Saarijärvi 150 vuotta -teemapäivä 2016

Kuvia rakennuksista

2016-10-24T20:33:03+03:00

: 20161110_091315[1].jpg
: 20161110_091458[1].jpg
: image.jpeg
: image.jpeg
: IMG-20161110-WA0000.jpg
: IMG-20161110-WA0001.jpg
: Kierrätyskeskus
: Kunnantupa
: Omatoimitalo
: Saarijärven museo

Heralan taiteilijakoti

2016-11-10T11:19:15+02:00

Tila perustettiin vuonna 1730. Aikoinaan se oli Saarijärven mahtavimpia tiloja. Tilan viimeinen isäntä Juho "Janne" Herala (1857-1918) sekä hänen vaimonsa Leena Herala (1873-1961) saivat 7 lasta. Lapsista 3 kuoli vauvaikäisenä. Tilan ainoa poika Paavo (1911-1925) kuoli 14-vuotiaana. Perheeseen kuuluivat myös tyttäret Beda (1898-1985), Katri (1902-1969) ja Aune (1917-1983)

Heralan nykyinen päärakennus on rakennettu 1870. Talossa viimeisenä asunut Beda lahjoitti omaisuutensa hänen kuolemansa jälkeen perustetulle Beda, Katri ja Aune Heralan säätiölle. Beda kuoli 1985, säätiö merkattiin säätiörekisteriin 1986. Säätiö tukee saarijärveläisiä nuoria taiteilijoita ja paikallisen taiteen tutkimusta apurahoin sekä jakaa vuosittain stipendin lukiossa erityistä taideaineiden harrastusta osoittaneelle opiskelijalle.

0 kommenttia

kuvia kierrätyskeskuksesta

2016-11-10T11:34:33+02:00

0 kommenttia

Pieni jumppavideo

2016-11-10T11:08:02+02:00

Klikkaa ja lataa!

Kuvia 80-luvulta

2016-11-10T11:00:58+02:00

Aamupäivä Kierrätyskeskuksessa

2016-11-10T11:15:37+02:00

Vietimme aamupäivän Kierrätyskeskuksessa. Aluksi henkilökunta kertoi talon historiasta ja miten sen käyttötarkoitus ajan myötä on muuttunut. Alue on alunperin ollut nimeltään Paavonseutu. E-osuusliike Paavonseutu perustettiin vuonna 1938 ja se toimi keskuspaikkana, päämyymälänä ja keskusvarastona Saarijärvellä.

Paavonseudun Paavola oli päämyymälä vuodesta 1950 lähtien vuoteen 1967 saakka. Sen jälkeen rakennus on toiminut kirjastona ja maanmittaustoimistona, kunnes Saarijärven kunta osti sen vuonna 1980. Rakennus toimi päiväkotina vuodesta 1983 vuoteen 2015. Tällä hetkellä Paavola on Elevaattori-hankkeen työverstaana.

Kierrätyskeskuksena tunnettu Paavonseudun keskusvarasto rakennettiin 1942 ja varastokäytön jälkeen se toimi osittain asuinkäytössä. Saarijärven kunta osti rakennuksen 1980, ja kierrätyskeskus muutti siihen vuonna 1996. Rakennus aiottiin purkaa vuonna 2000, mutta toiminta sittenkin vain laajeni entisestään.

Olimme sopineet pitävämme muotikuvaukset ja teemana oli 80-luku. Sovittuamme työnjaon lähdimme etsimään vaatteita ja asusteita Kierrätyskeskuksen uumenista. Tuotokset löytyvät muista blogipostauksistamme. :)

Hyödyllisiä linkkejä

1970-01-01T02:00:00+02:00

Paavon portilta Palavasalmelle: Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma

Ilmakuva vuodelta 2015

2016-11-08T11:27:12+02:00

Kuvaaja Heidi Talvilahti. 2015. Kuva Saarijärven museon kuvakokoelmasta

Saarijärvi täytti 150 vuotta vuonna 2016. Järjestimme siihen liittyvän teemapäivän työpajoineen.

