https://peda.net/id/be6fa944ea9 2021-01-17T18:24:28+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/95684098d9e 2025-10-13T22:03:18+03:00 <p>Koealue: Kpl 1-5 ja syventävä osuus (s. 6-33) <br/> tämän sivun muistiinpanot<br/> <br/> Kappale 5 saattaa tulla kokeeseen aika supistetusti. Vesimolekyyli pitää silti aina tunnistaa.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/vhalla/yl/opetuspelit/muistipelit">Alkuainemuistipelin tulosteet</a></p> 2021-07-01T01:00:29+03:00 https://peda.net/id/d419c910d7e 2021-06-28T19:38:24+03:00 <ul> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/aloitus#top">Johdatus kemiaan</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/aineiden-ominaisuudet#top">Aineiden ominaisuudet</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/mak3#top">Mallit</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/alkuaineet-ja-atomit#top">Alkuaineet ja atomit</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/yhdisteet-muistiinpanot#top">Yhdiste</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/jotakin-vedest%C3%A4#top">Vesi</a></li> </ul> 2021-06-28T10:59:56+03:00 https://peda.net/id/38d866d8bcc 2025-08-25T21:47:41+03:00 <h3>Mitä kemia on</h3> Kokeellinen luonnon<strong class="editor red">tiede</strong>, joka tutkii <br/> <ul> <li>ainetta ja sen ominaisuuksia sekä rakennetta</li> <li>aineiden välisiä reaktiota</li> </ul> <h3>Kemian hahmottaminen</h3> <ul> <li>Havainnot: mittaukset ja muistiinpanot</li> <li>Mallit: molekyylimallit, kemialliset kaavat ja reaktioyhtälöt</li> <li>Taulukot ja hakuteokset: aineiden ominaisuudet</li> <li>Suureet<br/> Suure on aineen ominaisuus, joka voidaan mitata<br/> Sillä on nimi, tunnus ja yksikkö<br/> Ⓔ massa, m, 1 kg<br/> Ⓔ lämpötila, T, 1 °C<br/> Hiusten likaisuus ei ole suure, koska sille emme keksi mitattavaa yksikköä.</li> </ul> <h3><strong class="editor red">Tieteellinen</strong> menetelmä (luonnontieteellinen tutkimus)</h3> <p>Tavoitteena on selittää ilmiöitä, keinoina havaintoja ja teoriaa sopivassa suhteessa.<br/> Tieteellinen tutkimus etenee suunnilleen näin</p> <ol> <li>Tehdään havaintoja ja tunnistetaan ilmiöitä</li> <li>Kehitetään &quot;ennustus&quot; (hypoteesi) selityksestä ilmiölle</li> <li>Testataan kokeellisesti, pitääkö ennustus eli hypoteesi paikkansa</li> <li>Jos ennustus ei toimi, tehdään uusi hypoteesi ja tutkitaan lisää</li> <li>Onnistunut ennustus voi johtaa uuteen vahvistettuun teoriaan</li> </ol> <p>Hypoteeseja ja teoriaa hahmotellaan mallien eli yksinkertaistusten avulla.</p> <p><b>Periaatteita:</b></p> <ul> <li>Kokeet ovat mahdollisimman pelkistettyjä ja toistettavia</li> <li>Tutkijan vaikutus tuloksiin pyritään minimoimaan</li> <li>Muut tutkijat varmistavat, että tulokset ovat luotettavia ja teoria toimii</li> <li>Jos hypoteesi tai teoria osoittautuu vääräksi, sitä tutkitaan uudelleen ja korjataan</li> </ul> <h3>Missä kemiaa tarvitaan</h3> Lääketieteessä, siivouksessa, teollisuudessa, kierrätyksessä, ympäristöteknologiassa, maataloudessa, ruoanvalmistuksessa<br/> <h3>Kemian työvälineet</h3> <ul> <li><b>Lasiset:</b> keitinlasi, keittopullo, mittalasi, koeputki, lasisauva, petrimalja, kellolasi</li> <li><b>Keraamiset:</b> haihdutusmalja, upokas, huhmare</li> <li><b>Muoviset:</b> kennolevy, pipetti, suppilo</li> <li><b>Metalliset:</b> upokaspihdit, koeputkiteline</li> <li><b>Puiset:</b> koeputkipihdit</li> <li><b>Keittäminen:</b> Kaasupoltin + kolmijalka + kuumennusverkko</li> <li><b>Kiinnitys:</b> Statiivitanko + kaksoispuristin + koura</li> </ul> <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/aloitus/lasikaappi-kuivuri.jpg2#top" title="lasikaappi_kuivuri.