5.1. Yhteinen vastuu koulupäivästä

Kunnan OPS-sisältö

2025-06-27T11:54:03+03:00

Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö sekä poissaolojen ehkäiseminen, suunnitelmallinen seuraaminen ja poissaoloihin puuttuminen

Keskeiset tavoitteet hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi:

Oppilaalla on oikeus fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja pedagogiseen turvallisuuteen. Koulun toiminnan avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä. Oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain.

Keskeiset toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi:

Jokaisella koululla toimii yhteisöllinen monialainen opiskeluhuoltoryhmä opiskeluhuoltolain edellyttämällä tavalla. Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli kodin ja koulun yhteistyön rakentamisessa. Yhteistyö opiskeluhuollon kanssa voi käynnistyä joko koulun toimijoiden, huoltajien tai oppilaiden omasta aloitteesta. Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Jokaisella koululla toimii oppilaskunta, joka edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksenjärjestäjän välistä yhteistyötä. Yhteistyö nivelvaiheissa kuvataan erillisessä ohjeistuksessa, joka on osa opetuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaa.

Kunnan perusopetuksessa yhteisesti käytössä olevat toimintatavat:

Opetuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma, joka päivitetään vähintään kerran valtuustokaudessa ja joka hyväksytään sivistyslautakunnassa
Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä ja ohjauksesta. Se myös arvioi ja valvoo opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta
Koulujen yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat vähintään kaksi kertaa lukukaudessa, useamminkin koulun koosta riippuen ja tarpeen mukaan. Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön suunnittelun ja toteuttamisen apuvälineenä koulut käyttävät yhteisöllisen opiskeluhuollon vuosikelloa.
- Yhteisöllisen opiskeluhuollon vuosikelloa suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä huoltajien, oppilaiden ja muiden sidosryhmien (opiskeluhuollon työntekijät, nuorisotyöntekijät, psykiatriset sairaanhoitajat, mahdolliset hanketyöntekijät, siivous- ja ruokapalvelut, kiinteistönhuolto) kanssa yhteisöllisen opiskeluhuollon kokoontumisissa ja lukuvuoden päätyttyä lukuvuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä.
Hyvinvointiopetuksen vuosikello, jonka kuukausittaiset teemat on sidottu yhteen yhteisöllisen opiskeluhuollon vuosikellon kanssa ja joka tukee läsnäolon tukemista ja poissaolojen ehkäisemistä.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat, jotka laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja jotka julkaistaan koulujen kotisivuilla
Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä
Turvallisuussuunnitelma
Kriisisuunnitelma
Koulujen omat hyvinvointikyselyt, jotka toteutetaan vuorovuosin kouluterveyskyselyn kanssa ja joiden tulokset käsitellään koulun yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Tarvittavat kehittämistoimet suunnitellaan vastausten perusteella.
Säännölliset kouluympäristön terveyden ja turvallisuuden tarkastukset sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset (lakisääteiset)

Toimintamalli oppilaiden poissaolojen ehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi:

Laukaan kunnan perusopetuksessa on laadittu Läsnäolon tukemisen ja poissaoloihin puuttumisen malli, joka on otettu käyttöön 1.8.2022, ja päivitetty valtakunnallisen ohjeistuksen mukaiseksi keväällä 2023. Tässä mallissa on kuvattu, miten kouluun kiinnittymistä, koululäsnäoloa ja vertaissuhteita tuetaan ja poissaoloja ennaltaehkäistään. Ennaltaehkäisevät työn osaksi on kunnassa 1.8.2022 otettu käyttöön myös Hyvinvointiopetuksen vuosikello. Läsnäolon tukemisen ja poissaoloihin puuttumisen mallissa kuvataan, miten poissaoloja seurataan suunnitelmallisesti siten, että niistä kerätty tieto on käytettävissä poissaolojen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen lukuvuoden aikana. Yhteistyö huoltajien tai muun laillisen edustajan kanssa on niin ikään kuvattu tässä mallissa. Lisäksi kouluille on valmisteltu tukimateriaalia liittyen läsnäolon tukemiseen ja poissaoloihin puuttumiseen.

Poissaolojen suunnitelmallinen seuraaminen

Luokanopettajia ja -ohjaajia muistutetaan poissaolojen säännöllisestä seuraamisesta kuukausittain. Poissaolojen tarkastelussa huomioidaan sekä poissaolojen laatu että määrä. Lukukauden puolivälin jälkeen luokkatasoisia poissaoloja käsitellään koulun yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Opetuksenjärjestäjä seuraa poissaoloja koulun ja kunnan tasolla puolivuosittain ja poissaolotiedot viedään opiskeluhuollon ohjausryhmän käsiteltäviksi. Koulu ja opetuksenjärjestäjä kehittävät toimintatapojaan saadun tiedon pohjalta.