2017-09-14T13:31:11+03:00

Työpajat ja niihin ilmoittautuneet (Huom! Tummennetut nimet: muokkausoikeus sivulla)

1.MUSEO: vastuuopettajana Risto Aiheena Elettyä elämää (valokuvat)

Perehdytään museon valokuva-arkistoon ja poimitaan Saarijärven ja saarijärveläisten elämästä osuvasti kertovia valokuvia, jotka tallennetaan kännykkäkameroilla ja muokataan esitettäväksi pienten tarinoiden kera.
Ryhmä: Leevi Tamminen, Mirko Taipale, Taneli Suomäki, Atte Rinneaho, Jonathan Kauppi, Jonathan Ruhlmann, Manu Rajapolvi, Sami Peura, Eero Janhonen, Iida Ahonen, Emmilotta Aho, Kaisa Penttilä

2. KIRKKO vastuuopettajina Päivi ja Marketta

Kellotapuli Henterikki Mystinen juttu, kellotapulin kello näyttää aina 9.07. Miksi kummassa? Tarjolla: käytännön matematiikkaa, leikkimieltä ja mielikuvitusta.Tarvitaan: polkupyörä ja rollaattori, matkapuhelin, jolla voi mitata nopeutta sekä liikkuvaa kuvaa tallentava härveli.

Ryhmä: Sofia Toivanen, Anni Ruuska, Kia Hartikka, Johanna Jämsen, Sanni Rummakko, Minttu Kuusela, Iida Rautiainen, Henna Kotamäki, Amanda Suomäki, Silja Riihinen, Elina Lapinoja, Sofia Ruhlmann

3. SIVULAN PÄIVÄKOTI: Vastuuopettajana Kirsi. Kuvitteellinen äänimaisemallinen tarina 150-vuotiaan Saarijärven syntymäpäiväjuhlista. “Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana”

Opiskelijat muodostavat pieniä ryhmiä ja valmistavat Reppulan, Taitolan, Intolan ja Riemulan esikoulu- ja päiväkotiryhmien kanssa musiikillisen tarinan Saarijärvestä.
Ryhmä: Kristiina Ahonen, Jenna Jokinen, Jenna Kauppinen, Olga Vuori, Jatta Valkeinen, Milla Leppänen, Sonja Oinonen, Emma Rosenström, Emilia Leppämäki, Niko Kaski, Jarkko Rautava

4. OMATOIMI -talo. Aiheena Tarinoiden talo. Vastuuopettajina Helena ja Marjaana

Tiedätkö, missä Saarijärvellä on Omatoimi-talo? Ketkä siellä asuvat? Mitä kiinnostavaa ja erikoista talon rakentamiseen liittyy? Tarinoita entisajasta ja vuorovaikutusta yli sukupolvirajojen.
Ryhmä: Hilma Päiviö, Emma Hoppula, Jasmin Moilanen, Annaleena Heinämäki, Emilia Moilanen, Nora Siikamäki, Veera Tuittu, Riku Kokko, Jetro Sarvikas

5.KUNNANTUPA/ KÄSITYÖKESKUS vastuuopettajana Elena. Aiheena Käsillä tekeminen

Tykkäätkö askarrella? Haluatko kokeilla jotain aivan uutta vastapainoksi kaikelle teoreettiselle? Tässä tilaisuus tulla tekemään yhdessä! Voit neulahuovuttaa rintakorun, painaa taiteelliset visiosi tiskirätille tai tehdä prikoista esim. avaimenperän. Nyt virtaa luovuus kunnantuvalla!
Ryhmä: Laura-Kaisa Kuisma, Vilma Honkonen, Minttu Rinne, Marianne Autio, Maria Kärki, Annariina Suomäki, Sara Pasanen, Emma Kuisma, Anniina Sillantaus, Millariina Kuusela, Elisa Autonen, Mari Sonninen

6.HERALAN kulttuuri- ja taiteilijakoti. / Beda, Katri ja Aune Heralan säätiö

Vastuuopettajina Sanna-Leena ja Tuomas

Aiheena Taidetyöpaja. Tutustutaan talon vanhaan kulttuurihistoriaan, asukkaisiin ja taidesäätiöön.Menneisyys - tulevaisuus kiinnostaa.Mitä talossa on ennen tehty, mitä siellä on tapahtunut? Nykyään?

Opiskelijat tekevät paikasta videon, kuvasarjan, tekstiä, piirtävät “muinaisvalokuvia”, sarjakuvaa...
Ryhmä: Markus Omajoki, Eeli Autio, Eemeli Etelämäki, Joel Parhiala, Petteri Kovanen, Niko Pyykkinen, Laura Rautiainen, Leea Kaski, Laura Rutanen, Phetrin Marjamäki, Valtteri Kovanen, Meri Paananen

7.VANHA KANSAKOULU (kahviotila varattu) vastuuhenkilöinä Nina ja Reetta.

