https://peda.net/id/be668534a0d 2024-11-12T12:20:30+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/e9c0e04ea0d 2024-11-12T12:21:43+02:00 <p>Kielitietoisuus ei ole rakettitiedettä. Kielitietoisesta opetuksesta hyötyy yleensä koko ryhmä.</p> <p> </p> <p><strong>Opetusjakson valmistelu</strong></p> <ul> <li>Listaa opetusjakson kannalta tärkeät sanat ja tee niistä sanastoja tai esim. mindmap oppilaille. Jätä tilaa oppilaan omille muistiinpanoille ja käännöksille. <ul> <li>Nämä voidaan esim. liimata oppilaan vihkoon aihepiireittäin.</li> </ul> </li> </ul> <p> </p> <p><strong>Ennen oppituntia / Oppitunnin alussa</strong></p> <ul> <li>Jäsentele tunnin kulku taululle à Helpottaa tunnin seuraamista ja asioiden hahmottamista.</li> <li>Kirjoita tunnin keskeisimmät sanat taululle.</li> </ul> <p> </p> <p><strong>Oppitunnin aikana </strong></p> <ul> <li>Eriytä: heikosti suomen kieltä osaavalle oppilaalle vain keskeiset sisällöt.</li> <li>Avaa käsiteltävän aihepiirin keskeisimmät käsitteet (jotka ovat myös kirjoitettuna taululla) ja toista niitä riittävästi. Huom.! Myös verbit.</li> <li>Puheen ja toiminnan vaihtelu niin, ettei oppilaiden tarvitse keskittyä kuunteluun pitkiä aikoja.</li> <li>Käytä kuvia ja havainnollistamista opetuspuheen ja opetustekstin tukena. <ul> <li>piirtäminen, kuvat, liikkeet, videot</li> <li>avainsanat näkyviin</li> <li>asioiden mallintaminen ja visuaalistaminen</li> <li>visuaalisesti selkeät monisteet.</li> </ul> </li> <li>Älä kiirehdi: Puhu rauhallisesti, anna aikaa miettiä vastausta.</li> <li>Tarkista ymmärtäminen usein ja monella tavalla: <ul> <li>kysy ymmärtämisen tarkistuskysymyksiä</li> <li>pyydä oppilasta toistamaan kuulemansa/lukemansa omin sanoin.</li> </ul> </li> <li>Tee tunnin lopussa lyhyt yhteenveto, kertaa oppitunnilla opitut asiat ja kerro seuraavan tunnin aihe.</li> <li>Läksyt näkyviin kirjallisesti joko taululle tai Wilmaan.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> <p><strong>Oppitunnin jälkeen</strong></p> <ul> <li>Anna S2-oppilaille läksyksi kääntää seuraavan tunnin käsitteet omalle kielelleen antamaasi sanastoon.</li> <li>Läksynä voi myös olla esim. seuraavan kappaleen helpotettu opetusteksti lukuläksynä.</li> </ul> <br/> <p>Miten selitän vaikeat sanat?</p> <p> </p> <p>Perusohje: Käytä yleistä, tuttua sanastoa.</p> <p> </p> <p>Helpot ja vaikeat sanat</p> <ul> <li>Helppoina sanoina pidetään yleensä arkipäiväisiä, puheessa usein toistuvia, lyhyitä ja yksinkertaisia sanoja.</li> <li>Kielenoppijan sanavarastossa voi olla isoja aukkoja myös arkisissa asioissa. Koulutyöhön liittyvät sanat ovat usein tuttuja, mutta arjen sanoissa voi olla isojakin aukkoja, jos kotona puhutaan vain omaa kieltä.</li> <li>Vaikeina pidetään <ul> <li>abstrakteja sanoja</li> <li>erikoiskielen sanat ja käsitteet, esim. eri tieteenalojen kielet</li> </ul> </li> <li>Joskus lainasana voi olla helpompi ymmärtää kuin omankielinen vastine, erityisesti jos oppilaan äidinkieli on indoeurooppalainen kieli tai hän osaa hyvin englantia.</li> </ul> <p> </p> <p>Miten selittää vaikea sana?</p> <ol> <li>Toisto: Toista sana muutamia kertoja ja anna oppijalle aikaa, etsiä sanaa muististaan. Kirjoita sana myös näkyviin.</li> <li>Synonyymi: Mieti sanalle suomenkielisiä synonyymejä.</li> <li>Kuva: Jos kyseessä on konkreettinen sana, piirrä tai etsi kuva esim. Googlen kuvahaulla.</li> <li>Käännä sana oppilaan äidinkielelle. Monet abstraktit sanat ovat oppilaille vaikeita myös omalla äidinkielellä.</li> <li>Selitä itse <ul> <li>Aloita tutusta, siitä mitä oppilas jo tietää.</li> <li>selittäessä sanaa <em>kierrätys</em> aloita roskista ja siitä mihin roskat menevät.</li> <li>Käytä puhumisen apuna havainnollistamista. Piirrä, tee kaavio, kirjoita.</li> </ul> </li> </ol> <p> </p> <p>Kun opetat uusia sanoja, kiinnitä hetki huomiota myös sanojen taivutukseen.</p> <ul> <li>opeta nomineista muodot: lehti, lehden, lehteä</li> <li>opeta verbeistä perusmuoto ja taivutettu muodot: saapua, saavun, saapuvat.</li> </ul> <p><br/> Lähteet</p> <p>Kansanopistojen liitto 2016: <em>12 askelta selkokielellä opettamiseen</em>, <a href="https://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2016/10/12-askelta-selkokielell%C3%A4-opettamiseen.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2016/10/12-askelta-selkokielell%C3%A4-opettamiseen.pdf</a></p> <p>OPH 2017: Kielitietoinen opetus – kielitietoinen koulu, <a href="https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kielitietoinen-opetus-kielitietoinen-koulu" rel="nofollow ugc noopener">https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kielitietoinen-opetus-kielitietoinen-koulu</a></p> <p>Ruohonen Tarja (toim) 2019: <em>Kielitietoisen opettajan opas</em>, eNorssi. <a href="https://www.enorssi.fi/julkaisut/kielitietoisen-opettajan-opas/mobile/index.html#p=1" rel="nofollow ugc noopener">https://www.enorssi.fi/julkaisut/kielitietoisen-opettajan-opas/mobile/index.html#p=1</a></p> <p><em>S2-oppilas yleisopetuksessa</em>. 2018. Jyväskylän kaupunki: Poske – perusopetuksen osaamisen kehittäminen. <a href="https://peda.net/jyvaskyla/poske/oppilasarviointi/sy/syyo">https://peda.net/jyvaskyla/poske/oppilasarviointi/sy/syyo</a></p> <p> </p> 2024-11-12T12:21:43+02:00