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/aloitus/lasikaappi-kuivuri.jpg2:file/photo/75d72b51b818e658bc548d3271e1321885b2db20/lasikaappi_kuivuri.jpg" alt="" title="lasikaappi_kuivuri.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Kuva: Oppilaskaapin sisältö ja kuivatusteline.</em></p> <h3>Turvallinen työskentely kemian luokassa</h3> <p><b>Turvallisuusratkaisut</b>: Sopivat laimennokset!, ensisammutin, hätäsuihku, hätäpoistumistie, sammutuspeite, vesihana, suojahanskat, ensiapukaappi, silmähuuhde, vetokaappi, suojatakki, suojalasit (käytä), varoitusmerkit (opettele), käyttöturvallisuustiedotteet (muista)<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/aloitus/kemiajuliste-teamwork.jpg#top" title="Kemiajuliste_teamwork.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/aloitus/kemiajuliste-teamwork.jpg:file/photo/352564b124f2c54f015980186279c18234292255/Kemiajuliste_teamwork.jpg" alt="" title="Kemiajuliste_teamwork.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Juliste: Aineiden ja ilmiöiden tutkiminen kemian tunnilla on huolellista ja harkitsevaa ryhmätyötä. Nopeus ei ole tavoite - huolellisuus on. Maalissa odottavat tuntitehtävät. Niihin siirrytään omatoimisesti, kun tutkimus on valmis.</em></p> <p><b>Työsäännöt</b>:</p> <ol> <li>Kuuntele ja lue ohjeet</li> <li>Muista oikea lasikaappi</li> <li>Käytä suojalaseja (+ takki)</li> <li>Ota ja anna vastuuta ryhmässä</li> <li>Odota lupaa tulentekoon</li> <li>Keskity ja harkitse, kysy tarvittaessa</li> <li>Merkitse tulokset muistiin</li> <li>Siivoa ja tiskaa jälkesi<br/> -Tarkista opettajalta jätteiden hävitys</li> <li>Jatka oma-aloitteisesti tuntitehtäviin</li> <li>Kielletty: juominen ja syöminen, juoksu ja leikki, ohjeiden päälle puhuminen</li> </ol> <p><b>Kaasupolttimen käyttö</b>:</p> <ol> <li>Aseta tukevasti siistille pöydälle</li> <li>Kaasuhana ja ilma-aukko tässä vaiheessa kiinni</li> <li>Tarkista varovaisesti, että kaasuhanan saa auki</li> <li>Sytytä tulitikku ja vie se suuttimen yläpuolelle</li> <li>Avaa kaasuhanaa sopivasti, että syttyy kunnolla</li> <li>Avaa ilma-aukko, jotta liekki muuttuu siniseksi<br/> Sininen liekki on kuuma eikä nokea niin pahasti</li> <li>Jos liekki sammuu, käännä heti kaasuhana kiinni</li> <li>Varmista palauttaessa, että hana on kiinni</li> </ol> <br/> <h3>Varoitusmerkit</h3> <p>Opettele varoitusmerkit. Tunnista kotoasi kemikaalipakkauksia, joissa on joitakin näistä merkeistä. Pyydä apua huoltajaltasi. Kirjoita vihkoosi esimerkit kuhunkin merkkiin sopivasta aineesta tai tuotteesta.</p> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/aloitus/varoitusmerkit.jpg#top" title="Varoitusmerkit.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/aloitus/varoitusmerkit.jpg:file/photo/6e103bec573531e2c20372850b03be559b57e07d/Varoitusmerkit.jpg" alt="" title="Varoitusmerkit.