Aiheena Koulu ennen ja nyt

Millaista oli koulunkäynti menneinä vuosikymmeninä? Miltä vanhat koulut näyttivät? Millaisia olivat koulumuistot ennen ja millaisia ne ovat nyt? Miltä opettajat näyttivät nuorempina?! Tule katsomaan, mitä saamme selville ja mitä siitä syntyy….kuvia, tekstiä vai draamaa!
Ryhmä: Joonas Kaski, Juho Kauppinen, Mika Peura, Riku Tuohimetsä, Ilmari Perälä, Panu Suuronen, Aatu Vilkkinen, Aku-Matti Pölkki, Tommi Peltola, Iina Ahonen, Jenna Ollikainen, Viia Vahtera

8.KIERRÄTYSKESKUS vastuuopettajana Jari. Aiheina luonto, ekologisuus, historia, kulutus

Tule ideoimaan miten saarijärveläisyyden saa esiin kierrätysmateriaalien avulla tai valmistamme ajankuvan (vanha-uusi-tulevaisuus tjms) tai muotinäytös kierrätysvaatteilla tai duunaa vanhaa uuteen uskoo. Kierrätyskeskuspisteeseen tulevat suunnittelevat / keksivät mitä toimintapisteellä tehdään.
Ryhmä: Marianne Pohjonen, Matilda Salminen, Amalia Jokinen, Noora Pasanen, Elmeri Lehtomäki, Miska Ruotsalainen, Sanni Heinänen, Sonja Laitinen, Leevi Ahonen

LISÄKSI TIEDOTUSRYHMÄ (kiertää pisteissä ja tekee jutun Sampoon): Silja Seppänen, Noora Lampinen ja Viivi Berg.

Esitys

2016-11-10T11:24:30+02:00

https://docs.google.com/presentation/d/1LJ4e0kN2bHYuC_b5csLei9TmWeCgyGgW9YJ9LFYiksk/edit?usp=sharing

0 kommenttia

Kouluhistoria

2016-11-10T10:39:51+02:00

https://docs.google.com/document/d/1-rtBP9ToPtF3Ced6WFUUlGHzkpijsDvs6bDh_GxvdRc

Kuvia työpajalta

2016-11-10T11:38:57+02:00

0 kommenttia

Historiaa

2016-11-10T09:31:50+02:00

Kunnantupa on rakennettu todella kauan sitten ja sitä on laajennettu 1900-luvun alkupuolella, sisäänkäynti on sijoittunut tuolloin kadun puolelle.

1860-luvulta lähtien kunnantuvassa on toiminut nahkuri ja myöhemmin sekatavarakauppa. 1869 alkoi tyttöjen kansakoulu rakennuksessa. 1917 nahkuri Sillmanin leski lahjoitti rakennuksen Saarijärven kunnalle. 1922-29 toimi alakouluna.

1930-luvulla alettiin tekemään peruskorjausta, jolloin rakennus saavutti nykyisen muotonsa. Siitä lähtien rakennusta käytettiin kunnantoimistona aina vuoteen 1977 asti.

Kunnantuvan vieresisessä rakennuksessa, nykyisessa vanhain tavaran erikois liikkeessä sijaitsi orpokoti noin 1950-60-luvulla.

Nykyään rakennuksessa toimii hyvä ja monipuolinen käsityökeskus.

0 kommenttia

Videot

2016-11-10T11:23:57+02:00

Kellotapuli Henterikki

2016-11-10T10:58:15+02:00

Henterikin portaat ensimmäisestä kerroksesta kuvattuna

'
Kattokuva ensimmäiseltä porrastasolta

Portaat toiseen kerrokseen ensimmäiseltä porrastasolta

Portaat alaspäin ensimmäiseltä porrastasolta kuvattuna

Ikkunakuva

Vanhaa kirjoitusta Henterikin toiselta puolelta. Kenen nimikirjaimet?

Kirkko ja kellotapuli

2016-11-10T11:03:14+02:00

“Saarijärven kirkon nimi oli Johannes ja tapulin nimi Henterikki. Kun iltasella kirkon kohdalla: “Hyvää yötä Johannes, niin kirkkko napsahtaa vastaukseksi. Samoin vastaa tapulikin”

(OH 272. 1938 Ville Lahtinen, Kylillä kummittelee - Saarijärveläisiä uskomustarinoita)

KIRKKO

Nykyinen Saarijärven kirkko on rakennettu vuonna 1847-1848, mutta kansantarinan mukaan Sääksmäen kihlakunnan tuomari Jaakko Hästesko rakennutti ensimmäisen kirkon Palvasalmen rannalle jo 1560-luvulla, mutta siitä ei ole säilynyt todisteita. Kirkossa on säilynyt katolilaisuuteen viittaavia piirteitä kuten se, että kirkko on vihitty suojeluspyhimykselle, apostoli Johannekselle.

Sivellisyysrikkomukset ja salavuoteus oli tavallisin syy kirkolliseen häpeärangaistukseen. Keskeisiä kurinpitotapoja oli kirkon ovella seisominen jumalanpalveluksen aikana ja jalkapuu. Sapatin rikkomista kirkossa katseltiin pahasti, mutta Saarijärven papit eivät saattaneet seurakuntalaisiaan käräjille kovin helpolla. Vuonna 1706 kirkkoherra Krook kuitenkin haastoi Matti Hyytiäisen käräjille meluamisesta juopuneena kirkossa.

(Lähde: Kylillä kummittelee - Saarijärveläisiä uskomustarinoita, R. kallio 1987, Vanhan Saarijärven historia)

Saarijärven vanhan kirkon haltija oli nimeltään Iiruhein Liisa.

💀 Hän oli ensimmäinen ihminen, joka on haudattu hautausmaahan

Tarina kertoo, että Iisakki ja Rahkolan Matti oli menossa kirkkoon. Matti puhalsi kirkon avaimenreikään ja huusi kolme kertaa: ”Iiruhun Liisa, aukase mustalle ov!” Sen jälkeen alttarilta alkoi kuulua kiivasta kopinaa niin kuin nainen olisi kävellyt korkokengillä. Matti pelästyi ja lähti pakoon kohti Konttilaa. Peltoniemen kohdalla Iisakki oli siellä köntyllään ja sanoi:”Mitä jätit, ku meinas tappoa mut, ku olin yksi, vaikka kahessa pit männä” (HH 143. 1993. Eeli Kautto, Kylillä kummittelee - Saarijärveläisiä uskomustarinoita)

KELLOTAPULI HENTERIKKI

Saarijärven kellotapuli Henterikin suunnittelu alkoi 25.10.1863, kirkolliskokouksessa. Sen suunnitteluun ja rakennuttamiseen lupautui Heikki Jaakonpoika Kuorikoski. Lopulta kellotapuli valmistui vuonna 1865. Osa tapulin rakennuskustannuksista suoritettiin työllä ja verotuksilla. Kellotapuliin on maalattu kellonaika, joka näyttää 9:07. Tarinan mukaan niin pitkälle kuin kellotapuli näkyy ja lähtee kello 9:07, ehtii kello 10 jumalanpalvelukseen

0 kommenttia

Taulukko

2016-11-10T10:16:51+02:00

https://docs.google.com/spreadsheets/d/1yVfwKcA1qJVxKeOh5PFWf88RcyA8DoejAhy6VgUIlGg/edit?usp=sharing

0 kommenttia

Kahvilla Omatoimi-talossa

2016-11-11T10:31:33+02:00

0 kommenttia

Haastattelu Omatoimitalolla

2016-11-10T11:51:44+02:00

Haastattelimme Kaarina Ruuskaa. Juttelimme ja kyselimme hänen lapsuudestaan, omasta perheestään, töistään, sodasta ja hänen miehestään. Hän asui Pajupurolla, jossa hän teki paljon töitä mm. työskenteli perunapellolla ja huolehti eläimistä. Hän sai hyvin vähän palkkaa kokopäiväisestä työstä, eikä aikaa oikein ollut harrastuksiin.

Aikuisena hän asui miehensä kanssa Pajupurolla ja teki yhdessä taksikuskin työtä ja vastasi puhelinsoittoihin 60-luvulla. He saivat kaksi lasta, joiden kanssa he matkustelivat paljon. Kuitenkin eräällä etelänmatkalla hänen miehensä sairastui vakavasti ja nukkui siellä pois melkein 50-vuoden avioliiton jälkeen. Sen jälkeen Kaarina palasi Suomeen (hänen miehensä tuli myöhemmin perässä).

Meni muutama vuosi, kunnes hän pääsi suurimman surun yli. Myöhemmin hän meni tansseihin, jossa hän tapasi nykyisen miehensä. Hän on ollut tyytyväinen asuessaan Omatoimitalossa, jossa on yhteisöllinen tunne. Ennen joulua Omatoimitalossa järjestetään pikkujoulut, ja jouluna hän lähtee viettämään perheensä kanssa aikaa.

Kaarinaa oli mukavaa haastatella ja hän oli erittäin iloinen ja avoin persoona, jonka kanssa oli oikein mukavaa jutella, sillä keskustelu oli hyvin sujuvaa. Hän kyseli myös paljon kysymyksiä meiltä ja oli oikein kiinnostunut, varsinkin nykyisestä koulunkäynnistä.

Emilia Moilanen 16A ja Nora Siikamäki 16B

0 kommenttia

Omatoimitalo ja Tuure

2016-11-10T11:50:19+02:00

Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen Omatoimi -talo on rakennettu vuonna 2015. Omatoimi -talossa on 24 huoneistoa, joista kuusi on 65 neliön huoneistoja. Saman verran on 53 neliön huoneistoja ja loput 12 ovat 42 neliön huoneistoja. Talo on rakennettu vanhusten tarpeet huomioiden. Esimerkiksi käytävät ovat leveät, valot toimivat liiketunnistimilla, joka kerrokseen kulkee hissi ja kerrokset ovat värikoodattuja.

Omatoimi ei ole hoivakoti tai palvelutalo. Se on iäkkäiden ihmisten yhteisöllinen asuintalo, jossa kaikilla on joko yksin tai puolison kanssa oma huoneisto. Asunnoissa on tilavat kylpyhuoneet/wc:t ja kellarikerroksesta löytyy yhteiset saunatilat. Yhteisöllisyys tarkoittaa sitä, että talon ja sen ympäristön siisteydestä huolehtivat asukkaat vuoroittain. Yhteistoiminta luo yhteenkuuluvuutta ja lisää aktiivisuutta.

Tapasimme Jetron kanssa Tuuren. Tuure on 88-vuotias ja asuu vaimonsa kanssa Omatoimi -talossa. Tällä viikolla heille tulee täyteen 70 vuotta yhdessä. Tuure on innokas kalastaja ja metsästäjä. Korkeasta iästään huolimatta hän pystyy vieläkin jatkamaan rakkaita harrastuksiaan, mutta autoilusta ja moottoripyöräilystä on täytynyt luopua terveydentilan takia. Heillä on viisi lasta ja 13 lastenlasta. Tuuren kanssa oli mukava jutella ja huomasi, että hänelle on pitkän elämänsä aikana kertynyt paljon erilaisia kokemuksia. Siksi suunvuoroa olikin välillä vaikea saada, koska juttua riitti vaikka kuinka paljon.

0 kommenttia

Kylässä Omatoimitalossa

2016-11-10T11:49:53+02:00

Omatoimitalo oli mukava paikka, ja olemme iloisia, että pääsimme käymään siellä. Me emme oikein tiennyt millainen tarkoitus rakennuksella oli, mutta olemme huomanneet, että siitä talosta on paljon hyötyä. Ihmiset olivat vieraanvaraisia ja kiinnostuneita, ja ilmapiiri oli rento ja lämminhenkinen. Tapasimme mukavia henkilöitä. Kahvittelun jälkeen menimme pohjakerroksesta toisessa kerroksessa asuvan Aili Hokkasen matalaan majaan.

Aili oli erittäin mukava ja sydämellinen, ja jutustelu sujui luontevasti. Oli kiehtovaa kuunnella, mitä hän kertoi. Hän kyseli meiltä muun muassa koulusta ja ylipäätään elämästämme. Saimme kuulla hänen lapsuudestaan ja työelämästään. Hän kertoi myös opiskelustaan ja perheestään. Hän myös näytti kuvia lapsistaan ja lapsenlapsistaan.

Käynti Omatoimitalossa oli antoisa kokemus, ja paikasta tuli hyvä mieli. Oli erilaista käydä koulupäivän aikana tällaisessa paikassa. Oli mukavaa, että saimme jutella asukkaiden kanssa ja kuulla heidän tarinaansa.

Jasmin Moilanen ja Annaleena Heinämäki

0 kommenttia

Tapaaminen Omatoimitalossa

2016-11-10T11:49:50+02:00

Kävin Vuokko Turkan luona ja juttelimme monista eri asioista. Hänellä oli todella paljon erilaisia esineitä havainnoistamassa tarinoitaan. Hän kertoi hieman ulkomaanmatkoistaan ja kertoi olleensa töissä Kanadassa sairaanhoitajana 30 vuotta. Vuokko kertoi olleensa lapsuudessaan Pikku-Lottana ja muisteli lämmöllä kokemuksiaan. Hän myös kertoi ulkoilevansa useasti ja kuuntelevansa paljon musiikkia.

Oli mukavaa päästä kuuntelemaan jonkun tarinoita elämästään.

Hilma

0 kommenttia