<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>4. Kukka on kasvin lisääntymistä varten</title>
<id>https://peda.net/id/bda9d426783</id>
<updated>2022-01-18T09:46:26+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/bda9d426783:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kasvit lisääntyvät kukkien avulla suvullisesti</title>
<id>https://peda.net/id/bdac2af8783</id>
<updated>2019-11-28T11:24:19+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/nimet%C3%B6n-5e71#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/nimet%C3%B6n-5e71/sm#top&quot; title=&quot;shutterstock_275673548_mehilainen_Jaroslav_Moravcik_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/nimet%C3%B6n-5e71/sm:file/photo/d287af5fb48ffccb955b11c91fc2b329510de9e0/shutterstock_275673548_mehilainen_Jaroslav_Moravcik_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kukasta on tarttunut mehiläiseen siitepölyä. Kun mehiläinen lentää toiseen kukkaan, irtoaa siitepölyä, joka hedelmöittää toisen kukan munasoluja.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Värikäs kukka houkuttelee hyönteisiä, kuten mehiläisiä ja perhosia. Kukasta nämä hyönteiset saavat makeaa nestettä, jonka nimi on &lt;a class=&quot;definition&quot; href=&quot;https://peda.net/id/bfcfe936783&quot; title=&quot;Kukan makea, sokeripitoinen neste, joka houkuttelee hyönteisiä kukkaan. Mehiläiset tekevät medestä hunajaa.&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;mesi&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Hyönteisen mukaan tarttuu kukasta &lt;b&gt;siitepölyä. &lt;/b&gt;Hyönteisen lentäessä toiseen kukkaan siitepöly irtoaa. Siitepölyn kulkeutumista &lt;b&gt;tuulen&lt;/b&gt; tai &lt;b&gt;hyönteisten&lt;/b&gt; välityksellä kutsutaan &lt;a class=&quot;definition&quot; href=&quot;https://peda.net/id/ecb1006ac06&quot; title=&quot;Siitepölyn kulkeutuminen toiseen kukkaan joko hyönteisten tai tuulen avulla.&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;pölytykseksi&lt;/a&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Siitepöly yhdistyy toisen kukan munasoluun; tapahtuu &lt;a class=&quot;definition&quot; href=&quot;https://peda.net/id/bfc3c4d5783&quot; title=&quot;Kasveilla siitepölyn ja munasolun yhdistyminen. Eläimillä yhdistyvät siittiösolu ja munasolu. &quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;hedelmöitys&lt;/a&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hedelmöityksen seurauksena syntyy uusia &lt;b&gt;siemeniä&lt;/b&gt;. Tällaista siitepölyn ja munasolun yhdistymistä ja siementen syntymistä kutsutaan &lt;a class=&quot;definition&quot; href=&quot;https://peda.net/id/bfd8d062783&quot; title=&quot;Kasveilla siitepölyn vaikutuksesta syntyy siemen, josta kehittyy uusi kasvi. Eläimet lisääntyvät myös suvullisesti.&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;suvulliseksi lisääntymiseksi&lt;/a&gt;. Eläimetkin lisääntyvät suvullisesti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/nimet%C3%B6n-5e71/s2#top&quot; title=&quot;shutterstock_213723964_africaStudio_auringon_kukka_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/nimet%C3%B6n-5e71/s2:file/photo/b8c54bcfcf0a8ce30dd6cb16aedf268a3d6ef999/shutterstock_213723964_africaStudio_auringon_kukka_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Auringonkukassa on kehittynyt siemeniä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/2ejjJCPdknc&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2022-01-18T09:46:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kuvia istutetuista kukkivista pensaista</title>
<id>https://peda.net/id/bdad6660783</id>
