https://peda.net/id/c2c6c60a16e 2021-09-16T15:19:52+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/e2a28fa416e 2023-10-05T14:33:04+03:00 <p><br/> <span>Lapsen edun ensisijaisuus on huomioitava opetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Oppilaan velvollisuuksiin on lisätty vaatimus syrjimättömyydestä. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai</span><br/> <span>opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.</span><br/> <span>Opettajalla ja rehtorilla/päiväkodin johtajalla on velvollisuus ilmoittaa huoltajalle tai muulle edustajalle</span><br/> <span>epäilty kiusaaminen, häirintä, väkivalta ja syrjintä oppimisympäristössä ja koulumatkalla. Ilmoitusvelvollisuus</span><br/> <span>koskee kohteena ollutta ja epäiltyä oppilasta. Perusopetuksessa ja toisella asteella epäämisen aikana oppilaalle ja opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilas- tai opiskeluhuollon</span><br/> <span>psykologin tai kuraattorin kanssa, sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvittava tuki oppilaan</span><br/> <span>tai opiskelijan palatessa kouluun tai oppilaitokseen. Oppilaalle ja opiskelijalle tehdään suunnitelma, jossa</span><br/> <span>määritellään käytännöt toimet, joilla tuetaan oppilaan turvallista opetukseen paluuta. Opetuksen epäämisestä päättää kaupungin hallintosäännön mukaisesti rehtori.<br/> </span><br/> <b>Mitä kiusaaminen on?</b><br/> <span>Kiusaaminen voidaan ymmärtää monella tavalla ja ilmiöstä on olemassa erilaisia määritelmiä. Yleisesti kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu yhden tai useamman muun oppilaan toistuvan loukkaamisen, vahingoittamisen ja/tai syrjimisen kohteeksi pystymättä puolustautumaan tai vaikuttamaan saamaansa kohteluun. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin</span><br/> <span>jättämistä, ilkeitä puheita tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Se merkitsee usein myös uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta</span><br/> <span>kanssakäymisestä. Kiusaamistilanne ei ole koskaan tasa-arvoisten ja yhtä voimakkaiden nahistelua, vaan kiusattu on alakynnessä suhteessa kiusaajaan. Riidat ja erimielisyydet eroavat kiusaamisesta siinä, että ne ovat</span><br/> <span>usein hetkellisiä, eikä niiden kohteeksi joudu jatkuvasti yksi ja sama oppilas. Kiusaamista on vaikea määritellä</span><br/> <span>ja mitata, koska siinä on toiminnan lisäksi kyse asenteista; kuinka kiusattu itse asennoituu kiusaamiseensa ja</span><br/> <span>kuinka muut yhteisön jäsenet suhtautuvat kiusattuun. Yhtenä lähtökohtana kiusaamisen määrittelyissä voidaan pitää kiusaamisen kohteeksi joutuneen omia kokemuksia. Jokainen kokee kiusaamisen omalla tavallaan.</span><br/> <span>Koulun aikuisten tehtävänä on selvittää tilanteet niin, ettei kenenkään tarvitse tuntea oloaan turvattomaksi</span><br/> <span>koulussa. Koulussa kiusaamisen määritelmää tarvitaan siksi, että kiusaamiseen voidaan puuttua systemaattisesti ja riittävän varhain. Kiusaamisen määritelmästä olisi hyvä käydä keskustelua myös oppilaiden ja huoltajien kanssa. Huomiota tulisi erityisesti kiinnittää oppilaiden ja aikuisten erilaisiin käsityksiin siitä, mitä he</span><br/> <span>pitävät kiusaamisena ja mitä eivät. Opettajilla, oppilailla ja huoltajilla voi olla erilaiset määritelmät kiusaamisesta, mikä ohjaa heidän toimintaansa käytännön elämässä.<br/> </span><br/> <b>Mitä väkivalta ja aggressiivisuus ovat?</b><br/> <span>Kaikki toiminta, mikä rikkoo ihmisen oikeutta fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen, on väkivaltaa. Aggressiivisuudella tarkoitetaan käytöstä, jolla tuotetaan toiselle harmia ja jossa toisen tunteista ei välitetä.</span><br/> <span>Aggressiivisuutta esiintyy sekä suorana väkivaltana että epäsuoremmassa muodossa alistamisena, mitätöimisenä ja huomioimatta jättämisenä.