<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Lehtien tekstilajeja</title>
<id>https://peda.net/id/bcffad58116</id>
<updated>2017-03-25T17:00:08+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/bcffad58116:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/ulvila/peruskoulut/ulvilan-yhteiskoulu/oppiaineet2/jk/elina-luonnos/8-luokka-luonnos/lt#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Lehtien tekstilajeja</title>
<id>https://peda.net/id/4c41a7b2116</id>
<updated>2017-05-02T07:40:26+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/ulvila/peruskoulut/ulvilan-yhteiskoulu/oppiaineet2/jk/elina-luonnos/8-luokka-luonnos/lt/ltl#top" />
<content type="html">Sanomalehdissä - sekä printti- että internetlehdissä - julkaistaan monia erityyppisiä tekstejä. Eri tarkoitukseen laadittut tekstit voidaan luokitella eri tekstilajeihin. Lehtien tekstilajeja ovat esimerkiksi uutinen, artikkeli, reportaasi, pääkirjoitus, kolumni, mielipidekirjoitus ja vastine. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Uutinen&lt;/b&gt; kertoo ajankohtaisista asioista neutraalisti ja tiiviisti. Hyvä uutinen vastaa kysymyksiin mitä, missä, milloin, miksi, miten ja kuka. Uutisessa tärkein asia kerrotaan ensin ja juttua syventävät yksityiskohdat vasta lopuksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Artikkeli&lt;/b&gt; on uutista laajempi asiateksti. Sanomalehtien artikkelit käsittelevät usein ajankohtaisia asioita, mutta niissä näkökulma on uutisia syväluotaavampi. Artikkelia varten toimittaja tekee usein haastatteluja ja vertailee eri lähteistä saatuja tietoja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Reportaasi&lt;/b&gt; on juttutyyppi, jossa toimittajan oma näkökulma pääsee esille. Reportaasin tarkoituksena on välittää lukijalle jokin tilanne sellaisena, kuin tilanteessa mukana olleet sen kokevat. Reportaaseja voidaan kirjoittaa esimerkiksi kriisialueilta, jolloin paikalle matkustanut toimittaja kertoo yksityiskohtia siitä, mitä hän on itse joutunut kokemaan ja näkemään.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Pääkirjoitus&lt;/b&gt; on lehden pääkirjoittajan kirjoittama tai ainakin hänen hyväksymänsä teksti, joka kertoo lehden virallisen kannan johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Pääkirjoitus julkaistaan yleensä lehden aloitussivulla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kolumni&lt;/b&gt; on teksi, joka ilmestyy säännöllisesti tietyllä paikalla sanoma- tai aikakauslehdessä. Kolumnissa kirjoittaja esittää oman näkökulmansa johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoittajana voi olla joku lehden toimittajista, mutta usein kolumneja kirjoittavat poliitikot tai muut julkisuudesta tutut henkilöt. Tekstin tyyli on monesti piikittelevä tai humoristinen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Mielipidekirjoitus&lt;/b&gt; tai yleisönosastokirjoitus on teksti, jonka joku lehden lukijoista on laatinut ja lähettänyt julkaistavaksi. Mielipidekirjoituksessa voidaan ottaa kantaa lähes mihin tahansa asiaan. Mielipidekirjoituksessa jo otsikko paljastaa kirjoittajan mielipiteen. Hyvä mielipidekirjoitus sisältää paljon erilaisia näkökulmia ja perusteluja aiheelle. Lopussa on kirjoittajan nimi tai nimimerkki.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Vastine&lt;/b&gt; on sellainen mielipidekirjoituksen alalaji, joka vastaa johonkin lehdessä aiemmin julkaistuun mielipidekirjoitukseen. Vastineesta täytyy löytyä viittaus siihen mielipidekirjoitukseen, johon vastine vastaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2017-03-25T17:18:28+02:00</published>
</entry>


</feed>