<updated>2022-01-18T09:46:26+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/pihan-kukkakasveja#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/pihan-kukkakasveja/jkkmk#top&quot; title=&quot;juhannusruusu_mehilainen_IMG_3683_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/pihan-kukkakasveja/jkkmk:file/thumbnail/a9aac63751aa4a81c13f8d04b43c16f03f9750d0/juhannusruusu_mehilainen_IMG_3683_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Juhannusruusu kukkii kesällä. Mehiläinen kukassa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Juhannusruusu kukkii kesällä. Mehiläinen kukassa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/pihan-kukkakasveja/rospkjsos#top&quot; title=&quot;Irina_Borsuchenko_shutterstock_150308258_ruusu_p (1)_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/pihan-kukkakasveja/rospkjsos:file/thumbnail/c3025ac2f93037efad323ad856253d9e5ea51eae/Irina_Borsuchenko_shutterstock_150308258_ruusu_p%20%281%29_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ruusuissa on syksyllä punaisia kiulukoita, joiden sisällä on siemeniä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Ruusuissa on syksyllä punaisia kiulukoita, joiden sisällä on siemeniä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/pihan-kukkakasveja/skk#top&quot; title=&quot;nrey_shutterstock_197414009_sireeni_p (1)_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/pihan-kukkakasveja/skk:file/thumbnail/72746fad4d43030148bfd4f0837fcfa4bb179f2d/nrey_shutterstock_197414009_sireeni_p%20%281%29_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sireeni kukkii kesällä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Sireeni kukkii kesällä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/pihan-kukkakasveja/pkl#top&quot; title=&quot;Jojoo64_shutterstock_229404406_pensas_hanhikki_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/pihan-kukkakasveja/pkl:file/thumbnail/45e9467e8f43b7129fb9c19f84040ce2cea5134f/Jojoo64_shutterstock_229404406_pensas_hanhikki_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Pensashanhikki kukkii loppukesällä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Pensashanhikki kukkii loppukesällä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2022-01-18T09:46:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Rönsyistä kasvaa uusia kasveja</title>
<id>https://peda.net/id/bdaf6df4783</id>
<updated>2019-09-02T15:33:01+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/rkuk#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/rkuk/s#top&quot; title=&quot;Shulevskyy Volodymyr_shutterstock_200514884_mansikka_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/rkuk/s:file/photo/4106671453fa25e83a6a737f4cef49d6c0ecb448/Shulevskyy%20Volodymyr_shutterstock_200514884_mansikka_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ahomansikka kasvattaa rönsyjä ja valtaa näin uusia alueita. Kyse on suvuttomasta lisääntymisestä&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Kasvit voivat lisääntyä myös ilman kukkia. Esimerkiksi mansikka voi tuottaa &lt;b&gt;rönsyjä&lt;/b&gt;, joista kasvaa uusi yksilö. Tällaista lisääntymistä kutsutaan &lt;a class=&quot;definition&quot; href=&quot;https://peda.net/id/bfd91631783&quot; title=&quot;Suvuton lisääntyminen tapahtuu ilman sukusoluja. Esimerkiksi mansikka kasvattaa rönsyjä, joista syntyy uusia kasveja.&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;suvuttomaksi lisääntymiseksi&lt;/a&gt;.&#10;&lt;p&gt;Monet kasvit voivat aloittaa kasvunsa myös pienistä kasvin osista. Esimerkiksi voikukan juuren palasesta kasvaa uusi yksilö.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Voit itsekin tuottaa uusia kasveja. Kun työnnät viivoittimen mittaisen pajun oksan multaan, siitä voi kasvaa uusi paju!&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2022-01-18T09:46:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kuvia kasvien lisääntymisestä</title>
<id>https://peda.net/id/bdb065f8783</id>
