https://peda.net/id/bbe5ff78c7e 2017-11-12T22:04:47+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/8b6d2fb4c7e 2017-11-12T22:10:35+02:00 <div><br/> Tässä lyhyesti kontrolloidun kokeen vaiheet.</div> <ol> <li><span>Havainto, ongelma</span></li> <li><span>Olemassaolevaan tietoon tutustuminen</span></li> <li><span>Hypoteesin muodostus</span></li> <li><span>Tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen</span></li> <li><span>Otos, koska kaikkia tapauksia yleensä mahdoton tutkia</span></li> <li><span>Koejärjestelyssä manipulaatio ja kontrolli, vain yksi asia muuttuu.</span></li> <li><span>Tiedon keruu ja käsittely, analysointi</span></li> <li><span>Johtopäätösten tekeminen, hypoteesi hyväksytään tai hylätään.</span></li> <li><span>Julkaiseminen</span></li> </ol> Luonnontieteelliset tutkimukset eivät aina ole kontrolloituja kokeita: Tehdään myös esimerkiksi kasvillisuuskartoituksia. Ei siis vertailla mitään, vaan tutkitaan minkälaista kasvillisuutta alueella on. 2017-11-12T22:10:35+02:00 https://peda.net/id/38d13f2cc7e 2017-11-12T22:29:45+02:00 <p><span>Otsonikadon vaikutus tuoreen kangasmetsän kasveihin.</span></p> <ol> <li><span>Ongelma: otsonikato voi olla ongelma eliöille. Kasvit ovat ekosysteemissä tuottajia, joten niihin kohdistuvat uhat ovat erityisen tärkeitä.</span></li> <li><span>Tutustutaan olemassa olevaan tietoon eli kpl 11. Mitä otsonikato tarkoittaa ja mistä se johtuu? Mitä se aiheuttaa?</span></li> <li><span>Aiheen rajaus: emme voi tutkia kaikkia tuoreen kangasmetsän kasveja. Miten valitsisit 5 lajia? Mieti tutkimukset tekemistä ja kasvien edustavuutta.</span></li> <li>Hypoteesin muodostus</li> <li>Otos</li> <li>Kontrolloitu koejärjestelmä. Miten saadaan manipulaatio (eli “otsonikato”) ja kontrolli?</li> <li>Mitä tietoa ja miten keräät?</li> </ol> Jos saat tämän nopeasti valmiiksi, harjoittele kokeeseen seuraavien kysymysten avulla:<br/> Miten liittyvät toisiinsa:<br/> 1. Ilmastonmuutos ja happamoituminen<br/> 2. Happamoituminen ja ympäristömyrkyt<br/> 3. Otsonikato ja ilmastonmuutos<br/> 4. Ilmastonmuutos ja rehevöityminen 2017-11-12T22:29:45+02:00 https://peda.net/id/f5f419d6c9c 2017-11-15T07:42:55+02:00 <span>1. Ongelma: otsonikato voi olla ongelma eliöille. Kasvit ovat ekosysteemissä tuottajia, joten niihin kohdistuvat uhat ovat erityisen tärkeitä.</span><br/> <span>2. Tutustutaan olemassa olevaan tietoon eli kpl 11. Mitä otsonikato tarkoittaa ja mistä se johtuu? Mitä se aiheuttaa?</span><br/> <ul> <li><span>otsonikato = yläilmakehän otsonin väheneminen. Otsoni = O_3.Erityisen suuri &quot;aukko&quot; on etelänavan yläpuolella. Otsonikerros on toipumassa ja ennallaan mahdollisesti 30 vuoden kuluttua.</span></li> <li><span>Alailmakehän otsoni on vaikutuksiltaa erilainen kuin yläilmakehän otsoni. Alailmakehässä otsoni on haitallinen.</span></li> <li><span>Kylmälaitteiden ja ponnekaasujen CFC-yhdisteet ja sammutuslaitteiden halonit hajottavat otsonia yläilmakehässä. Nämä aineet on kielletty kaikissa teollisuusmaissa.</span></li> <li>Yläilmakehän otsoni imee itseensä UV-säteilyä. Otsonin vähenemisen vuoksi erityisesti UV-B-säteilyn määrä on lisääntynyt. UV-B-säteily voi vaurioittaa soluja ja DNA:ta -&gt; syöpäriski. Erityisen herkkiä vaurioille ovat kalanpoikaset. Tuottajien fotosynteesi voi heiketä ja sitä myötä kasvu heikkenee. Yhdessä populaatiossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat helposti koko ekosysteemiin, koska ravintoketjussa lajit ovat riippuvaisia toisistaan.</li> </ul> <br/> <span>3. Aiheen rajaus: emme voi tutkia kaikkia tuoreen kangasmetsän kasveja. Miten valitsisit 5 lajia? Mieti tutkimukset tekemistä ja kasvien edustavuutta.<br/> </span> <ul> <li>Valitaan erilaisia kasveja (ellei haluta rajata tutkimusta esimerkiksi sammaliin tai puihin).</li> <li>Esimerkiksi joku puu, sammal, ruohovartinen, varpukasvi.</li> <li>Kuusi, kerrossammal, vanamo, mustikka, metsämaitikka.</li> <li>Käytännön syistä lajilistaa voi joutua muuttamaan, valitaan esimerkiksi sellaisia lajeja, joista varmasti löytyy samalta tutkimusalalta: mustikka, kerrossamma, kuusi.</li> </ul> 4. Hypoteesin muodostus<br/> <ul> <li>Lähtökohta oli, että otsonikato on ongelma. Tiedämme, että otsonikato aiheuttaa UV-B-säteilyn voimistumista.</li> <li>Hypoteesi esim.: UV-B-säteilyn lisääntyminen rajoittaa tutkimukseen valittujen kasvien kasvua.</li> <li>Toinen esimerkki: UV-B-säteilyn lisääntyminen aiheuttaa kasveissa antosyaanien lisääntymistä</li> </ul> 5. Otos<br/> <ul> <li>Satunnaistettu otos, jos tutkimusaloja on tarpeeksi. Esimerkiksi 20 tutkimusalaa arpomalla ympäri Suomen.</li> <li>Tai Etelä-Suomesta 3 tutkimusalaa, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnista 3 alaa ja Lapista 3 alaa.</li> <li>Usein käytännön syistä täytyy tyytyä esimerkiksi jonkin tutkimusaseman läheisyyteen. Sielläkin varsinaiset tutkimuskohteet (eli esim. 30 neliömetrin kokoista ruutua) valitaan satunnaisesti.</li> </ul> 6. Kontrolloitu koejärjestelmä. Miten saadaan manipulaatio (eli “otsonikato”) ja kontrolli?<br/> <ul> <li>Jokaisella tutkimusalalla on koeastelma ja kontrolli, joita verrataan keskenään.</li> <li>&quot;Otsonikato&quot; saadaan aikaan UV-lampuilla.</li> <li>Kontrolliruudulla UV-lamppua ei ole tai siitä on blokattu filtterillä UV-B-säteily.</li> </ul> 7. Mitä tietoa ja miten keräät?<br/> <ul> <li>Käydään mittaamassa kasvien kasvu koealoilla useiden vuosien ajan.</li> <li>Otetaan lehtinäytteitä kasveista ja mitataan laboratoriossa antosyaanipitoisuudet.</li> </ul> 2017-11-15T07:08:04+02:00