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Vaarallisten kemikaalien varoitusmerkit. Lähde: <a href="https://tukes.fi/luulotpoiskemikaaleista/mista-tietoa-kemikaaleista" rel="nofollow ugc noopener">https://tukes.fi/luulotpoiskemikaaleista/mista-tietoa-kemikaaleista</a><br/> </em> 2019-08-12T09:34:22+03:00 https://peda.net/id/95f9fbd2d82 2021-06-28T21:56:37+03:00 <b>Omia ominaisuuksia</b><br/> Iloisuus? Uteliaisuus? Hyvä ruokahalu? Tunnollisuus? Päättämättömyys? Pituus n. 180 cm? (tämä on myös suure)<br/> <br/> <b>Aineiden ominaisuuksia</b><br/> <br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>Fysiikaalinen</td> <td>Kemiallinen</td> </tr> <tr> <td> <p>väri<br/> pinnanlaatu<br/> sähkönjohtavuus<br/> lämmönjohtavuus<br/> tiheys / keveys<br/> kovuus / pehmeys<br/> sitkeys / hauraus<br/> sulamispiste ja<br/> kiehumispiste<br/> → olomuoto<br/> huoneenlämpötilassa</p> </td> <td>haju<br/> maku<br/> happamuus<br/> liukoisuus<br/> reaktiivisuus</td> </tr> </tbody> </table> <br/> <b>OLOMUODOT ja </b><em>olomuodonmuutokset</em><br/> <br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td> </td> <td class="center"><b>KAASU</b></td> <td> </td> </tr> <tr> <td class="right"><em>tiivistyminen</em> ↓</td> <td class="center">kp - kiehumispiste</td> <td class="left">↑ <em>höyrystyminen</em></td> </tr> <tr> <td class="right"> </td> <td class="center"><b>NESTE</b></td> <td class="left"> </td> </tr> <tr> <td class="right"><em>jähmettyminen</em> ↓</td> <td class="center">sp - sulamispiste</td> <td class="left">↑ <em>sulaminen</em></td> </tr> <tr> <td> </td> <td class="center"><b>KIINTEÄ</b></td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> <p><b>Kiehumispiste</b> on aineelle ominainen lämpötila, jossa sen olomuoto muuttuu nesteestä kaasuksi (höyrystyminen) tai kaasusta nesteeksi (tiivistyminen).<br/> <b>Sulamispiste</b> on aineelle ominainen lämpötila, jossa sen olomuoto muuttuu kiinteästä nesteeksi (sulaminen) tai nesteestä kiinteäksi (jähmettyminen).<br/> <br/> Etsi kirjan taulukoista hopea, missä lämpötilassa se sulaa?<br/> Kuinka kylmää pitää olla, että elohopea muuttuu kiinteäksi?<br/> Mikä on etanolin olomuoto huoneen lämpötilassa?<br/> Entä 90 °C lämpötilassa?</p> <p><b>Esimerkkejä asioista ja esineistä. Mitä ainetta? Mitä ominaisuuksia aineella?</b></p> <ul> <li>Uima-altaan sisältö: <br/> Vesi - juokseva kirkas neste (huoneen lämpötilassa), varsin mauton, ei ole hapan, johtaa jotenkin sähköä</li> <li>Sahanterä: <br/> Teräs - kiinteä metalli, sitkeän taipuisa, kiiltävä, lämpöä ja sähköä johtava, melko kova, korkea sulamispiste</li> <li>Hengityskaasu: <br/> Ilma - kaasuseos, väritön, hajuton, ei kovin reaktiivinen, matala kiehumispiste</li> <li>Ruokasuola: <br/> Natriumkloridi - kiinteä (huoneenlämpötilassa), kova, kiteinen, vaalea, hauras, korkea sulamispiste</li> <li>Mehiläisten ravinto: <br/> hunaja - huonosti juokseva sokeripitoinen neste (lämpötilasta riippuen), keltainen, makea</li> </ul> 2021-06-28T18:07:42+03:00 https://peda.net/id/555a374aeaa 2022-09-20T11:09:19+03:00 <h3>Malli</h3> <ul> <li>on yksinkertaistus jostakin asiasta</li> <li>auttaa oppimaan ja esittämään ilmiöitä itselleen ja muille</li> <li>helpottaa asioiden vertailua toisiinsa</li> <li>Ⓔ kartta, pohjapiirros, hätäpoistumistien merkki, jalkapallojoukkueen pelimuodostelma, malli veden kiertokulusta<br/> Erityisesti: Malli suurustamisen kemiasta!</li> </ul> <h3>Kemian mallit (vihkoon lyhennetysti, keskity pallomalleihin)</h3> <ul> <li>Atomien rakennemallit</li> <li>Alkuaineen kemiallinen merkki <br/> Ⓔ vety H ja helium He</li> <li>Yhdisteen tai alkuainemolekyylin kemiallinen kaava<br/> Ⓔ vesi H₂O, happi O₂ , ruokasuola NaCl</li> <li>Piirretyt pallomallit atomeille ja molekyyleille (kutsutaan joskus myös kalottimalleiksi)<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/mak3/pallomallit7lk.png#top" title="pallomallit7lk.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/mak3/pallomallit7lk.png:file/photo/165c2f4eece46baa8e903495be0d4b85352bb2fd/pallomallit7lk.png" alt="" title="pallomallit7lk.