https://peda.net/id/bfbd5bbea77 2025-10-12T17:43:35+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/fcaa1dee746 2025-11-03T10:10:31+02:00 <h3><!--filtered attribute: data-start="108"--><!--filtered attribute: data-end="121"-->Puolustus</h3> <p><!--filtered attribute: data-start="123"--><!--filtered attribute: data-end="203"-->Elimistö puolustautuu mikrobeja eli taudinaiheuttajia vastaan monella tavalla.</p> <p><!--filtered attribute: data-start="205"--><!--filtered attribute: data-end="516"--><strong><!--filtered attribute: data-start="205"--><!--filtered attribute: data-end="227"-->Ulkoinen puolustus</strong> estää mikrobien pääsyn elimistöön. Ihon tehtävä on suojata kehoa mikrobeilta. Myös sylki, kyynelneste ja lima auttavat torjumaan mikrobeja, sillä ne voivat haitata mikrobien toimintaa ja estää niiden leviämisen. Esimerkiksi sylki sisältää aineita, jotka voivat tuhota bakteereja suussa.</p> <p><!--filtered attribute: data-start="518"--><!--filtered attribute: data-end="741"--><strong><!--filtered attribute: data-start="518"--><!--filtered attribute: data-end="540"-->Sisäinen puolustus</strong> perustuu valkosoluihin. Valkosolut voivat tuhota mikrobit joko syömällä niitä tai valmistamalla vasta-aineita. Vasta-aineet tunnistavat taudinaiheuttajat ja auttavat elimistöä torjumaan ne nopeasti.</p> <hr></hr><!--filtered attribute: data-start="743"--><!--filtered attribute: data-end="746"--> <h3><!--filtered attribute: data-start="748"--><!--filtered attribute: data-end="762"-->Rokotukset</h3> <p><!--filtered attribute: data-start="764"--><!--filtered attribute: data-end="992"-->Rokotus auttaa elimistöä puolustautumaan tulevia tauteja vastaan. Rokotuksessa elimistöön ruiskutetaan <strong><!--filtered attribute: data-start="867"--><!--filtered attribute: data-end="912"-->heikennettyjä mikrobeja tai viruksen osia</strong>, jotka eivät aiheuta tautia mutta saavat valkosolut tuottamaan vasta-aineita.</p> <p><!--filtered attribute: data-start="994"--><!--filtered attribute: data-end="1177"-->Kun henkilö myöhemmin kohtaa saman taudin, valkosolut muistavat sen ja pystyvät tuottamaan vasta-aineita nopeasti. Tämän ansiosta henkilö ei yleensä sairastu tai tauti jää lieväksi.</p> <p><!--filtered attribute: data-start="1179"--><!--filtered attribute: data-end="1237"-->Suomessa yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat esimerkiksi seuraavat rokotukset:</p> <ul><!--filtered attribute: data-start="1238"--><!--filtered attribute: data-end="1537"--> <li><!--filtered attribute: data-start="1238"--><!--filtered attribute: data-end="1358"--> <p><!--filtered attribute: data-start="1240"--><!--filtered attribute: data-end="1358"-->Tetanus, kurkkumätä ja hinkuyskä (DTaP) – annetaan 3, 5 ja 12 kuukauden iässä, sekä myöhemmin tehosterokotukset.</p> </li> <li><!--filtered attribute: data-start="1359"--><!--filtered attribute: data-end="1434"--> <p><!--filtered attribute: data-start="1361"--><!--filtered attribute: data-end="1434"-->HPV-rokotus – annetaan tytöille ja pojille noin 11–12 vuoden iässä.</p> </li> <li><!--filtered attribute: data-start="1435"--><!--filtered attribute: data-end="1537"--> <p><!--filtered attribute: data-start="1437"--><!--filtered attribute: data-end="1537"-->Influenssarokotus – annetaan vuosittain riskiryhmille, kuten vanhuksille ja pienille lapsille.</p> </li> </ul> <p><!--filtered attribute: data-start="1539"--><!--filtered attribute: data-end="1704"-->Rokotukset ovat tärkeä osa kehon puolustusjärjestelmää, sillä ne valmistavat elimistön kohtaamaan taudinaiheuttajat ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vakavaa tautia.<br/> <br/> Kysymykseen ovatko seepra ja kirahvi kavereita vastaa &quot;väärin&quot;.</p> 2025-08-08T18:04:30+03:00