<updated>2022-01-18T09:46:26+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/akrjvnuakosl#top&quot; title=&quot;_shutterstock_200514884_mansikka_p_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/akrjvnuakosl:file/thumbnail/e4fb201b0ed463c2452ac57e35b3a7ad07180b04/_shutterstock_200514884_mansikka_p_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ahomansikka kasvattaa rönsyjä ja valtaa näin uusia alueita. Kyse on suvuttomasta lisääntymisestä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Ahomansikka kasvattaa rönsyjä ja valtaa näin uusia alueita. Kyse on suvuttomasta lisääntymisestä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/kossliaieosvtkotssei#top&quot; title=&quot;bi9_luku_21_kasvit_saniaiset_kallioimarre_oharma_eoppi_1377_peda_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/kossliaieosvtkotssei:file/thumbnail/08e35a8d49847fcf81f59b0a94c1bc317138dbbb/bi9_luku_21_kasvit_saniaiset_kallioimarre_oharma_eoppi_1377_peda_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Saniaiset lisääntyvät itiöiden avulla. Itiöt eivät ole siemeniä, vaan tavallisia kasvin osia. Tästä syystä sanotaan, että itiöiden avulla lisääntyminen on suvutonta lisääntymistä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Saniaiset lisääntyvät itiöiden avulla. Itiöt eivät ole siemeniä, vaan tavallisia kasvin osia. Tästä syystä sanotaan, että itiöiden avulla lisääntyminen on suvutonta lisääntymistä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/skkkohsjevs#top&quot; title=&quot;sinivuokko_sveistola_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/skkkohsjevs:file/thumbnail/e61cfdc6b2d8100aa129f2d463d750ef6a682529/sinivuokko_sveistola_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sinivuokon kukka. Kukan keskellä on emejä (valmistuu siemeniä) ja niiden ympärillä heteitä (valmistuu siitepölyä).&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Sinivuokon kukka. Kukan keskellä on emejä (valmistuu siemeniä) ja niiden ympärillä heteitä (valmistuu siitepölyä).&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/ksltm#top&quot; title=&quot;Iakov_Filimonov_koivu_norkko_shutterstock_221072248_p_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/ksltm:file/thumbnail/48e36019dc8e5c97f4414adb47b4f04f7206f62d/Iakov_Filimonov_koivu_norkko_shutterstock_221072248_p_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Koivun siitepöly leviää tuulen mukana.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Koivun siitepöly leviää tuulen mukana.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/sgt#top&quot; title=&quot;shutterstock_249160411_ Gladskikh_Tatiana_koivu_allergia_p_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/sgt:file/thumbnail/29c86a288bbcad85a292ee19470587afa6147d53/shutterstock_249160411_%20Gladskikh_Tatiana_koivu_allergia_p_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kasvien, jotka pölyttyvät tuulen avulla, pitää tuottaa valtava määrä siitepölyä, sillä tuuli vie sitä kaikkialle muuallekin kuin kukkiin. Tämän suuren siitepölymäärän voi havaita esimerkiksi auton päälle kertyneestä kellertävästä pölystä. Ihmisten siitepölyallergiat, kuten heinänuha, johtuvat siitä, että heinät vapauttavat suuren määrän siitepölyä ilmaan.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kasvien, jotka pölyttyvät tuulen avulla, pitää tuottaa valtava määrä siitepölyä, sillä tuuli vie sitä kaikkialle muuallekin kuin kukkiin. Tämän suuren siitepölymäärän voi havaita esimerkiksi auton päälle kertyneestä kellertävästä pölystä. Ihmisten siitepölyallergiat, kuten heinänuha, johtuvat siitä, että heinät vapauttavat suuren määrän siitepölyä ilmaan.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/kekskhotmkshem#top&quot; title=&quot;YMP1_4_rauduskoivu_siemennorko_oharma_MG_3448_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/kekskhotmkshem:file/thumbnail/f0d1850d79f5ec84a2b7f61932fc8b4679c9292c/YMP1_4_rauduskoivu_siemennorko_oharma_MG_3448_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Koivun eminorkkoon kehittyy siemeniä, kun hedenorkoista on tuulen mukana kulkeutunut siitepölyä hedelmöittämään emikukan munasoluja.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Koivun eminorkkoon kehittyy siemeniä, kun hedenorkoista on tuulen mukana kulkeutunut siitepölyä hedelmöittämään emikukan munasoluja.