https://peda.net/id/c1651a2e2e9 2018-03-23T14:36:05+02:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/b19737a22e9 2018-04-04T12:00:13+03:00 <b>Säteily</b> voidaan jakaa<br/> <ul> <li><a href="https://www.google.fi/search?q=sähkömagneettinen+säteily" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">sähkömagneettiseen</a>- ja</li> <li><a href="https://www.google.fi/search?q=hiukkassäteily" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">hiukkassäteilyyn</a></li> </ul> <b>Säteilyn vaarallisuus</b> liittyy siihen onko se<br/> <ul> <li><strong class="editor red">ionisoivaa</strong> vai</li> <li><b>ionisoimatonta</b> säteilyä</li> <li>Kirjan sivulla 68(UP) on asiasta hyvä taulukko! (kannattaa piirtää se vihkoon) <ul> <li>vaihtoehtoisesti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:S%C3%A4teilylajit.PNG" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">wikipediasta</a></li> </ul> </li> </ul> <b>Sekä sähkömagneettinen- (smg) että hiukkassäteily</b> voi olla <b>ionisoivaa tai ionisoimatonta</b>.<br/> <ul> <li><b>Ionisoivan</b> <b>säteilyn </b>energia on niin suuri, että se irrottaa atomeista elektroneja, mikä aiheuttaa muutoksia aineessa.</li> <li>Soluissa <a href="https://www.google.fi/search?q=ionisoiva+säteily" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">ionisoiva säteily</a> <em><span>voi aiheuttaa</span></em><em> </em>syöpää.</li> </ul> 2018-03-23T14:42:48+02:00 https://peda.net/id/db10a7682e9 2026-01-26T10:50:40+02:00 <ul> <li><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6magneettinen_s%C3%A4teily" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Sähkömagneettinen säteily</a> on valonnopeudella etenevää poikittaista aaltoliikettä. <ul> <li>ei tarvitse väliainetta edetäkseen (toisin kuin esim. ääni) <ul> <li>(smg-säteily on tavallaan avaruudessa etenevää energiaa joka etenee valokvantteina eli <a href="https://www.google.fi/search?q=fotoni" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">fotoneina</a>) <ul> <li><a href="https://www.britannica.com/science/electromagnetic-field" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">https://www.britannica.com/science/electromagnetic-field</a></li> <li><a href="https://www.youtube.com/watch?v=NMgcX8UNIGY" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">MinutePhysics: Real World Telekinesis (youtube)</a><br/> <br/> </li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> </li> <li><span class="editor underline">Smg-säteily jaotellaan eri alalajeihin</span> sen <b>aallonpituuden </b>mukaan  <ul> <li><b><a href="https://www.google.fi/search?q=gammasäteily" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Gamma</a></b>- ja <a href="https://www.google.fi/search?q=röntgensäteily" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><b>röntgen</b></a>säteily <ul> <li><strong class="editor red">ionisoivaa-</strong> eli soluille haitallista säteilyä</li> <li><strong class="editor red">pieni aallonpituus = suuri energia!</strong></li> <li>gamma- ja röntgensäteilyn tärkein ero on syntytapa (ei aallonpituus!) <ul> <li>gammasäteily syntyy atomin ytimessä</li> <li>röntgensäteily on peräisin atomin elektronikuorelta</li> </ul> </li> </ul> </li> <li><b><a href="https://www.google.fi/search?q=ultraviolettisäteily" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Ultravioletti</a></b>säteily <ul> <li>UV-säteily ei ole ionisoivaa, mutta on muuten soluille haitallista (riittävän suuri energia aiheuttamaan solujen DNA:n vaurioita)</li> </ul> </li> <li><b><a href="https://www.google.fi/search?q=näkyvä+valo" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Näkyvä