Suomalainen nimistö

2018-05-21T20:28:14+03:00

Nimi on ihmiselle tärkeä asia. Nimen avulla me toisaalta erotumme muista ihmisistä, toisaalta liitymme perheeseen ja sukuun. Virallisten nimien lisäksi meillä saattaa olla useita epävirallisia nimiä: hellittelynimiä, lempinimiä tai vaikkapa itse luomiamme sosiaalisen median käyttäjänimiä. Nimen antaminen on kaikissa kulttuureissa tärkeä tapahtuma ja siihen liittyy usein monenlaisia uskomuksia, perinteitä ja toiveita.

Suomessa on käytössä yli 50 000 eri etunimeä, vaikka almanakassa nimiä on vain noin tuhat. Nimet ovat osa kielen sanastoa, joten ne muuttuvat ajan myötä siinä missä muukin kieli. Kun vanhoja nimiä jää pois käytöstä, uusia tulee lisää ihmisten muunnellessa vanhoja nimiä, keksiessä uusia ja lainatessa kielestä toiseen.

Monissa kulttuureissa etunimien alkuperä on samanlainen: nimiä otetaan Raamatusta tai muista tärkeistä uskonnollisista teoksista (Johannes, Eeva, Mohammed), annetaan toivottujen piirteiden tai ominaisuuksien perusteella (Onni, Urho, Aimo), lainataan luontosanastosta (Suvi, Varpu, Ritva, Pyry), tarujen henkilöiltä (Tapio, Ahti, Väinö) tai vaikkapa vanhempien idoleilta (Elvis, Kimi, Viktoria).

Sukunimiä Suomessa on käytetty vasta verrattaen lyhyen aikaa. Aikaisemmin käytössä oli sukunimen tilalla lisänimi (Mylläri Matti) tai esimerkiksi talon mukaan annettu nimi (Isontalon Antti). Viralliset sukunimet yleistyivät vasta vuonna 1921, kun nimilaki astui voimaan.

Paikannimet nimeävät ihmisten rakentamia paikkoja, peltoja, kaupunkeja, kyliä, lähiöitä, siltoja ja luonnonpaikkoja. Suomessa on arvion mukaan käytössä yli kaksi miljoonaa suomenkielistä paikannimeä. Virallisten paikannimien lisäksi käytössä on suuri joukko epävirallisia paikannimiä, joilla esimerkiksi samalla alueella asuvat voivat nimittää tiettyjä paikkoja.

(Lähteet: Sä osaat -opetusblogi, Mikkola & Luukka: Taju. Äidinkieli ja kirjallisuus 9, WSOY 2007; Herajärvi, Laine, Paasio-Leimola & Vartia: Loitsu. Äidinkieli ja kirjallisuus 9. Otava 2006.)

TEHTÄVÄT:

1. Miehen- vai naisennimi?

2. Minkä ikäinen henkilö?

3. Tutki suosituimpia nimiä 1900-luvun alusta, 1900-luvun puolivälistä ja muutaman vuoden takaa. Mitä näet?

4. Selvitä Väeströrekisterikeskuksen nimipalvelun avulla,

Kuinka monella suomalaisella on sama etunimi kuin sinulla?
Kuinka monella suomalaisella on nykyisenä nimenä sama sukunimi kuin sinulla?
Mikä on luokkasi yleisin ja harvinaisin etunimi?
Mikä on luokkasi yleisin ja harvinaisin sukunimi?

5. Selvitä HS:n nimikoneella, kuinka suosittu nimesi on.

6. Käytä väestörekisterikeskuksen etunimipalvelua ja ota selvää, mitkä seuraavista nimistä on Suomessa hyväksytty etunimiksi:

Tikru, Käpy, Jaffa, Pepe, Tomaatti, Muna, Nasu, Ramones, Jösse, Limbo, Murkku, Merikeiju, Tarzan, Pantteri, Päärynä, Taateli, Siili, Pontso, Pocahontas, Muumi.

7. Lue artikkeli Näin populaarikulttuurin nimet kopioituvat lapsille ja vastaa kysymyksiin.

Nimet heijastavat ajan trendejä. Mitä tällä mahdetaan tarkoittaa?
Mitkä nimet ovat kasvattaneet suosiotaan Astrid Lindgrenin kirjojen myötä?
Mitkä nimet ovat tällä hetkellä suosittuja?
Voisiko lapsen nimetä Suomessa Klonkuksi?

8. Lue artikkeli Nimi tekee ihmisen ja tee artikkelista lyhyet muistiinpanot.

9. Tee parisi kanssa esitys paikkakuntanne epävirallisista paikannimistä.

Epäviralliset paikannimet tarkoittavat nimiä, joilla kutsutte oman asuinympäristönne paikkoja, mutta jotka on virallisissa kartoissa nimetty eri tavalla. Porilaiset tietävät, missä on Porkka ja Kuukkari, mutta toisella paikkakunnalla asuville nämä nimet eivät kerro mitään. Listatkaa mahdollisimman monta tällaista paikkaa ja merkitkää ne lopuksi kartalle. Printatkaa kartta paperille. Koettakaa lopuksi ottaa selvää, mistä nimet ovat saaneet alkunsa ja tuntevatko esimerkiksi vanhemmat ihmiset paikat eri nimillä.

11. Selvitä oma tangonimesi: 2. etunimesi + äitisi tyttönimi

Lähde: Osa tehtävistä lainattu/muokattu Sä osaat -opetusblogista