<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Muuttolintuja</title>
<id>https://peda.net/id/bc73c3e6883</id>
<updated>2023-11-21T08:46:45+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/bc73c3e6883:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Mikaelkivimaki1/ymparistooppi/7.-linnut/muuttolintuja#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Teksti</title>
<id>https://peda.net/id/1d5c2ad4883</id>
<updated>2023-11-21T09:09:59+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Mikaelkivimaki1/ymparistooppi/7.-linnut/muuttolintuja/teksti#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Suomeen saapuu joka kevät paljon muuttolintuja. Monet niistä saapuvat samoille tutuille pesimispaikoilleen. Linnut osaavat suunnistaa synnynnäisten vaistojensa avulla. Linnut käyttävät suunnistuksessa apunaan aurinkoa, tähtiä ja maamerkkejä. Monet lintulajit lentävät öisin ja käyttävät päivät lepoon ja ruoan hankintaa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&amp;quot; Kuu kiurusta kesää, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.&amp;quot;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Kiuru&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Kiuru (leivo, leivonen) on aikaisimpia muuttolintuja. Tunnusomaisena piirteenä kiurulla on päälaella sijaitseva pieni töyhtö.Kiurut ovat aukeiden ahojen ja niittyjen asukkaita. Ne ovat taitavia lentäjiä ja juoksijoita. Pesän kiuru tekee keskelle peltoa. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d8/Alauda_arvensis_2.jpg/275px-Alauda_arvensis_2.jpg&quot; alt=&quot;Kiuru – Wikipedia&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Peippo&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Peippo on runsaslukuisin lintumme. Se saapuu Suomeen huhtikuussa. Peippo rakentaa pesänsä lehtimetsään korkealle oksan haaraan ja naamioi sen jäkälällä ja koivunhilseellä. Peippo syö siemeniä ja hyönteisiä. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1b/Common_Chaffinch_%28Fringilla_coelebs%29_-_Oslo%2C_Norway_%2801%29.jpg&quot; alt=&quot;Peippo – Wikipedia&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Västäräkki&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Västäräkki on yleinen koko Suomessa. Pesänsä se rakentaa mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Västäräkki syö hyönteisiä. Se palaa Suomeen huhtikuussa ja lähtee kaukaisille maille Afrikkaan syyskuussa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/55/White-Wagtail.jpg&quot; alt=&quot;Västäräkki – Wikipedia&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Pääskyt&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Pääskyt saapuvat Suomeen kaukaa Afrikasta toukokuun lopulla. Niiden tulo on merkki kesästä. Pääskyt ovat nopeita ja taitavia lentäjiä. Ne ovat myös hyviä pesän rakentajia. Suomessa pesii törmäpääsky, haarapääsky ja räystäspääsky.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dc/Hirundo_rustica_14119.JPG/1200px-Hirundo_rustica_14119.JPG&quot; alt=&quot;Pääskyt – Wikipedia&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/100lintulajia/opi-tuntemaan/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/100lintulajia/opi-tuntemaan/&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2023-11-21T09:03:46+02:00</published>
</entry>


</feed>