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/tkkoejvssyohjvsvts#top&quot; title=&quot;Costin_Constantinescu_shutterstock_169908689_tulppaani_kukka_p_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/tkkoejvssyohjvsvts:file/thumbnail/58ae54ac8cb7e268eab03b00970c24a651b54f29/Costin_Constantinescu_shutterstock_169908689_tulppaani_kukka_p_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Tulppaanin kukka. Keskellä on emi, jossa valmistuu siemeniä. Sen ympärillä on heteitä, jossa valmistuu siementen valmistumiseen tarvittavaa siitepölyä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Tulppaanin kukka. Keskellä on emi, jossa valmistuu siemeniä. Sen ympärillä on heteitä, jossa valmistuu siementen valmistumiseen tarvittavaa siitepölyä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/voikukan-siemeni%C3%A4#top&quot; title=&quot;Bildagentur_Zoonar_GmbH_shutterstock_167420249_kasvit_p_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/kl/voikukan-siemeni%C3%A4:file/thumbnail/b338fb4e49983543e044978138d69fa0038e6c6c/Bildagentur_Zoonar_GmbH_shutterstock_167420249_kasvit_p_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Voikukan siemeniä. Siemenissä on liitovarjo, joiden avulla ne liitävät kauas. Oletko puhaltanut joskus siemeniä lentoon?&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Voikukan siemeniä. Siemenissä on liitovarjo, joiden avulla ne liitävät kauas. Oletko puhaltanut joskus siemeniä lentoon?&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2022-01-18T09:46:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Piharatamo</title>
<id>https://peda.net/id/bdb3e671783</id>
<updated>2015-12-14T04:37:46+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/piaratamo-luonnos#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/piaratamo-luonnos/s#top&quot; title=&quot;Mageon_shutterstock_89507806_piharatamo_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/piaratamo-luonnos/s:file/photo/29ab862b2f81b9593eb118d76320d14bd36deaa0/Mageon_shutterstock_89507806_piharatamo_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Piharatamo. Tuntomerkit: lehdet, tyviruusukkeena, ruodillisia, kukinto tiheä tähkä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;Piharatamo&lt;/b&gt; kasvaa nimensä mukaisesti pihoilla, mutta myös tievarsilla ja nurmikoilla. Sen hyvää tallaamisen kestävyyttä kuvaa hyvin sen vanha nimi &amp;quot;rautalehti&amp;quot;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Piharatamo on kotoisin Etelä-Euroopasta, josta se on levinnyt ympäri maailman. Suomessakin sitä esiintyy koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kukinta tapahtuu heinä-syyskuussa ja yksi kasvi voi tuottaa jopa yli 20 000 siementä. Siemenet liimautuvat ohikulkijoiden jalkoihin ja tassuihin leviten sinne minne kulkijatkin menevät.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Piharatamoa on yleisesti käytetty lääkekasvina haavojen hoitoon. Lehtiä on vanhaan aikaan käytetty laastarin tavoin ja tulehtuneita haavoja on hoidettu lehtihauteilla. Piharatamon lehdet sisältävätkin bakteereja tappavia ja ihoa rauhoittavia aineita.</content>
<published>2022-01-18T09:46:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Pihasaunio</title>
<id>https://peda.net/id/bdb472e1783</id>
<updated>2015-12-14T04:38:50+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/pl#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/pl/p#top&quot; title=&quot;Imageman_pihasaunio_shutterstock_123665710_p.JPG&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/pl/p:file/photo/e3df68c87eeec070fa2b2004415abab200ea8460/Imageman_pihasaunio_shutterstock_123665710_p.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Pihasaunio on melko huomaamaton, mutta yleinen kasvi.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Pihasaunio&lt;/b&gt; on yleinen kasvi pihoilla, puutarhoissa, polunvarsilla, pelloilla, rannoilla ja joutomailla. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Pihasaunio on &lt;a class=&quot;definition&quot; href=&quot;https://peda.net/id/bfddca96783&quot; title=&quot;Kasvi kasvaa ja lisääntyy eli tuottaa siemeniä yhden kesän aikana. Sitten kasvi kuolee. Siemenistä kehittyy seuraavana vuotena uusia kasveja.