<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Romantiikan aika 1800 - 1880</title>
<id>https://peda.net/id/bb39897c0af</id>
<updated>2017-03-17T12:37:34+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/bb39897c0af:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/jk/9-luokka39/k/ra11#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Romantiikan aika 1800 - 1880</title>
<id>https://peda.net/id/ee2fff3c0b0</id>
<updated>2017-03-17T13:14:47+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/jk/9-luokka39/k/ra11/ra11#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;1800-luvun alussa tapahtui &lt;b&gt;kansallinen herääminen&lt;/b&gt;, jonka myötä hajanaisesta Suomeksi kutsutun alueen väestöstä haluttiin muodostaa itsenäinen, sivistynyt kansakunta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomenmielisten päämääränä oli&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;tehdä suomen kielestä opetuksen, kulttuurin ja hallinnon kieli&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;luoda suomenkielinen kirjallisuus&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;sivistää oppimatonta kansaa suomenkielisen koulun ja lehdistön avulla&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Suomen sodan&lt;/b&gt; (1809) myötä Suomi oli siirtynyt Ruotsilta Venäjän vallan alaisuuteen.&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Venäjä suhtautui aluksi kansalliseen heräämiseen myönteisesti mutta julkaisi 1829 sensuuriasetuksen, joka esti suomenmielisiä toimimaan yliopiston virassa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Turun palon&lt;/b&gt; (1828) myötä yliopisto ja kulttuurielämän keskus siirtyi Turusta Helsinkiin, lähemmäs Venäjää.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kansallisen heräämisen johtohahmot - J.W. Snellman, J.L. Runeberg, Elias Lönnrot ja Sakari Topelius - perustivat 1830 &lt;b&gt;Lauantaiseuran&lt;/b&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Heidän aikaansaannostaan on myös vuonna 1831 perustettu, yhä toimiva kansallista ja kulttuurista perintöä tutkiva, kustantava ja vaaliva &lt;b&gt;Suomalaisen Kirjallisuuden Seura&lt;/b&gt; (SKS).&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;J.L. Runeberg&lt;/b&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Hän kirjoitti suomalaisesta kansasta yksipuolisen ihannoivaan ja ylistävään sävyyn: talonpojat ja -tytöt olivat työteliäitä, urheita, isänmaallisia ja vähään tyytyviä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Runeberg on Suomen kansallisrunoilija, jonka tunnetuin teos on Suomen sodasta kertova ja &lt;em&gt;Vårt land&lt;/em&gt;-runolla (Maamme) alkava  &lt;b&gt;&lt;em&gt;Vänrik Ståls sägner&lt;/em&gt; (Vänrikki Stoolin tarinat)&lt;/b&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Sakari Topelius&lt;/b&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Topelius oli edelläkävijä suhtautuessaan lapsiin itsenäisinä olentoina eikä kehittymättöminä aikuisina. Hän kirjoitti lapsille satuja, joissa arvostettiin rehellisyyttä, ahkeruutta, leikkiä ja luonnonmukaisuutta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hän kirjoitti myös historiallisia romaaneja &lt;b&gt;&lt;em&gt;Fältskärns berättelser (&lt;/em&gt;Välskärin kertomuksia)&lt;/b&gt; ja oppikirjoja &lt;b&gt;&lt;em&gt;Boken om vårt land&lt;/em&gt; (Maamme-kirja)&lt;/b&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Fredrika Runeberg&lt;/b&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Miehensä varjoon jäänyt F. Runeberg kirjoitti ensimmäisen suomalaisen romaanin Murgrönan 1840 ja se suomennettiin vasta 2007 (Muratti).&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2017-03-17T13:14:47+02:00</published>
</entry>


</feed>