<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Yh2 Alek Deng</title>
<id>https://peda.net/id/ba9b8adaae0</id>
<updated>2017-10-17T00:39:39+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/ba9b8adaae0:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Alekdeng45%40gmail.com/yh-2#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Mitä hyötyä pörssistä on? (Tuntitehtävä)</title>
<id>https://peda.net/id/6ac991c0cb6</id>
<updated>2017-11-17T09:03:30+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Alekdeng45%40gmail.com/yh-2/mhpot#top" />
<content type="html">3.a) osakesijoittajille siitä on hyötyä,koska he saavat rahaa kun myyvät osakkeitaan halukkaille sijoittajille ja osakeantien yhteydessä voidaan antaa vanhoille osakkeenomistajille oikeus lunastaa uusia osakkeita halvalla tai jopa ilmaiseksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b)pörssiyhtiöt hyötyvät siitä,koska pörssin kautta he voivat saada riittävästi pääomaa isoihin investoihin ja listautuminen parantaa myös yhtiön tunnettavuutta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;c)Osakkeen omistajat taas hyötyvät siitä,koska jos osakkeen arvo nousee myös yksittäisen osakkeen arvo nousee ja on myös tavallista,että yhtiö jakaa osan vuosittaista voitostaan osakkeenomistajille.</content>
<published>2017-11-17T09:03:30+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Millaisia haasteita kohdistuu verotukseen Suomessa tulevaisuudessa?</title>
<id>https://peda.net/id/28c52420c8c</id>
<updated>2017-11-14T00:58:54+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Alekdeng45%40gmail.com/yh-2/mhkvst#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Millaisia haasteita kohdistuu verotukseen Suomessa tulevaisuudessa?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tulevaisuudessa väestön ikääntyminen ja työttömyys tulevat kasvattamaan valtion menoja ja suurin kysymys tulee olemaan,se että mistä saadaan valtiolle riittävästi verotuloja, kun ei ole enään ketään joka maksaa veroja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;n.25 sanaa&lt;/span&gt;</content>
<published>2017-11-14T00:58:27+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>teht 2 s.88</title>
<id>https://peda.net/id/5b90f39ec5a</id>
<updated>2017-11-10T01:26:57+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Alekdeng45%40gmail.com/yh-2/nimet%C3%B6n-5b90#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Tasavero&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Hyvät puolet: &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;-jokainen maksaa tuloistaan veroa saman prosentin &lt;br/&gt;&#10;-kannustaa työntekoon ja yrittämiseen&lt;br/&gt;&#10;-veroprosentti ei nouse vaikka tulot kasvaisivat&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;huonot puolet:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;-lisää ihmisten välisiä tuloeroja&lt;br/&gt;&#10;-lisää köyhyyttä ja rikollisuutta&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Progressiivinen verotulo&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;hyvät puolet:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;-rikkaat voivat maksaa enemmän veroja,koska heillä jää kuitenkin rahaa&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;huonot puolet:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;-hidastaa palkkojen nousua&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2017-11-10T01:26:05+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mihin veroja tarvitaan?</title>
<id>https://peda.net/id/50de527ec41</id>
<updated>2017-11-08T01:13:50+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Alekdeng45%40gmail.com/yh-2/mvt#top" />
<content type="html">Mihin veroja tarvitaan?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Veroilla rahoitetaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa, eli koulutusta, terveydenhuoltoa, turvallisuutta ja muita kansalaisten tarvitsemia palveluita. &lt;/span&gt;</content>
<published>2017-11-08T01:13:50+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtävä 4 (s. 65)</title>
<id>https://peda.net/id/7c484ab6c34</id>
<updated>2017-11-07T01:09:05+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Alekdeng45%40gmail.com/yh-2/teht%C3%A4v%C3%A4-4-s-65#top" />
<content type="html">4.a) Vapaakaupasta on monenlaisia hyötyjä, esim. sitä,että vapaakauppaa käydään maailamanlaajuisesti,jokainen maa voi osallistua kansainväliseen työnjakoon niillä tuotteilla joita se pystyy  tuottamaan edullisemmin,kaikkien ei kannata tuottaa itse kaikkia tuotteita ja kun kauppa laajenee,tuotantoa voidaan lisätä ja tuotannon tehostuessa yksikkökustannukset alenevat myös kansainvälinen työnjako luo uusia työpaikkoja. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b)Sitä toisaaltaan vastustetaan,koska on haluttu säilyttää kotimaisia tavaroita ja turvata työpaikkojen säilyminen</content>
