Ohjelmointi ja ohjelmoinnillinen ajatteluhttps://peda.net/id/bbb3e5666472019-09-10T09:12:59+03:00https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
Kirjoituksiani ja muita juttujanihttps://peda.net/id/fe58dde6d1d2022-03-25T07:44:36+02:00<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-ae6cc4c8-abfe-11ec-8606-f8f21e97e2d1"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-ae6cc4c8-abfe-11ec-8606-f8f21e97e2d1 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="ae6cc4c8-abfe-11ec-8606-f8f21e97e2d1"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.opettaja.fi/ajassa/tutkittu-juttu-ohjelmointia-opetetaan-liian-ahtaalta-pohjalta/" title="https://www.opettaja.fi/ajassa/tutkittu-juttu-ohjelmointia-opetetaan-liian-ahtaalta-pohjalta/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Ohjelmointia opetetaan liian ahtaalta pohjalta (Opettaja-lehti 24.3.2022)</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-687ba5d4-a6b2-11ec-9d81-f8f21e980f51"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-687ba5d4-a6b2-11ec-9d81-f8f21e980f51 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="687ba5d4-a6b2-11ec-9d81-f8f21e980f51"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/111888" title="https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/111888 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Lectio praecursoria: Tietokonevallankumous ja ohjelmoinnillinen ajattelu peruskoulussa – Havaintoja mikro- ja makrotasoilta (Kasvatus & Aika Vol 16 Nro 1)</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-8111424c-a424-11ec-b302-f8f21e980ce0"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-8111424c-a424-11ec-b302-f8f21e980ce0 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="8111424c-a424-11ec-b302-f8f21e980ce0"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://dimensiolehti.fi/tuoreita-nakokulmia-ohjelmoinnin-ja-ohjelmoinnillisen-ajattelun-opetukseen-koulussa/#_end3" title="https://dimensiolehti.fi/tuoreita-nakokulmia-ohjelmoinnin-ja-ohjelmoinnillisen-ajattelun-opetukseen-koulussa/#_end3 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tuoreita näkökulmia ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opetukseen koulussa (Dimensio 10.3.2022)</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-112738c0-8d80-11ec-9187-f8f21e980ce0"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-112738c0-8d80-11ec-9187-f8f21e980ce0 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="112738c0-8d80-11ec-9187-f8f21e980ce0"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://digierko.fi/2022/02/11/vierailijakyna-ohjelmoinnin-opiskelu-koulussa-on-muutakin-kuin-vain-itse-ohjelmointia/" title="https://digierko.fi/2022/02/11/vierailijakyna-ohjelmoinnin-opiskelu-koulussa-on-muutakin-kuin-vain-itse-ohjelmointia/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Ohjelmoinnin opiskelu koulussa on muutakin kuin vain itse ohjelmointia (DigiErko-blogi 11.2.2022)</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-66a22778-b89d-11eb-ade8-f8f21e980f51"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-66a22778-b89d-11eb-ade8-f8f21e980f51 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="66a22778-b89d-11eb-ade8-f8f21e980f51"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://luovuusjainnovatiivisuus.wordpress.com/2021/05/19/ohjelmoimalla-opitaan-kuin-kirjoittamalla-mutta-ehka-voimakkaammin/" title="https://luovuusjainnovatiivisuus.wordpress.com/2021/05/19/ohjelmoimalla-opitaan-kuin-kirjoittamalla-mutta-ehka-voimakkaammin/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Ohjelmoimalla opitaan kuin kirjoittamalla, mutta ehkä voimakkaammin (Innokas-verkoston blogi 19.5.2021)</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-4ba16712-308b-11eb-8d71-f8f21e97e2d1"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-4ba16712-308b-11eb-8d71-f8f21e97e2d1 