valo</a></b><br/> <ul> <li>Ainoa ihmissilmän havitsema sähkömagneettisen säteilyn osa</li> <li>aallonpituus n. 400 - 700 nm (nanometri = metrin <em>miljardis</em>osa)</li> </ul> </li> <li><b><a href="https://www.google.fi/search?q=infrapunasäteily" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Infrapuna</a></b>säteily <ul> <li>eli lämpösäteily</li> </ul> </li> <li><b>Radio</b>- ja <b>mikro</b>aallot</li> </ul> </li> </ul> <br/> <span class="center medium"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6magneettinen_s%C3%A4teily" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://peda.net/kotka/perusopetus/kotkansaaren-koulu/kt/oppiaineet/fysiikka/jannen-ryhmat/1ka/s%C3%A4teily/ss/6:file/photo/9a4ddce4e852d6df8fffc89a293b69d05c21150c/640px-EM_spectrum_fi.svg.png" alt="" title="640px-EM_spectrum_fi.svg.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span> <ul> <li>Muista! <b>Taajuus</b> on <b>värähdysajan</b> <em>käänteisluku</em> eli <ul> <li>suurempi aallonpituus = pienempi taajuus = vähemmän energiaa</li> <li>(koska smg-säteily etenee valonnopeudella ovat aallonpituus ja värähdysaika <em>suoraan verrannollisia</em> eli kun aallonpituus kasvaa, myös värähdysaika kasvaa)</li> </ul> </li> </ul> <strong class="editor red">Tehtävät 1-7 s. 63 (UP)</strong> 2018-03-23T14:36:48+02:00 https://peda.net/id/e101d7642e9 2018-04-04T11:57:38+03:00 <h3>Hiukkassäteily</h3> <ul> <li>koostuu atomia pienemmistä hiukkasista (eli atomien osista)</li> <li>on usein peräisin atomien radioaktiivisesta hajoamisesta <ul> <li><a href="https://www.google.fi/search?q=radioaktiivisuus" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">radioaktiivisuus</a> voi olla luonnollista (atomi ei pysy koossa) tai säteilyn aikaansaamaa</li> </ul> </li> </ul> <h3>Radioaktiivisuus</h3> Radioaktiivinen säteily on yleisnimitys atomin ytimestä peräisin olevalle säteilylle.<br/> Se voidaan jakaa kolmeen lajiin: <ul> <li><b><a href="https://www.google.fi/search?q=alfasäteily" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Alfasäteily</a></b><br/> <ul> <li>Atomin ytimestä irtoaa alfahiukkanen (eli heliumatomin ydin, 2 protonia ja 2 neutronia)</li> <li>pieni energia, pysähtyy esim. paperiin <ul> <li>kuitenkin vaarallista joutuessaan elimistön sisään (esim. keuhkoihin)<br/> <br/> </li> </ul> </li> </ul> </li> <li><b><a href="https://www.google.fi/search?q=beetasäteily" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Beetasäteily</a></b><br/> <ul> <li>Beetasäteilyssä ytimen neutroni muuttuu protoniksi ja ytimestä irtoaa elektroni <ul> <li>(oikeasti beetasäteilyä on kahta tyyppiä ꞵ+ ja ꞵ-)</li> </ul> </li> <li>Läpäisee paperin, mutta pysähtyy jo ohueen metallikalvoon<br/> <br/> </li> </ul> </li> <li><b><a href="https://www.google.fi/search?q=gammasäteily" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Gammasäteily</a> (ei hiukkassäteilyä)</b> <ul> <li>sähkömagneettista säteilyä, mutta peräisin atomien ytimistä</li> <li>haitallisin radioaktiivisen säteilyn laji, vaimenee vasta paksuun ainekerrokseen (lyijy, betoni, vesi, maa yms.)</li> </ul> </li> </ul> <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Alfa_beta_gamma_radiation_penetration.svg" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><img class="center" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/61/Alfa_beta_gamma_radiation_penetration.svg/320px-Alfa_beta_gamma_radiation_penetration.svg.png" alt=""/></a><br/> <strong class="editor red">Tehtävät 8-13 s. 63 (UP)</strong> 2018-03-23T14:36:58+02:00