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></li> <li>Muoviset pallotikkumallit (kuten rakennussarjamme)</li> <li>Rakennemallit, jotka selittävät miten kiinteä aine pysyy koossa <br/> Ⓔ jää, metallit, suolat</li> <li>Seosten pallomallit<br/> Ⓔ Vesi, johon on liuennut happea ja klooria</li> </ul> 2019-10-09T17:44:44+03:00 https://peda.net/id/27a4ea0ed82 2023-01-23T22:17:08+02:00 <h3>Alkuaine</h3> <ul> <li>Alkuaineita on n. 90 kpl. Ⓔ <strong class="editor red">happi ja titaani</strong></li> <li>Jokaisella alkuaineella on oma <span class="editor underline">kemiallinen merkki</span> Ⓔ <strong class="editor red">O ja Ti</strong><br/> (Merkissä on aina vain yksi iso kirjain)</li> <li>Saman alkuaineen atomit ovat samanlaisia.</li> <li>Pienin määrä tiettyä alkuainetta on siis yksi alkuaineatomi.</li> <li>Jotkin alkuaineet koostuvat yleensä alkuainemolekyyleistä <br/> Ⓔ tavallinen happikaasu O₂koostuu molekyyleistä, joissa on kaksi happiatomia<br/> Ⓔ myrkyllinen O₃ on otsonimolekyyli (osattava!)</li> </ul> <h3>1. Erä merkkejä opeteltavaksi - 8 tärkeintä</h3> <ul> <li>H - vety, H</li> <li>He - helium</li> <li>O - happi</li> <li>C - hiili</li> <li>Mg - magnesium</li> <li>Fe - rauta</li> <li>Na - natrium</li> <li>Cl - kloori</li> </ul> <h3>Atomin rakennemalli - mitä pallomalli jättää kertomatta atomista:</h3> <ul> <li>Atomi koostuu ytimestä ja elektroniverhosta.</li> <li>Elektronit liikkuvat elektroniverhossa (kehä)</li> <li>Protonit sekä neutronit muodostavat atomin ytimen.</li> <li>Alkuaineella on järjestysnumero, jonka määrää protonien lukumäärä</li> <li>Kevyin alkuaine on 1. vety ja yksi raskaimmista 92. uraani</li> <li>Atomilla on yhtä monta protonia ja elektronia.</li> <li>Atomi on sähköisesti neutraali.</li> </ul> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>Hiukkaset</td> <td>Vetyatomi, H</td> <td>Heliumatomi, He</td> </tr> <tr> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/alkuaineet-ja-atomit/atomi1.png#top" title="atomi1.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/alkuaineet-ja-atomit/atomi1.png:file/photo/babf36f363fecf16902bf6017c8a142436bea804/atomi1.png" alt="" title="atomi1.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/alkuaineet-ja-atomit/atomi2.png#top" title="atomi2.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/alkuaineet-ja-atomit/atomi2.png:file/photo/48f524f8f78ef27c51b5a79dee1ecf49556b8852/atomi2.png" alt="" title="atomi2.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/alkuaineet-ja-atomit/atomi3.png#top" title="atomi3.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/alkuaineet-ja-atomit/atomi3.png:file/photo/3a4be2cfefdd08567f14fdbe38aba7aa7ce0675c/atomi3.png" alt="" title="atomi3.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> </tr> <tr> <td>Elektroni: negatiivinen sähkövaraus<br/> Protoni: positiivinen sähkövaraus<br/> Neutroni: varaukseton</td> <td>Vedyn järjestysnumero on 1,<br/> koska sen atomien ytimessä on<br/> aina yksi protoni. Elektronejakin<br/> vain yksi. <b>Vetyatomi on pieni!</b></td> <td>Heliumin järjestysnumero on 2,<br/> koska sen ytimessä on aina kaksi protonia</td> </tr> </tbody> </table> 2021-06-28T19:37:40+03:00 https://peda.net/id/afff6444cf9 2025-10-07T09:20:23+03:00 Huomio itselle: Lisää tänne ja edelliseen osaan pari pallomallia.<br/> Lisäksi: Tätä muistiinpanoa kirjoitettaessa voidaan käsitellä muovisia pallotikkumalleja.