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="4ba16712-308b-11eb-8d71-f8f21e97e2d1"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://luovuusjainnovatiivisuus.wordpress.com/2020/11/27/miten-ohjelmoinnillisuus-nakyy-sinun-oppiaineessasi/" title="https://luovuusjainnovatiivisuus.wordpress.com/2020/11/27/miten-ohjelmoinnillisuus-nakyy-sinun-oppiaineessasi/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Miten ohjelmoinnillisuus näkyy sinun oppiaineessasi? (Innokas-verkoston blogi 27.11.2020)</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-dfc5eafa-ee6c-11ea-bf0c-f8f21e97e2d0"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-dfc5eafa-ee6c-11ea-bf0c-f8f21e97e2d0 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="dfc5eafa-ee6c-11ea-bf0c-f8f21e97e2d0"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://luovuusjainnovatiivisuus.wordpress.com/2020/04/24/ohjelmoinnin-oppimisen-taustalla-on-yha-vakuuttavampaa-tutkimusta/" title="https://luovuusjainnovatiivisuus.wordpress.com/2020/04/24/ohjelmoinnin-oppimisen-taustalla-on-yha-vakuuttavampaa-tutkimusta/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Ohjelmoinnin oppimisen taustalla on yhä vakuuttavampaa tutkimusta (Innokas-verkoston blogi 24.4.2020)</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-f81e3c5e-cd59-11e9-bbe8-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-f81e3c5e-cd59-11e9-bbe8-86f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="f81e3c5e-cd59-11e9-bbe8-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://soundcloud.com/user-163193586/tulevaisuuden-koulu-koodaaminen-ja-robotiikka?fbclid=IwAR1Xmf4sBA_9bTqSpJNqcSpDtRJL7nC0om-MhlzcdK2GINhQG5DPM-iffPU" title="https://soundcloud.com/user-163193586/tulevaisuuden-koulu-koodaaminen-ja-robotiikka?fbclid=IwAR1Xmf4sBA_9bTqSpJNqcSpDtRJL7nC0om-MhlzcdK2GINhQG5DPM-iffPU (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tulevaisuuden koulu: Koodaaminen ja robotiikka (Norsunluutornista, päivää! -podcast 21.3.2019)</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-3d7e5af4-812e-11e9-b045-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-3d7e5af4-812e-11e9-b045-4631624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="3d7e5af4-812e-11e9-b045-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.uuttaluova.fi/pedagogiikka/ope-laske-rimaa-annetaan-digille-mahdollisuus/" title="https://www.uuttaluova.fi/pedagogiikka/ope-laske-rimaa-annetaan-digille-mahdollisuus/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Ope, laske rimaa: annetaan digille mahdollisuus (ULA-blogi 21.5.2019)</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-6333778e-35d9-11e9-8d09-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-6333778e-35d9-11e9-8d09-62f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="6333778e-35d9-11e9-8d09-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://luovuusjainnovatiivisuus.wordpress.com/2019/02/21/saako-ohjelmoitava-robotti-kiusata-luokkatoveria/" title="https://luovuusjainnovatiivisuus.wordpress.com/2019/02/21/saako-ohjelmoitava-robotti-kiusata-luokkatoveria/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Saako ohjelmoitava robotti kiusata luokkatoveria? (Innokas-verkoston blogi 21.2.2019)</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-e62e8dc2-ddf5-11e8-a516-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-e62e8dc2-ddf5-11e8-a516-62f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="e62e8dc2-ddf5-11e8-a516-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://jyunity.fi/ajattelijat/mita-koululainen-voi-oppia-ohjelmoidessaan/?fbclid=IwAR0MsXQMbNeGDwCU17ghehkY_3lSrf9Qonx4caNV9pz7L9JLmEmAClKWT_8" title="https://jyunity.fi/ajattelijat/mita-koululainen-voi-oppia-ohjelmoidessaan/?fbclid=IwAR0MsXQMbNeGDwCU17ghehkY_3lSrf9Qonx4caNV9pz7L9JLmEmAClKWT_8 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Mitä koululainen voi oppia ohjelmoidessaan? (JYUnity Ajattelijat 31.10.2018)</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-231fcbf8-d1d8-11e8-966f-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-231fcbf8-d1d8-11e8-966f-62f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="231fcbf8-d1d8-11e8-966f-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/1-2018/4/kuta2" title="https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/1-2018/4/kuta2 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kohti uuden tiedon aikakautta (Ruusupuiston kärkiuutiset 1/2018)</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
