2.3 Oppimiskäsitys (OPS-perusteet)

2025-05-28T08:59:57+03:00

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija⁴⁰. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista⁴¹ ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Oppimaan oppimisen taitojen⁴² kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin⁴³. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva⁴⁴ sekä pystyvyyden tunne⁴⁵ ja itsetunto⁴⁶ vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.

^{40 Oppimisen ymmärtäminen taitona perustuu ajatukseen oppijasta aktiivisena toimijana, joka erilaisissa oppimistilanteissa konstruoi maailmaa ja sen ilmiöitä koskevaa tietoa, joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Oppija rakentaa tietoaan ja muokkaa ymmärrystään tulkitsemalla, jäsentämällä ja muokkaamalla opittavia asioita aiemman tietonsa, sisäisten malliensa pohjalta. Se, millä tavalla ja kuinka paljon oppija opittavaa asiaa itse ja yhdessä toisten kanssa työstää, määrittää sen, mitä hän kyseisestä asiasta voi oppia.

41 Oppimista tapahtuu kaikkialla ja joka paikassa, tietoisesti tai tiedostamatta. Aktiivinen oppija ei koskaan toimi täysin subjektiivisesti ja ympäristöstään riippumatta, sillä oppijan tietämisen ja ajattelun rakenteet heijastavat sitä sosiaalista maailmaa ja kulttuuria, jossa hän toimii ja elää. Oppija tuo oppimistilanteisiin mukanaan omat käsityksensä ja tapansa työskennellä ja ajatella. Oppimistilanteiden erilaiset vuorovaikutusprosessit edelleen muokkaavat ja jalostavat näitä tapoja edelleen. Siksi oppijan taitojen kehittymistä ja myös oppimisen haasteita tulisi tarkastella yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen kautta.}
^{42 Oppiminen ymmärretään taitona, joka syntyy oppijan oppimisen, erilaisten kokemusten, harjoittelun ja työskentelyn kautta. Oppijan on opittava tietoisesti tarkastelemaan omaa oppimisen aikaista työskentelyään (metakognitio). Tähän oppimisen aikaiseen ajattelutyöhönsä, opittavien asioiden työstämiseen (strategiat), oppija tarvitsee opetusta ja ohjausta (opettajalta). Oppiessaan tietoisesti tarkastelemaan ja ohjaamaan omaa ajattelutyötään oppimisprosessinsa eri vaiheissa oppija voi kehittyä yhä taitavammaksi oppijaksi.

43 Taitava oppija osaa ohjata ja säädellä oppimisen aikaista toimintaansa. Tämä itseohjautuvuuden taito kohdistuu sekä tiedonkäsittelyyn (kognitiot) että tunteisiin (emootiot). Itseohjautuva oppija uskoo omiin mahdollisuuksiinsa, kun hän asettaa itselleen tavoitteita, ja toimii niiden suuntaisesti. Oppimisprosessin aikana ilmenevät haasteet tai epäonnistumiset saavat itseohjautuvan oppijan arvioimaan omaa työskentelyään ja mahdollisesti valitsemaan uuden tavan (strategian) toimia. Itseohjautuva oppija ymmärtää erilaisten haasteiden ja tunteiden kuuluvan oppimiseen ja hän osaa ohjata ja säädellä niitä oppimisensa eteenpäin saattamiseksi. Kehittyäkseen itseohjautuvaksi oppijan tulee saada tukea ja ohjausta, joka auttaa häntä ymmärtämään omia mahdollisuuksiaan oppijana erilaisissa oppimistilanteissa.}
^{44 Minäkuva on henkilön käsitys omasta itsestä. Sen muotoutumiseen vaikuttavat erityisesti itselle tärkeiden ihmisten asenteet sekä heiltä saadut itseä, toimintaa ja käyttäytymistä koskevat palautteet ja arviot. Myönteinen minäkuva antaa hyvät eväät suhtautua asioihin ja haasteisiin avoimesti ja rohkeasti. Kielteisen minäkuvan seurauksena henkilö voi suhtautua uusiin asioihin varauksellisesti, pelätä epäonnistumisia sekä vältellä haasteita. Minäkuva kehittyy läpi elämän ja siinä voi olla erilaisia osa-alueita. Esimerkiksi henkilön akateeminen, sosiaalinen ja fyysinen minäkuva voivat poiketa toisistaan.

45 Pystyvyyden tunne syntyy uskomuksista, joita henkilöllä on kyvyistään, taidoistaan ja kiinnostuksistaan. Se tarkoittaa henkilön selviytymisodotuksia eri tilanteissa: missä määrin hän uskoo omiin kykyihinsä selvitä tehtävästä tai tilanteesta. Vahva pystyvyyden tunne edistää akateemista suoriutumista ja sisäisen kiinnostuksen syntymistä oppimista kohtaan. Pystyvyyden tunteen kehittymiseen vaikuttavat henkilön saama palaute, hänen kykynsä säädellä toimintaansa ja ymmärtää erityisesti syy- ja seuraussuhteita sekä kyky tietoisesti pohtia ja arvioida omaa toimintaansa.}
^{46 Itsetunto kertoo itsensä arvostamisesta. Se on henkilön päätelmä omasta arvostaan, merkityksestään ja pätevyydestään. Hyvään itsetuntoon sisältyy realistinen minäkuva, jolloin henkilö tietää omat vahvuutensa ja tunnistaa heikkouksiaan, on itsenäinen omaa elämää koskevissa ratkaisuissa ja hänellä on käsitys siitä, mitä haluaa. Tällöin henkilö kykenee toimimaan haluamallaan tavalla ja sietämään myös epäonnistumisia ja pettymyksiä. Heikko itsetunto on yhteydessä muun muassa masennukseen, ahdistuneisuuteen ja sosiaalisiin pelkoihin.}

2.3 Oppimiskäsitys

2.3 Oppimiskäsitys (OPS-perusteet)

Koulukohtaiset lisäykset

Meri-Porin yhtenäiskoulu

Enäjärven koulu

Tuulikellon koulu

Tuorsniemen koulu

Lavian yhtenäiskoulu

Ahlaisten koulu

Kalaholman koulu

Myötätuulen koulu

Reposaaren koulu

Porin lyseon koulu

Uudenkoiviston koulu

Kankaan koulu

Kuninkaanhaan koulu

Kaarisillan yhtenäiskoulu

Porin suomalaisen yhteislyseon koulu

Vähärauman koulu

Pohjoisväylän koulu

Tiilimäen koulu

Söörmarkun koulu

Länsi-Porin koulu

Käppärän koulu

Kyläsaaren koulu

Itätuulen koulu

Cygnaeuksen koulu

Väinölän koulu