Verkkokoulutuksen pedagogiikasta

2024-03-05T12:11:18+02:00

Ohjeita ja oppaita verkkokoulutuksiin ja -pedagogiikkaan löytyy valtavasti. Osa niistä on kuitenkin suunnattu perusopetukseen, osa korkeakoulu- tai toisen asteen opintoihin. Olemme koonneet tähän huomioita digitaalisista työkaluista ja verkkokoulutuksen pedagogiikasta sekä linkkejä sellaisiin ohjeisiin ja oppaisiin, jotka soveltuvat vapaan sivistystyön ja taideharrastusorganisaatioiden käyttöön.

Etäopetus tarkoittaa sitä, että opettaja/kouluttaja/ohjaaja ja osallistujat ovat fyysisesti eri paikoissa. Kun verkossa toimivia sovelluksia ja teknologisia välineitä hyödynnetään yhtenä etäopetuksen välineenä, puhutaan verkkokoulutuksesta.

Verkkokoulutuksessa kouluttaja ja osallistujat voivat työskennellä joko samanaikaisesti tai eri aikaan. Toisin sanoen reaaliaikainen online-opetus on vain yksi verkkokoulutuksen muoto. Verkkokoulutus voi koostua myös kouluttajan itse tekemistä tai valmiista videoista, tekstimuotoisista harjoituksista tai muista materiaaleista, joiden avulla osallistujat opiskelevat tai harjoittelevat asiaa itsenäisesti. Osallistujat voivat palauttaa tehtäviä kouluttajalle erilaisissa digitaalisissa muodoissa ja (jopa) kommentoida muiden tehtäviä, jos niiden jakamisesta on sovittu.

Digitaalisia välineitä ja internetiä käytetään siis verkkokoulutuksessa opetusmateriaalin jakamiseen ja yhteydenpitoon. Oppiminen tapahtuu ihmisissä, ei verkossa.

Verkkokoulutuksia voi toteuttaa, olipa sitten kokeneempi kouluttaja tai ensikertalainen. Pohjimmiltaan samat perusasiat pätevät sekä lähi- että etäkontaktissa opettamiseen ja ohjaamiseen, kuten johdonmukaisuus ja osallistujien kuuleminen. Verkkokoulutuksessakin kouluttajan kyky luoda ja ylläpitää kontaktia oppijoihin luo luottamusta ja sitoutumista fyysisestä etäisyydestä huolimatta. Kouluttajan innostus aihettaan kohtaan tulee esiin myös verkon välityksellä.

Vuorovaikutus ohjaajan ja ryhmän sekä ryhmän jäsenten kesken on erilaista lähi- ja etäopetuksessa. Lähikontaktissa havainnoimme jatkuvasti toistemme kehonkieltä ja aistimme ympäristöämme, mikä auttaa meitä luomaan hyvää ilmapiiriä ja sopeuttamaan viestintäämme tarpeen mukaan. Verkossa kehollinen vuorovaikutus kaventuu, jolloin vuorovaikutusta ja ilmaisua on tuettava muilla keinoin. Kuten lähiopetuksessa, täytyy verkko-opetuksessakin huomioida sekä yksilön oppimisen tukeminen, mutta myös koko ryhmän ohjaaminen. Ryhmän ohjaamisesta verkossa löytyy lisää tietoa omalla sivullaan.

Myös taidelähtöistä ja toiminnallisuuteen perustuvaa opetusta voi toteuttaa verkossa soveltaen. Se vaatii jonkin verran kekseliäisyyttä, mutta ennen kaikkea uteliaisuutta ja keskittymistä teknisen välineen mahdollisuuksiin rajoitusten ja esteiden sijaan. Digitaalisesti luotu kontakti ei voi koskaan täysin korvata fyysistä kohtaamista, mutta joskus se voi olla ainoa mahdollinen tapa koulutuksen järjestämiseen. Kun verkkokoulutuksen näkee omanlaisenaan työskentelytapana täynnä luovia mahdollisuuksia, on verkkokoulutuksen toteuttaminen mielekästä ja innostavaa. Laadukkaan verkkokoulutuksen tarjoaminen voi mahdollistaa jotain aivan uutta ihmisille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse osallistumaan lähiopetukseen.

Verkko-opetuksen pedagogiikkaa pähkinänkuoressa

(Lähde: Verkko-oppimisen muotoilukirja, 2019)

Motivaatio:
Verkko-opiskelussa olennaisen tärkeät itseohjautuvuus ja motivaatio kumpuavat kolmen psykologisen perustarpeen tyydyttymisestä:

Omaehtoisuus/autonomia: Kokemus vapaudesta valita mitä tekee ja miten sen tekee, ilman ulkoisia pakotteita.
Kyvykkyys/pystyvyys: Kokemus siitä, että suoriutuu hyvin toimissaan ja saa asioita aikaan.
Yhteisöllisyys/merkityksellisyys: Kokemus siitä että on yhteydessä toisiin ihmisiin ja oma toiminta on osa laajempaa jaettua merkitystä.

Muisti:
Konstruktivisen oppimisteorian mukaan muistaminen on aktiivista tekemistä, ei passiivista tallettamista. Osallistujilla tulee olla mahdollisuus työstää sisältöjä itse. Tiedon rakentelua tehostaa ennen muuta sosiaalinen vuorovaikutus. Muistamista voidaan siis tukea luomalla jaettuja paikkoja tiedon rakentelulle ja kytkeytymiselle.

Tarkkaavaisuus:
Tutkimusten mukaan aiempi kokemus suuntaa tarkkaavaisuutta, jolloin meidän on helpompi oppia lisää aiheista joihin olemme jo perehtyneet. Tarkkaavaisuutemme myös herpaantuu noin 15-20 minuutin välein. Tarkkaavaisuutta tukeva oppimistilanne siis on vaihteleva ja suuntautuu relevantteihin tekijöihin.

Emootiot / Tunteet:

Mutkikkaiden asioiden oppiminen edellyttää tietoista ajattelua, eli hidasta ajattelua. Arjessa sovellamme kuitenkin useimmiten rutinoitunutta, intuitiivista nopeaa ajattelua. Tämän takia oppiminen edellyttää erityistä tilaa hitaalle ja tietoiselle ajattelulle. Tietoinen ajattelu on kuitenkin mahdollista vain, kun koemme olevamme turvassa.

Lue lisää tämän ohjepaketin osiossa Ryhmän ohjaamisesta verkossa.

Vinkkejä:
Akseli Huhtasen kokoama pdf-muotoinen Verkko-oppimisen muotoilukirja. Innostava ja konkreettinen paketti, jossa verkko-opetus pohjautuu oppimisen psykologiaan ja josta voi napata esimerkiksi suunnittelutaulukoita omaan käyttöön.

Esimerkki verkkokoulutuksesta, joka luotiin alusta asti omaksi kokonaisuudekseen lähiopetuksen korvaamisen sijaan:
Kansalaisfoorumin toteuttama akryylimaalauksen verkkokurssi, josta voi lukea lisää blogistamme: Taidetta pöytälaatikosta galleriaan verkkokurssin kautta.

Verkkokoulutuksen suunnittelu ja pedagogiikka

Verkkokoulutuksen pedagogiikasta

Verkko-opetuksen pedagogiikkaa pähkinänkuoressa