2018-10-17T09:43:44+03:00Kiitos rahoittajilleni!https://peda.net/id/bd91e74cfb82019-08-22T09:36:02+03:00Väitöstutkimustani ovat rahoittaneet:<br/>
<ul>
<li>Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen Rahasto (#<span>30161702)</span></li>
<li><span>Emil Aaltosen säätiö (#170028 N1)</span></li>
<li><span>Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö</span></li>
<li><span>Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitos</span></li>
<li><span>Innokas-verkosto</span></li>
</ul>2018-12-09T09:19:17+02:00Ohjelmoinnin tulo peruskouluunhttps://peda.net/id/c1a52ca465e2019-08-22T09:19:55+03:00<b>Mitä?</b>
<p><b>Ohjelmointi</b> on saapunut peruskoulun opetussuunnitelmaan syksyllä 2016. Erääksi syyksi uudistukselle on mainittu se, että Suomi tarvitsee lisää koodaajia (etenkin naiskoodareista on pula), vaikka läheskään kaikista oppilaista ei sellaisia tulekaan. Käytännössä ohjelmoinnissa on kuitenkin mahdollisuus oppia paljon muutakin kuin pelkkiä koodinkirjoitustaitoja.</p>
<b>Miksi?</b>
<p>Nykypäivän ja tulevaisuuden ihmisen on tärkeää osata työskennellä yhdessä muiden kanssa. On myös tärkeää osata elää viisaasti ja vastuullisesti alati kehittyvän teknologian kanssa. Tulevaisuuden muuttuvassa työelämässä on tärkeää olla luova innovoija ja looginen ajattelija (ks. esim. <a href="https://ktl.jyu.fi/atc21s" rel="nofollow ugc noopener">2000-luvun taidot</a> ja <a href="http://www.oph.fi/download/165207_laajaalainen_osaaminen_juliste.pdf" rel="nofollow ugc noopener">laaja-alainen osaaminen</a>). Muun muassa näiden asioiden voi tulkita kytkeytyvän enemmän tai vähemmän <em>ohjelmoinnilliseen ajatteluun</em>, jota voi kehittää esimerkillisesti ohjelmoimalla eli tietokonetta käskyttämällä. <a href="https://peda.net/p/jannefagerlund/ct/ukk">Lue ohjelmoinnillisen ajattelun usein kysytyt kysymykset (UKK)</a>.<br/>
<br/>
Monipuolisimmillaan ohjelmointi voi tukea niin laaja-alaista osaamista, projektimuotoisia työskentelytapoja kuin aktiivista yhdessä oppimista. Lisäksi samalla opitaan jotakin merkityksellistä tämän päivän teknologisesta maailmasta ja hankitaan taitoja, joita tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Ohjelmointi nykyaikaisilla välineillä voisikin olla eräs keino tuoda mielekkäällä tavalla uuden pedagogiikan mukaisia opetus- ja oppimiskäytänteitä kouluihin.<em></em><br/>
<br/>
<span class="center small"><a href="https://peda.net/p/jannefagerlund/ohjelmoinnillinen_ajattelu/oago/scratch-png2#top" title="scratch.png"><img src="https://peda.net/p/jannefagerlund/ohjelmoinnillinen_ajattelu/oago/scratch-png2:file/photo/05acd1c12bb7444fd09d5c5545c3cf15af90f21c/scratch.png" alt="" title="scratch.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/>
Scratch on suosittu kuvakepohjainen ohjelmointiympäristö, joka on saatavilla myös suomen kielellä.<br/>
<br/>
<b>Miten?<br/>
</b>Aiempien kansainvälisesti tehtyjen tutkimusten mukaan ohjelmointi lapsille tarkoitetulla ohjelmointiympäristöillä, kuten esimerkiksi kuvakepohjaisella <a href="https://scratch.mit.edu/" rel="nofollow ugc noopener">Scratch:lla</a>, on oppilaiden mielestä hyvin motivoivaa. Siitä huolimatta erityisesti ala-asteikäisten oppilaiden kohdalla tutkimusperustainen ymmärrys ohjelmoinnin ja ennen kaikkea sen taustalla olevien ohjelmoinnillisten ajattelun taitojen oppimisesta ja sen tukemisesta on kaikkiaan hyvin vähäistä. Koulumaailma tarvitsee tuekseen lisää ymmärrystä siitä, kuinka opetusta ja ohjausta olisi hyvä järjestää, jotta ohjelmoinnillisen ajattelun oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta.</p>
2016-08-19T12:17:31+03:00