https://peda.net/id/bd3183324c5 2019-03-22T06:34:11+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/cf74e8ec4f8 2020-03-10T15:22:09+02:00 <b><span class="editor underline">Suomen ulkopoliittinen asema kylmä sodan aikana (kpl 16-17)</span></b><br/> <br/> <b>- Toisen maailmansodan jälkeiset vuodet = Vaaran vuodet (1944-1948) &gt; Neuvostoliiton pelättiin pyrkivän Suomen alistamiseen esim. tukemalla kommunistien vallankaappausta tai miehittämällä Suomen (Liittoutuneiden valvontakomissio Helsingissä)</b><br/> <br/> <b>- Kommunistit kuitenkin pitäytyivät demokraattisissa keinoissa &gt; Osallistuminen hallitustyöskentelyyn, myös puolueen maltillistuminen (SKDL/SKP &gt; nyk. Vasemmistoliitto)</b><br/> <br/> <b>- 1948 Ystävyys- yhteistyö – ja avunanto sopimus Neuvostoliiton kanssa (YYA-sopimus) &gt; Sopimus merkitsi, että sodan syttyessä Suomen olisi käytännössä liittouduttava Neuvostoliiton kanssa (Suomella ei ollut varaa kieltäytyä)</b><br/> <br/> <b>- Suomi kuitenkin pyrki noudattamaan puolueettomuuspolitiikkaa, mutta joutui huomioimaan Neuvostoliiton kannat länsimaita enemmän (Paasikivi-Kekkosen linja) </b><br/> <br/> <b>- Porkkalan palautus 1956</b><br/> <br/> <b>- Toisaalta 1960-luvun lopulta lähtien Suomessa kehittyi ”suomettumiseksi” kutsuttu ilmiö &gt; Neuvostoliiton kaikenlaisesta arvostelusta pidättäydyttiin mediassa ja maata alettiin kuvata pääosin positiivisessa valossa (Jyrkän linjan kommunistisiiven ”taistolaisten” vaikutus)</b><br/> <br/> <b>- Yöpakkaset 1958 NL pakottaa Suomen hallituksen eroamaan</b><br/> <br/> <b>- Noottikriisi 1961 &gt; NL vaatii sotilaallisia neuvotteluja ”Saksan” uhan torjumiseksi (yya-sopimus)</b><br/> <br/> <b>- Presidenttinä vuosina 1956-1982 toiminut Kekkonen vahvisti ulkopoliittisen asemansa avulla myös sisäpoliittista valtaansa &gt; Vuonna 1973 Kekkosen kolmatta kautta jatkettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla, mikä herätti lännessä kysymyksiä Suomen demokratian tilasta ja Neuvostoliiton vaikutusvallasta<br/> <br/> - Suomi idän ja lännen ”sillanrakentejana Etyk-kokous Helsingissä 1975</b> <br/> <br/> <b>- 1978 Suomi torjuu Neuvostoliiton ehdotuksen yhteisistä sotaharjoituksista Lapissa</b><br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Kylmän sodan loppuminen ja sen jälkeinen aika (kpl 18)</b></span><br/> <br/> <b>- Neuvostoliiton romahdus muutti tilanteen &gt; Presidentti Koivisto irtisanoo YYA-sopimuksen sotilaalliset artiklat 1990 &gt; Sopimus lakkaa Neuvostoliiton hajoamiseen</b><br/> <br/> <b>- Selkeä suuntautuminen osaksi Länsi-Eurooppaa &gt; 1995 EU-jäsenyys kansanäänestyksen jälkeen </b><br/> <br/> <b>- Nato-jäsenyydestä käyty keskustelua 1990-luvulta lähtien. Suomi Naton rauhankumppani vuodesta 1994, mutta jäsenyyttä ei ole haettu </b><br/> <br/> <b>- Vuonna 2014 Krimin miehityksestä käynnistyneessä ’uudessa kylmässä sodassa’ Suomen asema on erilainen, koska olemme osa EU:n ja Yhdysvaltojen pakoterintamaa</b><br/> <br/> <b>- Tällä hetkellä Suomi tekee tiivistä sotilaallista yhteistyötä Ruotsin ja Naton kanssa &lt; Yhdysvaltain ja muiden nato-maiden sotavoimat osallistuneet Suomessa sotaharjoituksiin</b> 2019-03-26T06:58:35+02:00