&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;yksivuotinen&lt;/a&gt; kasvi. Yksivuotisilla kasveilla, kuten pihasauniolla, siemen talvehtii. Keväällä siemenestä kasvaa uusi kasvi.&lt;/span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pihasaunio on matala, vain 10–30 cm:n korkuinen kasvi. Sen varsi on tukeva, latvaosastaan haaroittunut. Pihasauniolla on voimakas pääjuuri, jonka avulla se pysyy tukevasti maassa paikoilla, jossa sitä tallataan. Muutenkin se kestää erittäin hyvin tallaamista ja yliajamista. Kasvi on voimakastuoksuinen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a class=&quot;definition&quot; href=&quot;https://peda.net/id/bfcd6e0c783&quot; title=&quot;Kasvin monista kukista muodostunut värikäs osa. Yksittäisiä kukkia ei erota paljain silmin.&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;Kukinto&lt;/a&gt; on pieni, alle yhden senttimetrin suuruinen mykerö. Pihasaunio kukkii heinä-syyskuussa. Kukinnan jälkeen kukintoihin kehittyy hedelmiä, pieniä pähkylöitä. Yhteen kasviin kehittyy jopa 5000 pähkylää. Kosteana pähkylä on tahmea ja tarttuu helposti ihmisten kenkiin ja eläinten karvoihin ja sillä tavoin leviää uusille kasvupaikoille.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pihasauniota kasvatettiin aluksi puutarhoissa, mutta sieltä se karkasi luontoon, ja nykyään se kasvaa koko maassa pohjoisinta Lappia myöten. Koko Suomen valloittamiseen kasvilta kului vain noin 100 vuotta.&lt;/span&gt;</content>
<published>2022-01-18T09:46:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Siankärsämö</title>
<id>https://peda.net/id/bdb50a23783</id>
<updated>2020-05-06T17:45:57+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/sl2#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/sl2/s#top&quot; title=&quot;unpict_shutterstock_199663685_siankarsamo_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/sl2/s:file/photo/6f85c7a55692f58cf604793dbe6143ee264d6839/unpict_shutterstock_199663685_siankarsamo_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Siankärsämöllä on liuskaiset, kapeat lehdet sekä kukkamainen, vaalea mykerö.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Siankärsämö&lt;/b&gt; kasvaa lähes koko Suomessa pihoilla, pientareilla ja niityillä. Sen pituus on 20–70 senttimetriä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Huiskilomaiset kukinnot muodostuvat pienistä valkoisista tai vaaleanpunaisista, tuoksuvista kukista. Tuoksu houkuttelee hyönteisiä, jotka samalla suorittavat siankärsämön pölytyksen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Siankärsämö leviää tehokkaasti pintarönsyjen ja siementen avulla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Talvella siankärsämön varret törröttävät hangesta ja tarjoavat siemeniä lintujen syötäväksi. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Siankärsämö on vanha lääkekasvi. Sitä on käytetty haavojen hoitoon, sillä se sisältää veren hyytymistä edistävää ainetta. Siankärsämöteen sanotaan auttavan vatsavoihin. Nuoria lehtiä voi käyttää salaattiin.</content>
<published>2022-01-18T09:46:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Syysmaitiainen</title>
<id>https://peda.net/id/bdb58a31783</id>
<updated>2020-05-06T17:45:15+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/sl#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/sl/s#top&quot; title=&quot;Picture_Partners_shutterstock_157743629_syysmaitiainen_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/sl/s:file/photo/7cceb1bf757ed5a00fb0e088446b4d9c23d0df2e/Picture_Partners_shutterstock_157743629_syysmaitiainen_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Syysmaitiainen muistuttaa voikukkaa, mutta vertaile vartta ja lehtiä!&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;Syysmaitiainen&lt;/b&gt; on &lt;a class=&quot;definition&quot; href=&quot;https://peda.net/id/bfd0e0ae783&quot; title=&quot;Kasvi, joka elää useamman kesän ajan.