https://peda.net/id/bdc0fc775b3 2026-05-29T12:06:55+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/bdc165dc5b3 2025-09-02T12:14:56+03:00 <p><b>1.</b> Kreikkalainen filosofi Aristoteles (384–322 eaa.) kuvasi orjan asemaa seuraavasti:</p> <p class="left right"><em>&quot;– – Luonnostaan orja on se, joka voi kuulua toiselle ja on siksi toisen oma ja joka on sen verran osallinen järjestä, että kykenee havaitsemaan, mikä on järkevää, vaikka hänellä ei omaa järkeä olekaan. – – Käyttönsä osalta orjat eivät juuri eroa kotieläimistä. Molemmat auttavat ruumiillisella työllään välttämättömien tarpeidemme tyydyttämisessä. Luonto on halunnut tehdä vapaat ja orjat ruumiiltaan erilaisiksi. Orjat ovat rotevia, jotta he soveltuisivat välttämättömiin tehtäviinsä. Vapaat taas ovat ryhdikkäitä ja soveltumattomia mainitun kaltaisiin askareisiin – –&quot; (</em>Aristoteles, <em>Politiikka)</em></p> <p><em> </em></p> <strong></strong><strong>1.1 Miten Aristoteles perustelee ihmisten käyttämistä orjina?<br/> </strong><strong>1.2 Miten Aristoteleen kuvaus vastaa orjien asemaa antiikin Kreikassa ja Roomassa? </strong> <p> </p> 2026-05-29T12:06:55+03:00 https://peda.net/id/bdc3109d5b3 2025-09-09T10:41:50+03:00 <p><b><strong>1.1 Miten Aristoteles perustelee ihmisten käyttämistä orjina?<br/> </strong><br/> a)</b> Antiikin aikana (noin 700 eaa. - 400 jaa.) orjuus oli erittäin yleistä sekä antiikin Kreikassa että Roomassa. Kreikkalainen filosofi Aristoteles eli 300-luvulla eaa. Hän kuvasi orjuutta teoksessaan Politiikka. <br/> <br/> Aristoteleen mukaan osa ihmisistä on luonnostaan orjia. Orjalla ei hänen mukaansa ole varsinaisesti omaa järkeä, vaikkakin hän on jollain tavoin järkevä olento. Aristoteleen mukaan orjia käytetään kotieläinten tapaan voimaa vaativiin ruumiillisiin tehtäviiin. <br/> <br/> Tekstikatkelmassa Aristoteles esittää, että orjat olisivat ruumiinrakenteeltaan luonnostaan rotevia, jotta he soveltuisivat tehtäviinsä: &quot;luonto&quot; on tehnyt heidät sellaisiksi. Vapaiden kansalaisten hän kuvailee olevan ruumiinrakenteeltaankin sopimattomia tekemään ruumiillista työtä. <br/> <br/> Aristoteles siis perustelee ihmisten käyttämistä orjina heidän syntyperällään ja ruumiinrakenteellaan: he ovat syntyneet orjiksi ja siitä todistaa myös heidän kehonsa. Lisäksi vapaat helleenit eivät pystyisikään tekemään orjien töitä, sillä heidän ruumiinrakenteensa ei siihen sopinut. <br/> <br/> <br/> <b><strong>2 Miten Aristoteleen kuvaus vastaa orjien asemaa antiikin Kreikassa ja Roomassa? </strong></b><br/> <br/> <b>b)</b> Aristoteleen kuvaus vastaa orjien asemaa antiikin Kreikassa ja Roomassa osittain. Orjat tekivät suuren osaan ruumiillisesta työstä, kuten Aristoteles kuvaa. Sekä antiikin Kreikan että Rooman talousjärjestelmä perustui orjuuteen. Se vapautti esimerkiksi Kreikassa vapaat kansalaiset (miehet) politikoimaan ja filosofoimaan. <br/> <br/> Monien orjien asema oli kotieläimen kaltainen. Heillä ei ollut ihmisarvoa. Heitä saatettiin pitää kahlehdittuna ja he