Arjen johtamisen käytänteet luovat perustan korkeakoulujen kriisijohtamiselle

2025-06-08T21:35:06+03:00

Kriiseihin valmistautuminen korkeakouluissa ei tarkoita vain pandemia- tai sotatilanteisiin varautumista: korkeakoulujen kriisitilanteet voivat olla monimuotoisia, ja myös korkeakouluyhteisön jäsenten kriisikokemukset ja -tarpeet voivat olla vaihtelevia. Tutkimuksemme on osoittanut, että arkijohtamisen tärkeät käytänteet, kuten toimiva viestintä, suunnittelu ja hyvinvoivan työyhteisön rakentaminen, ovat keskeisessä roolissa myös kriisijohtamisessa ja kriiseihin valmistautumisessa.

Korkeakoulut kohtaavat monenlaisia kriisitilanteita

Vuoden 2022 loppupuolella tutkimusryhmämme jäsenet kokoontuivat yhteisen tavoitteen äärelle: toteuttamaan valtakunnallista, suomalaisten korkeakoulujen kriisijohtamista käsittelevää tutkimusta, jotta voisimme auttaa organisaatioita valmistautumaan tuleviin kriiseihin. Ryhmäämme kuului tutkijoita sekä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta että Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Toteutimme tutkimuksen lähettämällä valtakunnallisen kyselyn kaikkiin Suomen korkeakouluihin ja järjestämällä sarjan paneelikeskusteluja korkeakouluhenkilöstön kanssa. Jo ensimmäisessä paneelikeskustelussa havaitsimme, että korkeakoulujen kriisikäsitys on huomattavasti pandemioita ja sotia laajempi. Kun kysyimme panelisteiltamme, millaisia kriisejä he olivat kokeneet, odotimme kuulevamme nimenomaan ajankohtaiseen koronapandemiaan tai Ukrainan sotaan liittyviä vastauksia ‒ yllättävin vastaus liittyi kuitenkin erään panelistin läpikäymään yliopistojen yhdistymisprosessiin. Millainen kriisi yhdistyminen sitten oli ollut? Vastauksen esittänyttä panelistia lainaten: ”Sitä ei tiedä kuinka tehdä työtään, ei tiedä sääntöjä enää, ei tiedä mitä tehdä eikä kenen kanssa.” Tämänkaltaiset vastaukset auttoivat meitä hahmottelemaan korkeakouluja koskevan kriisikäsityksen, joka heijastelee kriisien monimuotoisuutta. Kriisi määriteltiin ‒ karkeasti suomennettuna ‒ raportissamme seuraavalla tavalla:

Vaikka organisaation kriisille ei ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää tai kriteeristöä, kriisi on yleisesti ottaen tilanne, joka jollain tavalla estää tai häiritsee organisaation keskeistä toimintaa niin, että rutiinit ja käytänteet eivät ole enää tehokkaita, ja jonka seuraukset voivat olla negatiiviset, jos tilannetta ei ratkaista sopivalla tavalla.

Panelistimme mainitsivat keskusteluissa yhteensä yli 20 erilaista korkeakouluihin mahdollisesti liittyvää kriisitilannetta. Niiden laajuus vaihteli työntekijä- ja opiskelijakeskeisistä kriiseistä, kuten sopimattomasta käytöksestä, sairastumisista ja perhetilanteiden haasteista, aina metatason kriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen. Kriisejä tulkitaan vaihtelevasti, ja kriisitilanteet voivat koskettaa vain yksittäisiä työyhteisöjä ja niiden jäseniä tai jopa koko maailman väestöä.

Koska kriisitilanteet ovat monimuotoisia, myös kriisijohtamista tulisi tarkastella monimuotoisena ilmiönä. Korkeakoulujen kriisijohtaminen ei ole ainoastaan laajojen ja kansainvälisten tilanteiden hallintaa, vaan myös pienemmissä ja paikallisissa, jopa henkilökohtaisissa ja lähes jokapäiväisissä kriisitilanteissa johtamista. Kriisijohtajina eivät toimi nykyään ainoastaan organisaatiotason rehtorit ja dekaanit, vaan kriisijohtamistyötä tekevät heidän ohellaan kaikki muutkin johtoasemissa työskentelevät henkilöt ja työyhteisön jäsenet.