&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;monivuotinen&lt;/a&gt; ruoho, jonka kukkavarsi kohoaa jopa 40 cm:n korkeudelle. Lehdet ovat maata vasten ruusukkeena. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kukinto on keltainen mykerö, halkaisijaltaan 2–2,5 cm. Se muistuttaa voikukkaa. Syysmaitiainen kukkii heinäkuusta syyskuuhun. Kukinnan jälkeen kukinto muuttuu harmaaksi hahtuvapalloksi, joka koostuu siemenistä ja niiden &amp;quot;laskuvarjoista&amp;quot; eli sulkahaivenista, joiden avulla siemen voi lentää tuulen mukana pitkiäkin matkoja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Syysmaitiainen kasvaa koko maassa. Kasvin koko ja ulkomuoto vaihtelevat paljon kasvupaikan mukaan. Etelän rehevillä mailla se on rehevä ja runsas, pohjoisilla tuntureilla pieni ja vaatimaton.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jos löydät maitiaisen alkukesästä, se on todennäköisesti syysmaitiaisen sukulainen, kesämaitiainen.</content>
<published>2022-01-18T09:46:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Termejä</title>
<id>https://peda.net/id/bdb60aad783</id>
<updated>2019-11-28T17:00:16+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/termej%C3%A42#top" />
<content type="html">&lt;table class=&quot;eoppi-table&quot;&gt;&lt;caption&gt;Kukka&lt;/caption&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;th&gt;Termi&lt;/th&gt;&#10;&lt;th&gt;Selitys&lt;/th&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;mesi&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;span&gt;Kasvin kukassa valmistuvaa makeaa nestettä. Mehiläiset valmistavat medestä hunajaa.&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;siitepöly&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Kukasta valmistuvia pieniä sukusoluja. &lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;pölytys&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Tapahtuma, jossa siitepölyä kulkeutuu tuulen tai hyönteisten mukana toiseen kukkaan.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;hedelmöitys&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Tapahtuma, jossa siitepöly yhdistyy toisen kukan munasoluun. → Alkaa kehittyä siemen.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;suvullinen lisääntyminen&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Tapahtuma, jossa sukusolujen avulla alkaa kehittyä uusi kasvi tai eläin.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;</content>
<published>2022-01-18T09:46:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tiivistelmä</title>
<id>https://peda.net/id/bdb648ca783</id>
<updated>2018-09-25T12:45:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/peda-net-akatemia/koulutukset/arkisto/apuja-ja-vinkkeja-etaopetukseen/eymparistooppi30/lahialueen_luonto/kl/tiivistelm%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;eoppi-summary&quot;&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Siitepöly&lt;/b&gt; kulkeutuu toiseen kukkaan (&lt;b&gt;pölytys&lt;/b&gt;) joko hyönteisten tai tuulen avulla.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Siemenen&lt;/b&gt; muodostumiseen vaaditaan siitepölyä ja munasolu.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Kukkivat kasvit lisääntyvät suvullisesti eli ne tuottavat siemeniä.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Kasvit (esimerkiksi mansikka) voivat lisääntyä myös suvuttomasti mm. rönsyjen avulla. &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Mesi&lt;/b&gt; on kasvin kukan makeaa nestettä, joka houkuttelee hyönteisiä.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Pihalla kasvaa monia kasveja, jotka kestävät kulutusta ja jotka eivät vaadi suurta tilaa kasvaakseen.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Monet pihan kasvit ovat yksivuotisia. Ne kasvavat siemenestä nopeasti ja myös lisääntyvät nopeasti.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-01-18T09:46:26+02:00</published>
</entry>


</feed>