<published>2017-11-07T01:09:05+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>s.44 teht.3 Hintamekaismi</title>
<id>https://peda.net/id/04c520a4be8</id>
<updated>2017-11-01T00:45:28+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Alekdeng45%40gmail.com/yh-2/sth#top" />
<content type="html">3.a)Hintamekanismi tarkoittaa sitä,että hyödykkeistä saatava hinta ohjaa yritysten tuotantopäätoksiä.Hinta antaa tietoa yrityksille,sillä se kertoo ihmsten kulutustottumuksista ja niiden muutoksista esim. kun jostakin hyödykkeistä saa hyvän hinnan,yritykset alkavat valmistaa sitä enemmän.Näin hintamekanismi palvelee myös kuluttajien etua,sillä kysytyn hyödykkeen tarjonta lisäntyy.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b)hinta antaa tietoa yrityksille,sille se kertoo ihmisten kulutusottumuksista ja niiden muutoksista,kuluttajille taas jos tuote on kallis he jättävät niitä ostamatta ja silloin tuotteen hinta laskee ja tarjonta vähenee.Koko kansantaloudelle hinnat vaikuttavat tulonjakoon ihmisten ja valtioiden keskes esim.öljyn maailmanmarkkinanhinnan nousu on rikastuttanut monia arabimaita ja norjaa ja kahvin kulutuksen lasku taas heikentää kahvia tuotavien yritysten taloutta ja kahviviljeliöiden asemaa</content>
<published>2017-11-01T00:44:13+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6 tehtävä</title>
<id>https://peda.net/id/574a34bab2b</id>
<updated>2017-10-20T01:14:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Alekdeng45%40gmail.com/yh-2/nimet%C3%B6n-574a#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;6. a) Kuka on artikkelin kirjoittanut, milloin ja miksi&lt;br/&gt;&#10;b)Millaisilla argumenteilla kirjoittaja perustelee näkmyksiään&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;a href=&quot;https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005410832.html&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005410832.html&lt;/a&gt; (talouskasvua puolustava)&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;a)Tämä artikkelin on kirjoittanut Etera iltasanomiin 16.10. Artikkelissa he kertovat miten työntekijöiden määrä on kasvanut heti alkusyksystä &lt;span&gt; 6,5 prosenttia edellisvuodesta.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b)Artikkelissa kirjoittaja tuo esille vertailee edelliseen vuoteen ja siitä miten työtekijöiden määrän nousu näkyy nyt koko suomessa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2017-10-17T00:38:25+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kotitehtävä pe 20.10. - BKT-mittarin ongelmat</title>
<id>https://peda.net/id/908266e6b51</id>
<updated>2017-10-20T01:12:15+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Alekdeng45%40gmail.com/yh-2/kp2bo#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;3.a) Bkt ei kerro kaikkea ihmisten hyvinvoinnista, sillä suurin osa tuotannon hyödykkeistä menee vain pienelle mutta rikkaalle yläluokkalle ,eikä bruttokansantuote ei kerro  hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta  ja kansalaisten elintaso eroista. Lisäksi Bkt:ssä ei oteta huomioon ympäristövaikutuksia esim. Kiina ja japani ovat hyvin rikkaita maita,mutta siellä on huonoa ympäristö,jonka vuoksa ihmiset siellä käyttävät naamareita suojautukseen ympäristön haitoilta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b)Bruttokansantuote ei ole täsmällinen eri kansantaouksien vertailussa,koska siinä ei lasketa mukaan muun muassa ihmisten terveys,elinikä,lukutaito,koulutus ja asuinolot. Tämän vuoksi on kehitelty muita mitareita esim HDI-indeksi.</content>
<published>2017-10-20T01:12:15+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtävä 5 s.15</title>
<id>https://peda.net/id/c0f23372ae0</id>
<updated>2017-10-11T00:56:57+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Alekdeng45%40gmail.com/yh-2/teht%C3%A4v%C3%A4-5-s-15#top" />
<content type="html">Tethävä 5&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;A) Jos on paljon  raaka-aineita ja työvoimaa, mutta ei pääomaa valtion kannattaa myydä tuotteitaan eteenpäin esim. muille valtioille, ottaa lainaa,että voi aloittaa yrityksen ja sitten maksaa takaisin kun kauppaa sujuu tai sitten vain säästää rahaa,että voi sitten aloittaa oman yrityksen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;B) Jos on paljon raaka-aineita ja pääomaa,mutta ei työvoimaa kannattaa yksinkertaisesti vain ostaa hyviä koneita ja palkata ihmisiä sillä pääomalla mitä omistaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;c)Jos on paljon pääomaa ja työvoimaa,mutta ei raaka-aineita kannattaa keksiä,että millaisen tuotteen haluaa myydä ja toteuttaa sen jälkeen sitä.</content>
<published>2017-10-11T00:55:39+03:00</published>
</entry>


</feed>