<br/> </span><br/> <b>Mitä häirintä on?</b><br/> <span>Häirinnällä tarkoitetaan toisen koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että</span><br/> <span>luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Sukupuolista häirintää on eitoivottu huomio, joka liittyy sukupuoleen, esimerkiksi halventava tai alentava puhe toisen sukupuolesta, sukupuoleen liittyvä kiusaaminen, teot, jotka saavat tuntemaan itsensä noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi</span><br/> <span>tai vihaiseksi. Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Häirintää voi tapahtua myös puhelimen ja netin välityksellä. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi silloin kun sitä jatketaan, vaikka huomion kohde</span><br/> <span>ilmaisee sen olevan epämiellyttävää.<br/> </span><br/> <b>Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen</b><br/> <span>Väkivallan, kiusaamisen ja erilaisen häirinnän ehkäisy on tärkeä osa koulujen yhteisöllistä oppilashuoltotyötä.</span><br/> <span>Tällä työllä voimme vaikuttaa oppilaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä koko kouluyhteisön ilmapiiriin. Jokaisella koululaisella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.</span><br/> <span>Perustan kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiselle luovat vuorovaikutus- ja ryhmässä toimimisen taidot, erilaisuuden hyväksyminen, empatiakyky, suvaitsevaisuus ja toisen ihmisen kunnioittaminen. Kaikkien koulussa</span><br/> <span>työskentelevien tulee kohdella toisiaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Kouluissa on yhteisöllinen toimintakulttuuri, johon kuuluvat mm. koulun järjestyssäännöt, yhteiset/luokkakohtaiset sopimukset sekä niiden</span><br/> <span>noudattaminen ja niistä tiedottaminen. Lisäksi koulussa on oppilaskunta- sekä kummitoimintaa. Luokkatasolla korostuu opettajan oppilastuntemus ja tämän kautta yksittäisen oppilaan kokemus kuulluksi ja nähdyksi</span><br/> <span>tulemisesta. Lisäksi ennakointi ja suunnitelmallisuus auttavat ehkäisemään ongelmatilanteiden syntymistä.</span><br/> <span>Näillä keinoilla turvataan oppilaiden hyvinvointia sekä ehkäistään kiusaamista ja häirintää. Vuorovaikutussekä ryhmässä toimimisen taitojen harjoitteluun on olemassa erilaisia materiaaleja, joita opettaja voi hyödyntää työssään ryhmänsä tai luokkansa kanssa. Näissä materiaaleissa on usein valmiiksi mietitty se, miten</span><br/> <span>erilaisuuden hyväksymistä, empatiaa, suvaitsevaisuutta, toisen ihmisen kunnioittamista tai vaikka tunnetaitoja opitaan. Ryhmäytymiseen ja muihin ryhmien sekä luokkien sisäisiin haasteisiin voi tarvittaessa hakea</span><br/> <span>lisätukea ja vinkkejä oppilashuoltoryhmän jäseniltä sekä kaupungin muilta toimijoilta.</span><br/> <span>Väkivaltatilanteiden syntymistä ehkäistään riittävällä valvonnalla ja puuttumisella. Väkivaltaa ja aggressiivista</span><br/> <span>käyttäytymistä ehkäistään harjoittelemalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja, noudattamalla peleissä ja leikeissä</span><br/> <span>sovittuja sääntöjä sekä suunnitelmallisilla rangaistuskäytännöillä.<br/> </span><br/> <b>Kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään puuttuminen</b><br/> <span>Väkivaltainen ja aggressiivinen käyttäytyminen on kiellettyä ja siihen puututaan henkilökunnan toimesta.</span><br/> <span>Tarvittaessa asian käsittelyyn kutsutaan mukaan muita toimijoita, kuten poliisi, sosiaalityöntekijöitä ja terveydenhuollon edustajia. Väkivaltatilanteiden hallinnassa huomioidaan asiaan liittyvät opetusalan lainsäädännön ehdot. Vakaviin väkivaltatilanteisiin kutsutaan aina poliisi.