Suunnitelmallinen puuttuminen poissaoloihin

Luokanopettaja tai -ohjaaja on vastuussa oppilaidensa poissaolojen seurannasta ja puuttumisesta siihen saakka, kun perustetaan monialainen yksilöllinen opiskeluhuoltoryhmä, jossa sovitaan työnjaot ja vastuut siitä eteenpäin. Poissaoloihin puuttuminen on kuvattu Läsnäolon tukemisen ja poissaoloihin puuttumisen mallissa.

Koulukohtainen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä, jossa on mukana oppilaiden ja huoltajien edustus, koordinoi koulussa poissaolojen ehkäisemistä, seurantaa ja poissaoloihin puuttumista kunnassa käytössä olevan toimintamallin mukaisesti. Koulukohtainen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä tarkastelee poissaoloja ilmiönä luokkatasoisesti lukukausittain, seuraa ja kehittää yhteistyötä koulun sisällä sekä organisoi yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa poissaolojen ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa ja poissaolojen syiden selvittämisessä on kuvattu opetuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa. Jos oppilaan poissaolot lisääntyvät, niistä herää huoli tai ne pitkittyvät, opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisiin tulee ottaa yhteyttä opiskelijahuoltolain 16 § kuvaamalla tavalla. Perusopetuslaki 40 § määrittää henkilötietojen salassapidosta ja tietojenkäsittelystä. Siirrettävien tietojen tulee olla opetuksen järjestämisen kannalta tarpeellisia. Lain mukaan opettaja voi konsultoida opiskeluhuoltopalveluiden henkilöstöä silloin, kun huolen aihe vaikuttaa oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin. Opettajilla on käytössään Valterin koulunkäyntikyvyn arviointiseula, joka tulisi mahdollisuuksien mukaan täyttää yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa sekä mahdollisten muiden tarpeellisten yhteistyötahojen kanssa ja jonka avulla opettaja voi kartoittaa oppilaan kokonaistilannetta. Poissaolojen syiden selvittämiseen tarkoitettuja lomakkeita (esim. ISAP, SRAS-R) voivat käyttää mm. erityisopettajat, kuraattorit ja terveydenhoitajat työkalunaan.

Toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn tiedon ja järjestelmällisen palautteen pohjalta

Toimintamallia päivitetään ja kehitetään samalla kun opetuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaa päivitetään, vähintään kerran valtuustokaudessa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

2025-11-19T13:25:38+02:00

Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä. Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja perusopetuksen tehtävän toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa.

Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Hyvä opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhde edistää kouluun kiinnittymistä[1] . Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.

Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, opiskeluhuolto ja oppimisen tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus[2]. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, opiskeluhuollon ja oppimisen tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ja poissaolojen suunnitelmallinen ennaltaehkäisy[3] sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ja didaktisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja opiskeluhuollolliseen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan[4] osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä[5]. Vapautus opetukseen osallistumisesta[6] voidaan myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä on puuttua suunnitelmallisesti poissaoloihin[7] ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.

Kouluun kiinnittyminen ja poissaolojen ehkäiseminen

Läsnäoloa tukeva koulun toimintakulttuuri edistää oppimista, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Poissaolojen ehkäiseminen on keskeisessä asemassa suunniteltaessa poissaoloihin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja. Poissaolojen ehkäisemisessä kouluun kiinnittymistä ja läsnäoloa tuetaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaankin tasolla[8] .

Koulussa opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja osana oppiaineiden opetusta ja laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta.

Yhteisön kannustava ilmapiiri tukee oppilaiden aitoa toimijuutta sekä vertaissuhteiden muodostumista. Erityistä huomiota läsnäolon tukemiseen tulee kiinnittää opintojen nivelvaiheissa[9], jolloin kiinnittyminen uuteen yhteisöön on kesken.

Opiskeluhuolto on yhteisöllistä ja yksilökohtaista työtä, jonka avulla huolehditaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista ja oppimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria ja arjen huolenpitoa, jonka avulla vahvistetaan oppilaan osallisuutta ja kokemusta kuulumisesta luokka- ja kouluyhteisöön. Opiskeluhuolto ulottuu kaikkeen koulutyöhön ja on kouluyhteisön aikuisten yhteinen tehtävä. Välittävä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä kiireettömyys ja kuulluksi tuleminen edistävät oppilaan kiinnittymistä yhteisöön. Poissaolojen ehkäisemistä, suunnitelmallista seurantaa ja niihin puuttumista koordinoi koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä osana yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kokonaisuutta. Yhteisöllisen työn suunnittelussa on tärkeää varmistaa oppilaiden ja huoltajien osallisuus[10] .

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden varhainen havaitseminen sekä riittävä ja oikea-aikainen tuki ehkäisee poissaoloja. Oppimisen sujuminen, onnistumiset ja kannustava palaute tukevat kouluun kiinnittymistä[11]. Myös kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäiseminen ja niihin järjestelmällinen puuttuminen[12] tukevat yksittäisen oppilaan ja koko yhteisön hyvinvointia ja kiinnittymistä koulutyöhön.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, keskustelu läsnäolon merkityksestä ja tiedottaminen poissaolojen seurannasta ja puuttumisen käytännöistä tukee oppilaan läsnäoloa koulussa[13] .

Poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen

Opetuksen järjestäjä seuraa poissaoloja suunnitelmallisesti hyödyntäen koulutason tietoja. Opetuksen järjestäjä päättää poissaoloihin puuttumisen toimintamallissaan[14] kenen tehtävänä ja miten on seurata koulun tasolla oppilaiden poissaoloja suunnitelmallisesti koulu-, luokka- ja yksilötasolla.

On tärkeää, että poissaoloihin reagoidaan varhain poissaolon syystä riippumatta. Poissaolosta ilmoitetaan huoltajalle tai muulle oppilaan lailliselle edustajalle[15] mahdollisimman pian. Poissaolojen lisääntyessä tai pitkittyessä tulee olla viipymättä yhteydessä opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisiin[16]. Poissaolojen kohdennetusta seurannasta sovitaan yksilöllisesti[17] .

Poissaoloihin puuttuminen ja taustasyiden selvittäminen

Poissaolojen taustasyyt ovat moninaiset ja ne voivat liittyä niin yhteiskunnan, koulun, oppilaan kuin kodinkin tapahtumiin ja muutoksiin. Oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisten tukitoimien tarjoamiseksi on hyvä selvittää poissaolojen taustasyitä siinä määrin kuin se on mahdollista. Syiden selvittäminen ja vastuut sovitaan tiiviissä yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa[18]. Opetuksen järjestäjän ja koulun tulee tunnistaa kouluun ja kouluyhteisöön liittyviä tekijöitä poissaolotilanteissa[19] ja puuttua niihin.

Yksittäisen oppilaan poissaoloihin puututaan opetuksen järjestäjän tekemän poissaoloihin puuttumisen toimintamallin[20] mukaisesti. Opettaja voi konsultoida yksittäisen oppilaan asiassa opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia opiskeluhuollon tuen tarpeen arvioimiseksi ja tilanteen selvittämiseksi. Monialainen työskentely on tärkeää käynnistää mahdollisimman varhain. Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä (yksilökohtainen). Ryhmässä selvitetään oppilaan tuen tarvetta, järjestetään tukea ja seurataan tilannetta[21] . Opiskeluhuoltopalveluista oppilas ohjataan tarvittaessa koulun ulkopuolisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin[22].

Oppilaan poissaolojen vähentämiseksi voidaan lisäksi tarvita oppilaan tarvitsemien oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimien päivittämistä[23]. Mikäli oppilas ei terveydentilan tai painavan muun syyn vuoksi pysty kokonaan tai osittain osallistumaan lähiopetukseen, tulee viimesijaisena keinona harkita päätöksen tekemistä perusopetuksen oppimäärän tilapäisestä vapauttamisesta [24 a] tai opetuksen poikkeavasta järjestämisestä [24 b] ja siitä, miten oppilaan opetus, oppimisen tuki ja arviointi järjestetään poissaolojakson aikana. Poissaolojakson jälkeen oppilaan paluu kouluun edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä kodin ja oppilaan kanssa sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Tarvittaessa on otettava yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi tai tehtävä lastensuojeluilmoitus[25].

[1] Perusopetuslaki 26 §

[2] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. ja perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)

[3] Perusopetuslaki 26 §

[4] Perusopetuslaki 35 § 2 mom.

[5] Perusopetuslaki 35 § 2 mom. (163/2022)

[6] Perusopetuslaki 35 § 1 mom.

[7] Perusopetuslaki 26 §

[8] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022) sekä Oppilas ja opiskelijahuoltolaki 2 6 § (1287/2013)

[9] Perusopetuslaki 26 §

[10] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022) sekä Oppilas ja opiskelijahuoltolaki 2 6 § (1287/2013)

[11] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022) sekä Oppilas ja opiskelijahuoltolaki 2 6 § (1287/2013)

[12] Perusopetuslaki 29 § (626/1998)

[13] Perusopetuslaki 26 §

[14] Perusopetuslaki 26 §

[15] Perusopetuslaki 26 §

[16] Oppilas ja opiskelijahuoltolaki 5 § (1287/2013)

[17] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022), Oppilas ja opiskelijahuoltolaki 14 19 § (1287/2013)

[18] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022), Oppilas ja opiskelijahuoltolaki 14 19 § (1287/2013), Perusopetuslaki 3 § (626/1998)

[19] Perusopetuslaki 26 §

[20] Perusopetuslaki 26 §

[21] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022), Oppilas ja opiskelijahuoltolaki 14 19 § (1287/2013)

[22] Terveydenhuoltolaki 15 a §, 16 §, 17 a § (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki 5 §, 10 §, 27 c § (1301/2014) sekä Oppilas ja opiskelijahuoltolaki 14 19 § (1287/2013)

[23] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022), Perusopetuslaki 16 §, 16 a §, 17 §, 17 a § (628/1998)

[24 a] Perusopetuslaki 20 h § (628/1998)
[24 b] Perusopetuslaki 18 §

[25] Sosiaalihuoltolaki 35 § (1301/2014)