Etiikan koe tiivistelmät

2025-01-09T08:19:12+02:00

Etiikka

KPL 1 Mikä ihmeen etiikka?

Etiikka pohtii, mikä on oikein tai väärin, hyvää tai pahaa. Usein asioiden miettimistä

Moraali taas liittyy käytännön tilainteisiin. Sinun pitää esim. valita kahdesta vaihtoehdosta. Oppimasi moraali, kertoo kumpi on oikein.

Ihmiset muodostavat yhteisöjä, ryhmiä. Näitä yhdistää arvot eli ryhmän arvokkaina pitävät asiat esim. Elämä kunnioitus, poliittinen näkemys, jonkin joukkueen kannattaminen.

Arvojen perusteella ryhmään muodostuu normit eli lait, säännöt, ohjeet, jotka kertovat, mitä ryhmässä saa ja ei saa tehdä. Normit ohjaavat ihmisten käytöstä ryhmässä. Ne voivat olla kirjoittamattomia tai kirjoitettuja. Jos normeja rikkoo, seuraa rangaistus. Rikkoja voidaan sulkea ryhmän ulkopuolelle. Meille opetetaan ja me opimme itse erilaisten ryhmien normit.

Omatunto on sisäinen ääni, joka kertoo meille, mikä on oikein ja väärin. Me tiedämme, että toisen vahingoittaminen on väärin, koska pystymme kuvittelemaan miltä toisesta tuntuu. Meillä on kyky tuntea empatiaa. Jos ihmistä kohtaa ei osoita empatiaa niin hänen on vaikea tuntea sitä muita kohtaa. Väkivaltaisesti kohdeltu lapsi oppii, että väkivalta on oikein. Ei tietenkään aina, mutta todennäköisyys kasvaa.

Erilaiset etiikan suuntaukset tutkivat tapahtumia eri suunnista tapahtumia.

Seuraamusetiikka kiinnittää huomiota siihen, mitä teosta seuraa. Jos seuraus on hyvä, pahakin teko voi olla hyväksyttävä.

Tarkoitusetiikka taas kiinnittää huomion siihen, mikä on ollut teon tarkoitus. Hyvä tarkoitus voi johtaa joskus huonoon lopputulokseen.

Velvollisuusetiikka kiinnittää huomiota siihen, onko teko lakien ja sääntöjen mukainen. Joskus muuten tuomittava teko on oikein, jos se tehdään velvollisuudesta esim. sodassa surmaaminen.

KPL 1.3 Uskontojen eettisiä periaatteita

Eri uskontojen määräykset eettisistä kysymyksistä löytyvät niiden pyhistä kirjoista esim. Raamatusta

Ristiriitoja syntyy, jos pyhiä kirjoituksia tulkitaan kirjaimellisesti. Ne voivat olla tuhansia vuosia vanhoja ja niiden ohjeita on vaikea soveltaa nykyaikaa.

Eri uskontojen pyhissä kirjoituksissa on paljon yhtäläisyyttä. Ne kaikkia esim. Kunnioittavat elämää, kieltävät, varastamisen, valehtelun ja puolison pettämisen.

Juutalaisuus

Juutalaisuudessa Jumala on antanut ihmiselle määräyksiä, joita pitää noudattaa. Nämä määräykset löytyvät Toorasta (osa Vanhaa testamenttia) esim. kymmenen käskyä.

Ihmisillä on velvollisuus huolehtia toistaan (yhteisö) ja vanhemmilla on vastuu opettaa lapsilleen juutalaisia tapoja,

Kristinusko

Kristillinen etiikka ja moraali perustuvat raamattuun.

Kymmenen käskyä

Rakkauden kaksoiskäsky, “Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi”

Kultainen sääntö, Kohtele muita niin kuin toivoisit muiden kohtelevan sinua.

Jumala on antanut ihmiselle vapaan tahdon valita oikeasta ja väärästä. Väärät teot eli synnit erottavat ihmisen Jumalasta.

Suurten kirkkokuntien etiikka

Maailmassa on yli kaksi miljardia kristittyä ja satoja kirkkoja. Vaikka kaikkien eri kirkkojen näkemykset etiikasta pohjautuvat Raamattuun niin eroja löytyy. Kysymys on siitä, miten Raamattua tulkitaan.

Osa kirkoista kannattaa vanhoillista ja jopa kirjaimellista Raamatun tulkintaa. Osa kirkoista taas katsoo, että Raamattua pitää soveltaa nykyaikaan ja vanhoja käsityksiä pitää muuttaa.

Katolinen kirkko

Ihminen on perimmältään hyvä ja hän pystyy luonnostaan arvioimaa, mikä on oikein ja väärin.

