Latex-koodeja

2017-11-13T19:51:56+02:00

potenssi	[[$ x^2 $]]	x^2
alaindeksi	[[$ n_1 $]]	n_1
astemerkki	[[$ -20 \,^{\circ} \text{C} $]]	-20 \,^{\circ} \text{C}
kertomerkki	[[$ 20 \cdot 30 $]]	20 \cdot 30
ohmi	[[$ \Omega $]]	\Omega
ei väliä	[[$ 12 k\Omega $]]	12 k\Omega
plusmiinus	[[$ \pm $]]	\pm

lyhyt väli	[[$ 12 \,k\Omega $]]	12 \,k\Omega
yksikkö ei-kursiivina	[[$ 12 \,\text{k}\Omega $]]	12 \,\text{k}\Omega

Kokeillaanpas latexia

2016-02-26T07:57:46+02:00

[[$ \LaTeX{} $]]on koodikieli, jonka avulla voidaan asemoida tekstiä ja merkkejä sivulle. Voin kirjoittaa Pedanetin tekstikentän kaavaeditoriin matemaattisia kaavoja, kuten Pythagoraan lause:
[[$$ a^2 + b^2 = c^2 $$]]
tai ihan käsittein ilmaistuna:
[[$$ \text{kateetti}^2 + \text{kateetti}^2 = \text{hypotenuusa}^2 $$]]
Taittumislain [[$ n_1 \cdot \sin{\alpha_1} = n_2 \cdot \sin{\alpha_2} $]] voisi kirjoittaa muotoon:
[[$$ \frac{n_1}{n_2} = \frac{\sin{\alpha_1}}{\sin{\alpha_1}} $$]]
Kaavan voi esittää joko omalla rivillä [[$ \frac{n_1}{n_2} $]] tai lohkona [[$$ \frac{n_1}{n_2} $$]]
Kaavat voi kirjoittaa editoriin yhtenä pötkönä! Rivinvaihtojen kanssa on vähän ongelmaa..
Tekstin joukossa osamäärä [[$ \frac{n_1}{n_2} $]] on pienempi, mutta jos haluan suuremman koon, sekin onnistuu [[$ \dfrac{n_1}{n_2} $]].
Matemaattiset lausekkeet vaativat joskus sulkeita:
[[$ \begin{equation*} 1 + \left(\frac{1}{1-x^{2}} \right)^3 \qquad \end{equation*} $]]
jolloin [[$ \LaTeX{} $]] itse muuttaa taas osamäärien kirjainkokoja. Ne voi toki koodata isommaksikin:
[[$ 1 + \left(\dfrac{1}{1-x^{2}} \right)^3 $]]
Riville sijoitettuna kaavat tasoittuvat vasemmalle.
Numeroidut kaavat
Neliöjuurilauseke tai potenssi
[[$ \sqrt{\frac{x^2}{k+1}}\qquad x^\frac{2}{k+1} $]]
\text{[[$ \sqrt{\frac{x^2}{k+1}}\qquad x^\frac{2}{k+1} $]]}
Murtolausekkeissa on hyvä käyttää kaavaa omana lohkonaan, esim binomikerroin [[$$ \binom{n}{k} = \dfrac{n!}{k!\cdot (n-k)!} $$]]
Pitkään matikkaan voi sopia raja-arvo [[$$ \lim_{n \to \infty} \sum_{k=1}^n \frac{1}{k^2} = \frac{\pi^2}{6} $$]]
tai integraali
[[$$ \int_1^2 \ln x \,\mathrm{d}x $$]]

[[$ \LaTeX{} $]] ei ymmärrä useampia peräkkäisiä välejä eikä rivinvaihtoja, joten niille on omat komentonsa, esim.

[[$ d \sin{\alpha} = k \lambda, \qquad \text{missä} k=1,2,3, \cdots $]]

Liike-energia [[$ E_k = \tfrac{1}{2}mv^2 $]] riippuu massasta vähemmän kuin nopeudesta

[[$ \LaTeX{} $]]in komentokoodeista on lukuisa joukko nettidokumentteja. Itse käytin apuna:
https://tobi.oetiker.ch/lshort/lshort.pdf