys outo</span></li> </ul> <br/> <p><span>Tarinasi juoni oli loistava, ja se eteni selkeästi. Lukija ymmärtää hyvin, mitä sadussa tapahtuu. Mikä oli sadun opetus? Käytit hienoja ja haastavia sanoja. Ainoastaan yhdyssanojen kanssa on vielä vähän harjoiteltavaa. </span></p> <br/> <br/> <p><span>Perunan kävely</span></p> <ul> <li><span>Kysymys kirjoittajalle: </span></li> <ul> <li><span>Millä eri sanoilla voisin kuvata näitä kohtia?</span></li> <li><span>Mikä on tarinan opetus?</span></li> </ul> <li><span>Mielestäni tarinan opetusta on mietitty</span></li> <li><span>Mielestäni tässä tapauksessa kirjoittajan käyttämään kieleen voitaisiin keskittyä jatkossa. Kirjoituksen taso hieman edellistä kirjoittajaa heikompaa (joskaan ei mitään huonoa tasoa nelosluokkalaiseksi kuitenkaan?)</span></li> </ul> <br/> <p><b>Ryhmän antama palaute:</b></p> <ul> <li><span>Tarina alkoi hyvin, loppui yllättäen</span></li> <li><span>Tarinan opetusta mietitty</span></li> <li><span>Hauskat hahmot</span></li> <li><span>Tekstilajille tyypillisiä piirteitä, olipa kerran yms</span></li> <li><span>Lauseet todella tiiviitä</span></li> <li><span>Jokaisen rivin loppuun viiva</span></li> <li><span>Kielioppi hyvää pisteiden ja isojen alkukirjainten osalta</span></li> </ul> <br/> <p><span>Sadussasi on paljon sadun piirteitä, kuten aloitus “olipa kerran” ja hahmo yksisarvinen. Mieti, miten olisit voinut kuvailla sadun henkilöitä? (Esimerkiksi yksinäinen yksisarvinen tai ystävällinen peruna.) Lukijasta olisi ollut mukava tietää näitä. Hahmot olivat hauskoja, ja tarinan opetus hieno. Olisi ollut kiva kuulla lisää!</span></p> 2020-04-03T15:52:27+03:00 https://peda.net/id/a8b9fdde75a 2020-05-13T15:11:43+03:00 <b><span>Tutustuin Minna-Riitta Luukan artikkeliin </span><em>Tekstejä, luovuutta ja prosesseja. </em>Vertailen Luukan malleja omina kouluaikoinani toteutettuun äidinkielen opetukseen ja mietin parasta tapaa opettaa. Lisäksi pohdin uuden kirjoittamisen mahdollisuuksia ja haasteita.<br/> <br/> a) Kirjoittamisen opetus kouluaikanani</b><br/> <p><span>Luukka kertoo, että kirjoittaminen on kautta aikain ollut keskeinen osa äidinkielen opetusta, ja että se on ollut jonkinlainen sivistyksen mittari. Samaistun ensimmäiseen lauseeseen, sillä omana kouluaikanakin kirjoitimme paljon. Sivistyksen mittari sen sijaan kuulostaa aluksi oudolta, sillä niin kuin Luukkakin totesi, sitä ajatellaan nykypäivänä itsestäänselvyytenä. Kuitenkin tarkemmin ajateltuna jopa itse huomaamattani mittaan sivistystä kirjoittamisen kautta. Jos joku kirjoittaa minulle viestin, jossa ilmenee paljon yhdyssana- ja pilkkuvirheitä, ajattelen hänen automaattisesti olevan hyvin vähän kouluttautunut. Ja mahdollisimman objektiivisin silmin tarkasteltuna voinkin sanoa omien kokemuksieni pienen otannan osalta näin olevan.</span></p> <p><span>Luukka kirjoittaa, että teksti voi olla joko yksilön ainutkertainen tuotos, tai yhteiskuntaan sidostautunut kokonaisuus. Alakoulussa ja yläkoulussakin kirjoitimme paljon nimen omaan tarinoita, jotka olivat oman mielikuvituksemme tuotetta. Toki näidin tarinoihin vaikuttaa pitkälti yhteiskuntamme asiat, ja jokin rajaus niillä yleensä oli (esimerkiksi proosan laji, paikka, aika tai tarinan otsikko). Kuitenkaan muihin teksteihin ei yleensä viitattu. Muistan melko selkeästi yhdeksännen luokan kirja-analyysin, joka meidän piti tehdä viitaten lukemaamme kirjaan ja muuhun lähdeaineistoon. Tämä oli hirveä, suorastaan traumaattinen työ, sillä sellaiseen meitä ei oltu aiemmin valmisteltu. Luukka mainitseekin, että kouluaineen tekstilaji on kouluaine, jollaista ei löydy mistään muualta kuin koulumaailmasta. Sen idea on kehittää vain kirjoitusasua ja tekstin sisältöä.