joutuivat raatamaan esimerkiksi kaivoksissa ja peltotöissä. Orjia voitiin ostaa ja myydä karjan tai esineiden tavoin. Orjaksi saattoi syntyä, mutta toisaalta orjaksi saattoi joutua velkaantumisen vuoksi tai sotasaaliina. Aristoteleen teksti ei huomioi tällaisia orjia, jotka eivät ole syntyneet orjan lapsina orjuuteen. <br/> <br/> Aristoteles jättää huomioimatta - ainakin tässä tekstikatkelmassa - myös ne orjat, jotka toimivat paljonkin järjen käyttöä edellyttävissä tehtävissä. Orjia nimittäin toimi esimerkiksi lääkäreinä, kirjureina ja opettajina. Orja saattoi hoitaa myös isäntänsä liiketoimia. Tällaiset orjat saattoivat saada osakseen hyvää kohtelua ja esimerkiksi Roomassa tuli tavaksi maksaa hyvin palveleville orjille usein myös palkkioita tai jopa vapauttaa iäkäs tai muuten isännän suosiossa oleva orja. <br/> <br/> Aristoteleen teksti on 300-luvulta eaa. Antiikin Kreikan kukoistuskausi oli ennen Rooman valtakautta. Rooman valtakausi jatkui pitkään - Rooman jakautumiseen ja Länsi-Rooman tuhoon saakka eli satoja vuosia jaa. Aristoteles ei voi tietää mitään orjuudesta oman aikansa jälkeen eikä hän todennäköisesti kovin hyvin tunne orjien asemaa omana aikanakaan asuinalueensa ulkopuolella. Tämä osaltaan selittää sitä, ettei Aristoteleen kuvaus vastaa orjien asemaa antiikin aikana kuin osittain. <br/> <br/> </p> 2026-05-29T12:06:55+03:00 https://peda.net/id/bdc3e1055b3 2024-10-06T12:19:50+03:00 <p>Historian esseetehtävä voi olla muodoltaan monenlainen: suora kysymys, väite, johon pyydetään kannanottoa tai esimerkiksi dokumenttitehtävä, jossa kysymykseen on liitetty kuva, tilasto, video tai tekstidokumentti. Tehtävä voi olla myös moniosainen (esim. kohdat 3.1 ja 3.2). Tällöin on huomattava vastata kaikkiin tehtävänantoihin. </p> <p> </p> <p>Dokumenttiin pitää <em>viitata</em> eli kertoa, mikä tilasto, kuva tms. on kyseessä ja miltä ajalta se on. Aineistotehtävään (dokumenttitehtävään) vastaamisessa on ennen vastaamista tutus­tuttava dokumenttiin. Milloin dokumentti on laadittu ja missä tarkoituksessa? Mitä dokumentti kuvaa? Usein myös dokumentin tietojen totuudellisuuden pohdinta on tarpeen. Tehtävänä voikin olla esimerkiksi teksti­dokumentin tietojen arviointi. Joskus dokumentteja voi olla useampi ja niiden tiedot saattavat olla keskenään ristiriitaisia. Tällaiset ristiriidat on tuotava vastauksessa selkeästi esiin. Usein osa kysymystä on dokumentin analyysi, minkä jälkeen vasta tarvitaan varsinaista historiallista faktatietoa.</p> <p> </p> <p>Esseevastauksessa tiedot ilmaistaan pitkähkönä kirjallisena tuotoksena. Otsikkoa ei tarvita. Essee­vastauksessa <b>EI</b> käytetä ranskalaisia viivoja tai sanakirjamääritelmiä, jotka eivät ole kokonaisia lauseita vaan asiat ilmaistaan täydellisin lausein. Vastauksessa käytetään asiatyyliä ja mahdollisimman hyvää kirjakieltä. Kirjoittaessa voi kuvitella kirjoittavansa aiheesta sellaiselle, joka ei tiedä asiasta juuri mitään. Vastauksen luettuaan hänellä pitäisi olla asiasta selkeä kuva.