Katollinen kirkko korostaa hyvien tekojen merkitystä. Kirkon ja ihmisten velvollisuus on auttaa toisiaan

Katollisen kirkolla on monissa eettisisä kysymyksissä vanhoillinen ja hyvin ehdon kanta.

Elämä on Jumalan antama lahja eikä ihmisen pidä sitä päättää.

Perheen merkitystä korostetaan ja esim. seksuaalisuus kuuluu avioliittoon

Kielteinen kanta:

Aborttiin

Eutanasiaa

Kuolemantuomioon

Ehkäisyyn

Avioeroon

Protestanttiset kirkot (Luterilainen kirkko)

Protestanttisissa kirkoissa ajatellaan, että ihminen pohjimmiltaan hyvä. Järki auttaa häntä tietämään, mikä on oikein ja väärin. Omatunto ja Raamatun ohjeet.

Luterilaisen kirkon mielestä ihmisen hyvää elämään kuuluu oman kutsumuksen toteuttaminen esim. työskentelemällä ammatissa, josta saa tyytyväisyyttä.

Monilla protestanttisilla kirkoilla ei ole niin jyrkkiä näkemyksiä kuin katollisella kirkolla. Raamattu tulkitaan vapaammin ja nykyaikaan sopivasti esim. Abortin tekijöitä ei tuomita.

Suhtautumien seksuaalivähemmistöihin on vaikea kysymys luterilaiselle kirkolle. Kirkossa on erilaisia mielipiteitä samaa sukupuolta olevien vihkimiselle. Kirkko on vältellyt selkeää kantaa, koska se suututtaa osan jäsenistä, oli kanta kielteinen tain myönteinen.

Protestanttisiin kirkkoihin kuuluvat vapaat suunnat ovat monissa asioissa vanhoillisempia. Niiden näkemykset muistuttavat katollista kirkkoa. Raamattu voidaan tulkita kirjaimellisesti.

Islam

Islamin uskonnossa jumala, Allah on antanut Koraanissa ihmiselle määräykset oikeasta ja väärästä. Koraanin uskonnollisen perimätiedon pohjalta on syntynyt sharia eli islamilainen laki. Se määrittelee , miten muslimin pitäisi elää. Tietyt asiat ovat kokonaan kielletty kuten alkoholi. Suhtautuminen perheeseen ja seksuaalisuuteen on vanhoillinen.

Islamin viisi peruspilaria

Uskontunnustus, Ei ole muuta jumalaa kuin Allah ja Muhammed on hänen profeettansa

Rukoileminen, viisi rukous hetkeä päivässä.

Almujen antaminen, hyväntekeväisyys,

Paasto, Ramadan kuukausi

Pyhiinvaellus matka Mekkaan

Intiassa syntyneet uskonnot hindulaisuus ja buddhalaisuus.

Hindulaisuus on periaatteessa yksi jumalainen uskonto, vaikka jumalia on paljon.

Hindulaisuus uskoo uudelleensyntymiseen. Kuoleman jälkeen ihmisen sielu siirtyy uuteen ruumiiseen. Uudelleen syntymisessä hyvät teot palkitaan ja pahoista rangaistaan, karman laki.

Hindulaisuuden erityispiiteenä on kastit eli ihminen syntyy tiettyyn asemaan. Kasteilla on erilaiset oikeudet ja velvollisuudet, ei tasa-arvoista kohtelua.

Myös buddhalaiset uskovat uudelleensyntymiseen ja karman lakiin, mutta heillä ei ole kasteja. Tärkeää on ihmisten kohteleminen oikein, ei jumalten miellyttäminen.

Buddhalaisuus korostaa myötätuntoa kaikkea elollista kohtaan. Buddhalaiset munkit ovat esim. Kasvisyöjiä

Kiina uskonnnot

Kiinassa etiikkaan liittyviä kysymyksiä on muokannut kolme uskontoa, kungfutselaisuus, taolaisuus ja buddhalaisuus

Kiinalaisten näkemyksiin oikeasta ja väärästä on vaikuttanut erityisesti kungfutselaisuus.

Kungfutselaisuus korostaa perinteitä, hyviä tapoja, toisten huomioimista ja oppineisuutta. Kultainen sääntö

Yhteiskunta rakentuu eräänlaiseen arvojärjestykseen. Alamaisten tulee totella hallitsijaa ja tämän pitää kohdella alamaisia oikeudenmukaisesti. Mies on perheen pää, mutta vaimoa ei saa sortaa.

Kungfutselaisuudessa kunnioitaan vanhuksia ja perhettä sekä suku pideteen suuressa arvossa.