</span><br/> <span>Koulussa puututaan kaikkeen epäasialliseen käyttäytymiseen ja kielenkäyttöön. Lisäksi oppilaita rohkaistaan</span><br/> <span>kertomaan epäkohdista koulun henkilökunnalle ja huoltajille – koulun henkilökunta neuvoo ja ohjaa erilaisten taitojen harjoittelussa, kuten puheeksi ottamisen taidot. Kun esiopetukseen tai koululle tulee tieto tai</span><br/> <span>epäily kiusaamisesta tai häirinnästä, tiedon saanut aikuinen selvittää tilannetta tilanteen vaatimalla tavalla</span><br/> <span>niin, että oppilaat saavat kuulluksi tulemisen kokemuksen.</span><br/> <span>● Mikäli kyseessä on yksittäinen tilanne, tilanteen havainnut aikuinen keskustelee ja selvittää tilanteen</span><br/> <span>yhdessä osallisten kanssa.</span><br/> <span>● Mikäli kyseessä on yksittäinen ja pieni asia, jonka oppilaat voivat ratkaista itse, ohjataan oppilaita</span><br/> <span>löytämään ratkaisu keskenään esimerkiksi Verso-toiminnan kautta tai tilanne selvitetään aikuisen tuella.</span><br/> <span>● Mikäli kyseessä on epäasiallinen käytös tai häirintä, voi koulun aikuinen järjestää asiasta kasvatuskeskustelun ja määrätä perusopetuksessa tarvittaessa jälki-istuntoa.</span><br/> <span>● Mikäli kyseessä on toistuva kiusaaminen tai häirintä, asiasta tiedon saanut aikuinen vie asian koulussa sovittujen käytänteiden mukaisesti eteenpäin.<br/> </span><br/> <span>Kiusaamisen selvittäminen etenee siten, että kiusatun ja kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa keskustellaan ikätasoon sopivalla tavalla. Keskusteluissa kuullaan kaikkien osallisten kuvaus tapahtumista. Keskeistä keskusteluissa on ratkaisukeskeisyys. Kiusaamiseen osallistuneiden kanssa sovitaan siitä, miten toimintaa muutetaan, jotta kiusaaminen loppuu. Perusopetuksessa keskustelujen kulku sekä se mitä on sovittu,</span><br/> <span>kirjataan ylös Wilmaan oppilaskohtaiselle kasvatuskeskustelulomakkeelle tai muistioon. Koulun aikuiset tiedottavat kaikkien osapuolten huoltajia käsiteltävänä olevasta asiasta ja huolehtivat seurantakeskustelujen</span><br/> <span>suorittamisesta ja kirjaamisesta eri osapuolten kanssa.</span><br/> <span>Jos kiusaamisen selvittely hankaloituu, eikä tilannetta saada ratkeamaan, perustetaan tarpeen mukaan jokaiselle osalliselle oppilaskohtainen monialainen yksilökohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Mikäli näistä toimista huolimatta kiusaamiskokemus vaikeuttaa oppilaan arkea ja koulunkäyntiä, voidaan oppilas ohjata yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelujen piiriin (mm. kuraattori- ja psykologipalvelut). Tarpeen mukaan koulun aikuiset voivat kutsua asian selvittämiseen mukaan koulun ulkopuolisia tahoja esim. Ankkuri-tiimin jäseniä. Lisäksi koulun aikuiset voivat ohjata perheitä selvittämään yhdessä oppilaan asiaa vapaa-ajalla sekä hakemaan tukea selvittelyyn alueen sovittelutoimistosta.</span><br/> <br/> <span><b>Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja</b></span><br/> <b><span>yhteistyötahoille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi</span></b><br/> <span>Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisystä ja niihin puuttumisesta tiedotetaan oppilaita, huoltajia ja henkilökuntaa lukuvuosittain. Lukuvuoden alussa henkilökunnan kanssa käydään läpi suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.</span><br/> <span>Kouluterveydenhuolto seuraa kiusaamiskokemusten ilmenemistä säännöllisesti terveystarkastusten yhteydessä. Yksikön yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä seuraa ja arvioi väkivaltaa, kiusaamista</span><br/> <span>ja häirintää luokkien ja koko yksikön tasolla. Tilannetta seurataan koulun oppilaille ja huoltajille laadituilla kyselyillä ja/tai tarvittaessa tietylle oppilasryhmälle kohdennetuilla kyselyillä. Suunnitelman</span><br/> <span>toteutumista seurataan lukuvuosittain ja sitä päivitetään aina tarvittaessa.</span><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </p> 2021-09-16T15:16:13+03:00