Korkeakouluyhteisön kriisikokemukset ja tarpeet ovat moninaiset

Kriisin käsite näyttäytyi aineistossamme moninaisena, sillä ihmisten kokemukset kriiseistä vaihtelivat. Panelistimme listasivat lukuisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa yksilöiden ja yhteisöjen kriisikokemuksiin, kuten kulttuuritaustat, henkilökohtaiset rajoitteet tai vammaisuus, perhe-elämän tilanteet ja haasteet, maahanmuuttajan asema, kielisyys, työsuhteen vakaus sekä organisaatiorooli.

Samat tekijät voivat lisäksi vaikuttaa yksilöiden ja yhteisöjen tarpeisiin kaikissa kriisin eri vaiheissa. Onkin tärkeää, että korkeakouluyhteisön jäsenten moninaisuus otetaan huomioon kriisijohtamisessa ja kriisitilanteisiin valmistauduttaessa.

Arjen johtaminen on kriisijohtamisen perusta

Jos kriisikäsitykset ja -kokemukset ovat niin moninaisia ja kriisitarpeet niin henkilökohtaisia, kuinka kriisijohtamista oikein tulisi toteuttaa? Vaikka kysymykseen ei voi tarjota yksiselitteistä vastausta, voimme kuitenkin antaa seuraavan neuvon: kriisijohtamista ei tulisi ajatella erillisenä johtamisen osa-alueena, vaan ennemminkin jokapäiväisinä tekoina ‒ kriisijohtaminen on arjen johtamista, ja arjen johtaminen on kriisijohtamista. Tällä tarkoitamme sitä, että kriisijohtamisen ja arjen johtamisen kannalta tärkeät työkalut ja toimintatavat ovat keskenään hyvin samanlaisia. Esimerkiksi seuraavat käytänteet ovat hyödyllisiä niin arjen johtamisen kuin kriisijohtamisenkin kannalta:

Kriisijohtamisen ja arkijohtamisen hyviä käytänteitä

Avoin, luotettava, hyödyllinen ja yhteisön moninaiset jäsenet huomioiva yhteisöviestintä
Kestävien rakenteiden ja käytäntöjen luominen, jotta ne mahdollistavat työyhteisön toiminnan myös haastavissa tilanteissa: esimerkiksi sairaustapauksiin tai laitteisto-ongelmiin tulisi kyetä reagoimaan niin, etteivät ne ylikuormita työyhteisön jäseniä tai aiheuta kriisejä
Joustavuus
Työympäristön ja toimintatapojen säännöllinen arviointi
Yhteisöllisyyden ja luottamuksen rakentaminen
Yhteisön jäsenten yksilöllisyyden tunnistaminen ja huomioon ottaminen
Yhteisön hyvinvoinnin tukeminen ja kehittäminen

Johtamisen ja kriisivalmistelun näkökulmasta sekä kriisien että kriisikokemusten moninaisuus voi äkkiseltään tuntua pakahduttavalta: arkiseen johtamistyöhön tehdyt panostukset ja huolellinen suunnittelu ovat kuitenkin sijoituksia, jotka kantavat hedelmää, sillä ne auttavat työyhteisöä selviytymään myös haastavammista tilanteista.

Kuviossa on yhteenveto tutkimusraporttimme suosituksista. Kokonaisuudessaan raportti löytyy täältä: https://doi.org/10.17011/ktl-rt/12

Jatkamme edelleen työtämme kriisijohtamisen tutkimuksen parissa, ja keskustelemme mielellämme lisää aiheesta. Ota yhteyttä, jos kiinnostuit!

Marc Perkins & Laura Minkkinen

Marc Perkins (marc.c.perkins@jyu.fi) työskentelee projektitutkijana Koulutuksen tutkimuslaitoksen korkeakoulututkimuksen tiimissä.

Laura Minkkinen (laura.a.minkkinen@jyu.fi) työskentelee projektisihteerinä Koulutuksen tutkimuslaitoksessa.

Lue lisää:
Good leadership practices as a basis for crisis resilience: How Finnish higher education can work better in crisis. Koulutuksen tutkimuslaitos. Raportteja ja työpapereita 11. (DOI: 10.17011/ktl-rt/12).

Katso koko tutkimustiimi projektin nettisivulta

Hankkeen verkkosivu Työsuojelurahaston sivustolla

Teemakuva: Martti Minkkinen; kirjoittajakuva Laura Minkkinen, Petteri Kivimäki ja Martti Minkkinen. Laura Minkkinen on kuvassa vasemmalla ja Marc Perkins oikealla.

Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle