https://peda.net/id/be9bd384e 2020-03-18T08:28:08+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/8667e7be6f4 2020-03-26T11:17:56+02:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/keuyk/oppiaineet/fysiikka/fys-3/radioaktiivisuus/koe2/1-png#top" title="1.PNG"><img src="https://peda.net/keuruu/keuyk/oppiaineet/fysiikka/fys-3/radioaktiivisuus/koe2/1-png:file/thumbnail/d4710f7b9314ce555f4f1977d67495ae98479f35/1.PNG" alt="" title="1.PNG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>1.PNG</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/keuyk/oppiaineet/fysiikka/fys-3/radioaktiivisuus/koe2/2-png#top" title="2.PNG"><img src="https://peda.net/keuruu/keuyk/oppiaineet/fysiikka/fys-3/radioaktiivisuus/koe2/2-png:file/thumbnail/49588e83bc26db6f0eb9a26467ded993d31d3697/2.PNG" alt="" title="2.PNG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>2.PNG</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/keuyk/oppiaineet/fysiikka/fys-3/radioaktiivisuus/koe2/3-png#top" title="3.PNG"><img src="https://peda.net/keuruu/keuyk/oppiaineet/fysiikka/fys-3/radioaktiivisuus/koe2/3-png:file/thumbnail/eb253fcf24128b66e039e717d3d0b1aed7c6b613/3.PNG" alt="" title="3.PNG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>3.PNG</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/keuyk/oppiaineet/fysiikka/fys-3/radioaktiivisuus/koe2/4-png#top" title="4.PNG"><img src="https://peda.net/keuruu/keuyk/oppiaineet/fysiikka/fys-3/radioaktiivisuus/koe2/4-png:file/thumbnail/40571ce61621390584a731f1cda2a0bfabf7c060/4.PNG" alt="" title="4.PNG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>4.PNG</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/keuyk/oppiaineet/fysiikka/fys-3/radioaktiivisuus/koe2/5-png#top" title="5.PNG"><img src="https://peda.net/keuruu/keuyk/oppiaineet/fysiikka/fys-3/radioaktiivisuus/koe2/5-png:file/thumbnail/131febd190a47facc5be87964a7e5ec02a0ca160/5.PNG" alt="" title="5.PNG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>5.PNG</dd> </dl> 2020-03-26T11:16:50+02:00 https://peda.net/id/f7d915b66ec 2020-03-25T19:57:08+02:00 Koe löytyy <a href="https://peda.net/keuruu/keuyk/oppiaineet/fysiikka/fys-3/radioaktiivisuus/fks/9-fy-koe-odt#top" class="service">9 fy koe.odt</a>. 2020-03-25T19:56:35+02:00 https://peda.net/id/fa89bb3868e 2020-03-24T18:29:06+02:00 Sivun 42 vastauksia<br/> <br/> 1) Rautasydän, eristettyä johtoa sekä jännitelähde. Johto kierretään käämiksi rautasydämmen ympärille ja johdon päät kytketään jännitelähteeseen, esim. paristoon.<br/> 2) Johtimessa kulkeva sähkövirta (elektronit) muodostaa johtimen ympärille magneettikentän.<br/> 3) Magneettikenttä voimistuu, kun käämin (eli johdinrullan) kierroslukua kasvatetaan, virtaa kasvatetaan tai käämin sisälle asetetaan rautasydän.<br/> 4) Muuttuva mgneettikenttä (esim. liikkuva magneetti) synnyttää käämin päiden välille jännitteen. Jännite taas synnyttää sähkövirran, jos virtapiiri suljetaan.<br/> <br/> <br/> <br/> Sivun 10 tehtävien vastauksia.<br/> <br/> 1) Pohjoisnapa (N) ja etelänapa (S)<br/> 2) Samanlaiset päät hylkivät ja erilaiset päät vetävät toisaan puoleensa.<br/> 3) Kestomagneetin magneettisuus säilyy hyvin pitkään, kun taas väliaikaisen magneetin magneettisuus poistuu esim. kuumennettaessa tai taottaessa sitä. Väliaikaisen magneetin voi tehdä sivelemällä rautaesinettä kestomagneetilla.<br/> 4) Magneettikenttä on magneetin ympärillä oleva magneettisen voiman vaikutusalue.<br/> 11) Kompassi on herkästi akselinsa päässä kierymään pääsevä magneettinen neula. Koska maapallokin on magneetti, niin neula kääntyy maan magneettikentän suuntaiseksi.<br/> 12) Molemmat kentät kuvaavat voimavaikutuksen leviämistä kappaleen ulkopuolelle. Molemmat kentät esitetään kenttäviivojen avulla. 2020-03-18T09:13:33+02:00