<br/> <ul> <li>Erilaisia alkuaineista muodostuvia yhdisteitä voi olla miljoonia</li> <li>Yhdisteessä on vähintään kahta eri alkuainetta</li> <li>Atomit ovat kemiallisesti sitoutuneita toisiinsa</li> <li>Saman yhdisteen pienimmät rakenneosat ovat keskenään samanlaisia (molekyyli)</li> <li>Jos rikot molekyylin, aine ei ole enää sama</li> <li>Kemiallisesta kaavasta näkee erilaisten atomien lukumäärän<br/> Ⓔ metaanimolekyyli CH₄ sisältää yhden hiiliatomin C ja neljä vetyatomia H</li> <li>Yhdisteen ominaisuudet ovat erilaiset kuin sen muodostaneiden alkuaineiden<br/> Ⓔ vety H₂ ja happi O₂ ovat huoneen lämpötilassa kaasuja mutta niiden muodostama vesi H₂O on nestettä</li> </ul> 2021-06-17T20:58:57+03:00 https://peda.net/id/21148a12eaa 2021-10-04T22:23:30+03:00 <h3>Yhdiste</h3> <p>Vesimolekyyli muodostuu kahdesta vetyatomista ja yhdestä happiatomista</p> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>Yleisnimi</td> <td>Kemiallinen nimi</td> <td>Kaava</td> <td>Pallomalli</td> </tr> <tr> <td>vesi</td> <td>divetymonoksidi</td> <td>H₂O</td> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/jotakin-vedest%C3%A4/vesimolek.png#top" title="vesimolek.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/jotakin-vedest%C3%A4/vesimolek.png:file/photo/9f0f9148df793eee59ac6cd3fe75b703978efae1/vesimolek.png" alt="" title="vesimolek.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> </tr> </tbody> </table> <h3>Ominaisuudet</h3> <ul> <li>Hyvä liuotin - liuottaa sokeria, suolaa, happea ja ilmaa, etanolia, hieman metalleja ja kalkkia<br/> ei kuitenkaan öljyä</li> <li>Kiehumispiste on 100 °C<br/> haihtumalla höyrystymistä tapahtuu alhaisemmassakin lämpötilassa</li> <li>Sulamispiste on 0 °C</li> <li>Huoneenlämpötilassa vesi on neste</li> <li>Vedellä on suuri lämmönvarauskyky</li> <li>Suuri pintajännitys - puun lehti tai vesimittari jää veden päälle, eikä uppoa ollenkaan</li> <li>Taittaa valoa - valon suunta muuttuu veden pinnan läpi kulkiessa</li> <li>Heijastaa valoa - kun aurinko on matalalla (valon tulokulma on suuri)</li> <li>Vedellä toimii kapillaari-ilmiö - Vesi nousee kapeisiin putkiin ja huokoiseen ainekseen. Jos tiskirätti koskettaa veteen, se kastuu hitaasti kokonaan.</li> <li>+4 °C vesi on tiheintä ja siksi pohjalla. Talven tullen pinnalla on siis kylmempää!</li> </ul> <h3>Kapillaari-ilmiö</h3> <table border="1"> <tbody> <tr> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/jotakin-vedest%C3%A4/kapillaari.png2#top" title="kapillaari.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/katjm/jotakin-vedest%C3%A4/kapillaari.png2:file/photo/29f8cd4d5b842f591e937d9f64c588dee2b0a025/kapillaari.png" alt="" title="kapillaari.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td>Vesi nousee kapillaarisesti <br/> sitä korkeammalle, <br/> mitä ohuempi pilli on</td> </tr> </tbody> </table> <h3>Veden puhdistus - extraa</h3> <p>Juomavesi</p> <ul> <li>Hanasta saatavaa juomavettä tuotetaan pohjavedestä (lähde) tai pintavedestä (järvet)</li> <li>Veden puhdistukseen käytetään useita erotusmenetelmiä <ul> <li>Suodatus, kemiallinen puhdistus</li> </ul> </li> <li>Hyvä juomavesi ei juuri haise tai maistu eikä siinä saa kasvaa haitallisia mikrobeja</li> <li>Veden pH:ta säädetään, jotta putkistot eivät ruostuisi</li> </ul> <p>Jätevesi</p> <ul> <li>Viemäriin kaadettu vesi puhdistetaan ennen laskemista luonnonvesiin</li> <li>Vedestä poistetaan kiintoainesta selkeytysaltaissa</li> <li>Lisäksi vedestä pyritään sitomaan ravinteita, koska niillä on rehevöittävä vaikutus vesistöihin</li> </ul> 2019-10-09T18:19:04+03:00