</p> <p> </p> <p>Esseevastauksessa pitää muistaa tehdä kappalejako asiasta toiseen siirryttäessä. Ennen kuin aloittaa vastaamisen, on syytä jäsennellä asioita erilliselle paperille esimerkiksi käsitekartaksi. Tämä auttaa palauttamaan asioita mieleen; vastausta kirjoittaessa se auttaa rakentamaan vastauksesta sujuvalla ja loogisella tavalla etenevän.</p> <p> </p> <p>Muista ajoittaa vastauksesi. Tarkkoja vuosilukuja tarvitaan kuitenkin vain harvoin. Vastauksessa esitetyille väitteille on esitettävä perusteluja. Käytä mielellään havainnol­listavia esi­merkkejä. Vastauksen tulee olla riittävän laaja. Mitään tiettyä merkkimäärää ei ole olemassa, mutta harvoin parin kappaleen esseevastaus on riittävä kiitettävään vastaukseen. Toisaalta vastauksen pitkittäminen lisäämällä asiaankuulumattomia seikkoja tai toistelemalla samoja asioita moneen kertaan yleensä heikentää vastausta. </p> <p> </p> <p>Historiassa usein sopiva esittämisjärjestys on kronologinen eli aikajärjestys. Vastauksen aloittamiseen sopii monesti kysymyksessä esitetyn käsitteen määrittely, ajoitus, taustan kertominen asialle tai esimerkiksi jokin ajankohtainen asiaan liittyvä uutinen.</p> <p> </p> <p>Aiheen käsittelyssä syy–seuraussuhde on olennainen. Historiassa oleellinen kysymys on <em>miksi</em>. Myös tapahtuman seuraukset on hyvä kirjata vastaukseen lyhyesti.</p> <p> </p> <p>Kun vertaisarviointi tehdään tai koe palautetaan, tutki huolellisesti, onko vastaukseesi tehty merkintöjä. Kysy opettajalta, jos et ymmärrä kommentteja. Lue vastausmalli ja katso, mitä osasit hyvin ja miten vastausta olisi voinut parantaa. Palautteesta on tarkoitus oppia, jotta vastaustaitosi kehittyy vähitellen kohti ylioppilaskoetasoa. 😊</p> <p> </p> <p> </p> 2026-05-29T12:06:55+03:00 https://peda.net/id/bdc44d125b3 2025-09-02T12:20:06+03:00 <br/> Lue ajatuksella teksti ja kysymykset useampaan kertaan ennen kuin vastaat. Huomaa, että tekstin tietoihin ei voi välttämättä luottaa. Harjoita lähdekritiikkiä. <br/> <br/> Ennen kuin alat kirjoittaa, tee käsitekartta molemmista tehtävän kohdista. <br/> <br/> Merkitse näkyviin kohdat 1.1 ja 1.2 <br/> <br/> <ul> <li> Aloituskappale <ul> <li>Ajoitus: antiikin aika kyseessä. Aristoteleen elinaika (ei välttämättä tarkkaa vuotta - makuasia) </li> <li>Lyhyesti kerro antiikin ajan orjuudesta. </li> <li>Viittaa tekstiin (mikä teos, kenen kirjoittama, miltä ajalta)</li> </ul> </li> </ul> <br/> Vastaa esseetehtävään täysin lausein. <br/> <br/> Kirjoita kieliopillisesti hyvää tekstiä. Kirjoita vastauksesi ensin tekstinkäsittelyohjelmalla. Käytä myös oikolukuohjelmaa. Sitten kopioi teksti ja liitä se alle palautuskansioon merkintänä.<br/> <br/> Muista tehdä kappalejako, kun asia vaihtuu. Ei liian pitkiä eikä liian lyhyitä kappaleita. <br/> <br/> Ei otsikkoa. Voit kuitenkin kirjoittaa tai kopioida kysymyksen vastauksen otsikoksi. Poista se lopuksi. Abitti-kokeessa kysymys näkyy valmiina tekstikentän yläpuolella. <br/> <br/> Saa kysyä neuvoa Wilmassa tai vaikka puhelimitse p. 044 5118 372 2026-05-29T12:06:55+03:00