</span></p> <p><span>Perinteinen kirjoituksen opettaminen painottaa korrekteja lauserakenteita, mutta tutkimusten mukaan tämä ei välttämättä korreloi taitoon laatia laadukkaita tekstejä. Tätä näkökulmaa minun on vaikeaa verrata omaan koulumenneisyyteeni, sillä itse olen ollut molemmissa tasaisen hyvä. Tästä päästäänkin ongelmaan: Tiedän äidinkielen tunneista ainoastaan sen, mitä itse olen tehnyt. En muista minkäänlaista vertaispalautteen antoa omina kouluaikoinani luokkakavereiden teksteihin. Ainoa läheltä liippaava asia oli se, kun opettaja valitsi oppilaiden tarinoiden joukosta oman suosikkinsa ja luki sen ääneen. Oppilaat kuulivat ainoastaan hyviä tarinoita, ja arviointiin ei kannustettu. Vertaispalautteena tarinoistani sain lauseen tyyliä “hyvä tarina”.</span></p> <p><span>Perinteisen kirjoituksen oppimisen vastakohtana Luukka esittää luovaa kirjoittamisen oppimista. Siinä oppilas kehittää kognitioitaan luomalla itse, ja opettajan rooli on vain mahdollistaa oppilaille virikkeellinen ympäristö ja luoda luottamuksellinen suhde oppilaaseen. Haasteena tällaiseen oppimiseen on konkreettisen palautteen antamisen vaikeus. Lisäksi tutkimustieto luovan kirjoittamisen parantavasta vaikutuksesta arkipäivän kirjoitustaitoon uupuu.</span></p> <p><span>Prosessikirjoittaminen on yksi suurimmista mullistuksista kirjoituksen opettamisen sisällä. Tämän ajatuksen mukaan kirjoittaminen vaatii systemaattista ohjausta, eikä vain suuria aikamääriä kirjoituksen parissa. Erilaisia ajatuksen prosesseja aktivoidaan, jolloin tapahtuu oppimista. En juurikaan tunnista tätä mallia omista alakouluajoistani. En toki muista kaikkea, mitä olemme tehneet. Tarinoiden kirjoittamisesta saatiin punakynän muodossa palaute, josta opin paljon lauserakenteista sekä oikeinkirjoituksesta. Kokonaisuudessa aktivointi oli melko niukkaa, ja tarinoiden kirjoitus toisti samaa, yksipuolista kaavaa. Tuota kaavaa opettajan oli ehkä vaikeaa muuttaa, sillä minulle oli hyvin mieluista kirjoittaa tekstiä sillä tavalla, jonka olin jo kerran oppinut.</span></p> <p><span>Samoin muita suuntauksia, kuten sosiokulttuurista näkökulmaa tai australialaisia juuria kantavaa genre-pedagogiikkaa en tunnista omista alakouluvuosistani. Tässä suuntauksessa paino on ajan kulttuurin erilaisissa tekstilajeissa, ja oppilas pyritään kasvattamaan monipuolisesti näiden eri tekstien kirjoittajaksi. Painotan, että lapsena kielellinen ja kognitiivinen älykkyys ei ole ehkä pystynyt erottamaan erilaisia opetustapoja toisistaan, vaan äidinkieli on vain ajateltu aina samana, kielen rakenteiden oppimisena ja tarinoiden kirjoittamisena. Opettajan tiedostama pedagoginen suuntaus ei välttämättä näy lapselle.</span></p> <p><span>Itseäni nappaa eniten sosiokulttuurinen näkökulma. Mielestäni eri tekstien osaaminen on tärkeää yksilön yleissivistyksen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Erityisesti tieteellinen ja poliittinen kieli on melko hukassa nuorilla ja monilla aikuisillakin. Vaaliväittelyistä ei ymmärretä tuon taivaallista, ja korkeakouluopiskelijoilla menee puolet tutkinnosta oppiessa tieteellistä kieltä. Pyrkimys valmistaa yksilöä lapsesta asti nyky-yhteiskunnan erilaisiin kieliin voisi tuottaa hyödyllisempää yleissivistystä. Toki tähän saatetaankin pyrkiä, mutta lapsen kognitiivinen ja kielellinen ajattelu voi olla liian vajavaista kovin suuriin toimintamallien muutoksiin. Lisäksi näkemyksessäni on tärkeää nimen omaan kielen lukeminen ja ymmärtäminen, eikä vain tuottaminen. Tarvisin siis näkemystäni perustelemaan tutkimustietoa siitä, kuinka paljon jonkin tekstilajin kirjoittamisen osaaminen tukee tekstilajin lukemista ja ymmärtämistä. Hypoteesini tähän kuitenkin on, että se tukee merkittävästi.</span></p> <p><span>Luukankin mukaan jokaisella tekstilajilla on omat hyvät puolensa, ja olen samaa mieltä siitä, että kielen rakenteeseen perustuva perinteinen oppiminen täytyy olla melko suuressa roolissa. Se voi esiintyä vaikkapa limittäin sosiokulttuurisen näkökulman kanssa. Haluaisin myös saada tutkimustietoa siitä, kuinka paljon aktiivinen lukeminen lapsena kehittää ymmärrystä kieliopista. Itse harrastin lapsena lukemista, ja muistelen koulun äidinkielentuntien kieliopin olevan minulle itsestäänselvää, usein jo ennen uuden asian opettamista. Voisiko perinteistä kielioppia vähentää, ja sen sijaan lisätä erilaisten tekstilajien lukemista? Jospa eri tekstilajien kirjoittaminen olisi nopeampaa oppia, kun varhaisessa vaiheessa lapsi on perehdytetty eri genreihin perusteellisesti?</span></p> <br/> <b>b) Mitä mahdollisuuksia ja haasteita uusi kirjoittaminen tuo?</b><br/> <p><span>Kallionpään taulukossa välineistön ero perinteisen ja uuden kirjoittamisen välillä on selkeä ja konkreettinen. Uuden kirjoittamisen tekninen ympäristö tuo toki liudan mahdollisuuksia. Tekstiä kirjoittaessa voi palata aina taaksepäin, kun taas paperille kirjoittaessa uuden pointin lisääminen alkutekstiin on mahdotonta ilman kärsivällistä pyyhekumin käyttöä ja uudelleen kirjoittamista. Paperikirjoittaminen toki pakottaa huolelliseen suunnitteluun, mikä ei sekään ole pelkästään huono asia. Lisäksi teknologia mahdollistaa nopean tiedonhaun, linkkien kopioimisen sekä taulukoiden, kuvien ja videoiden liittämisen tekstiin.</span></p> <p><span>Uudessa kirjoittamisessa tekstilajeja on paljon. Tämä on mielestäni a-tehtävän vastaustani siteeratakseni tärkeää yksilön yleissivistyksen ja yhteiskunnan kannalta. Haasteena ilmenee toki monen eri tekstilajin mahduttaminen opetukseen. Yhden tekstilajin ominaispiirteitä ei opita hetkessä. Tämä voisi vaatia äidinkielen tuntimäärän lisäämistä, mikä ei välttämättä ole mahdollista. Tekstilajeihin liittyen uusi kirjoittaminen on informaalia ja itseohjautuvaa, mikä on yleisten nykyisten aatteiden mukaista ja näin ollen sopivaa koulun oppimiskulttuuriin. Teksteissä korostetaan luovuutta, mikä onkin mahdollisuus toteuttaa opetussuunnitelmassakin painotettua itseilmaisua. Luova prosessi on kuitenkin myös haastavaa toteuttaa oikein, sillä oppilaan voi olla vaikeaa ohjautua itse oppimaan eri tekstilajeja, kun taustalla on vanhoja, jo helppoja malleja toteuttaa kirjoittamista.</span></p> <p><span>Uudessa kirjoittamisessa kohderyhmän ajatellaan olevan julkinen. Tämä mahdollistaa muiden tekstien arvioimisen sekä vertaispalautteen omaa tekstiä kohtaan. Tämä opettaa lapselle myös sen, että tekstin tulkitseminen on lukijoilla erilaista. Perinteisessä tyylissä opettaja on ollut ainoa palautteen antaja, ja moni varmasti ajattelee opettajan palautteen olevan ainoa oikea. Uskon julkisuuden myös motivoivan kirjoittamaan. Haasteena julkisuudessa on toki eettiset ja demokraattiset kysymykset siitä, onko oikein julkistaa oppilaan tuotoksia asettaen oppilaat siten jossain määrin eri arvoon. Vaikka opettaja ei arvottaisi tuotoksia julkisesti, osaavat oppilaat tehdä sen keskenään.</span></p> <p><span>Sisäinen motivaatio, suuri määrä virikkeitä, paikan ja ajan rajojen murtaminen ja innovatiivisuus ovat päämääriä uudessa kirjoittamisessa. Näiden kaikkien onnistumiseen on mielestäni mahdollisuus, ja lähtisin tällä hetkellä varmasti pyrkimään näitä kohti. Haasteena voisi ilmetä kuitenkin se, että jotkin tärkeimmät kielelliset seikat voivat unohtua kokonaan opetuksesta. Tuntuisi, että varsinkin aivan ensimmäiset vuoden koulussa täytyy olla pitkälti opettajajohtoista, sillä ideaali päämäärä on varmasti luku- ja kirjoitustaidon opettaminen kaikille. En ole varma, miten tämä toimisi, jos autoritäärisyys heitettäisiin täysin pois. Täytynee vielä painottaa, ettei uuden kirjoittamisen läpivienti varmasti tarkoitakaan kaikesta perinteisestä luopumista, vaan enemmänkin uutta suuntaa.</span></p> 2020-04-03T15:21:34+03:00