https://peda.net/id/baca01bc0fe 2017-03-23T19:39:49+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/c44b2d200fe 2017-03-23T19:11:34+02:00 <ul> <li>Joukko nuoria suomenruotsalaisia runoilijoita julistautui 1920-luvulla runouden &quot;uudeksi sukupolveksi&quot;.</li> <li>Sisällissodan ja ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa he halusivat luoda kuvitelmia uudesta maailmasta, illuusioita, joiden avulla he halusivat ihmisten vapautuvan arjen kahleista.</li> </ul> <br/> <ul> <li><b>Edith Södergran</b> <ul> <li>Södergran oli merkittävin suomenruotsalainen modernisti.</li> <li>Hän sairastui nuorena keuhkosairauteen, joka näkyy kaksinaisuutena hänen tuotannossaan. Sairauden ja kuoleman varjo kulkee Södergranin runoissa elämänriemun, ihmisuskon ja uuden odotuksen rinnalla.</li> <li>Teoksiaan ovat mm. postuumina julkaistu <b><em>Maa, jota ei ole</em> </b>(1925 ) ja <b><em>Tulevaisuuden varjo</em></b> (1920).</li> </ul> </li> </ul> <br/> <ul> <li><b>Elmer Diktonius</b></li> <li>Diktoniuksen tavaramerkki runoudessa oli aggressiivisuus, rajuus ja särmikkyys. Hän kirjoitti mielellään mm. petoeläimistä, rajuilmasta.</li> <li>Romaani <b><em>Janne Kuutio</em></b> (1932) taas kertoo miehestä, joka vaihtaa identiteettiään historiallisen tilanteen vaihtumisen ja olosuhteiden mukaan.</li> </ul> 2017-03-23T19:11:34+02:00