<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>HI3-moduuli</title>
<id>https://peda.net/id/b9e82926819</id>
<updated>2025-08-25T12:27:31+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/b9e82926819:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/orivesi/lukio/oppiaineet/historia/lukuvuosi-2025-2026/hi7-kertauskurssi-syksy-2025/hi3-yo-tehtavat-ryhmatyo/hi3-moduuli#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Ranskan suuri vallankumous ja Suomen sota</title>
<id>https://peda.net/id/b8e615b4870</id>
<updated>2025-09-01T10:24:40+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/orivesi/lukio/oppiaineet/historia/lukuvuosi-2025-2026/hi7-kertauskurssi-syksy-2025/hi3-yo-tehtavat-ryhmatyo/hi3-moduuli/ranskan-suuri-vallankumous-ja-suomen-sota#top" />
<content type="html">&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;Napoleon nousi Ranskan keisariksi Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;2&quot;&gt;&lt;span&gt;Ranskan suuri vallankumous 1789-1799&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;3&quot;&gt;&lt;span&gt;Feodalismi, säätyerioikeudet ja absolutistinen monarkia kumottiin sekä katolinen kirkko menetti valtionuskonnon aseman&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;3&quot;&gt;&lt;span&gt;Historian “uusin aika alkoi”&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;3&quot;&gt;&lt;span&gt;Aloitti uudistusten aallon eri puolilla Eurooppaa&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;3&quot;&gt;&lt;span&gt;Vallankumouksen taustalla oli tyytymättömyys Ludvig XVI:n itsevaltaiseen hallintoon (epäoikeuden mukainen verotus, ruokapula ja kuninkaan vieraantuminen kansan asioista), valistuksen aate ja vaurastunut porvaristo (heistä oli tullut yhtä vaikutusvaltaisia ja varakkaita kuin kuninkaasta ja he haastoivat hänen valta-asemansa)&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;4&quot;&gt;&lt;span&gt;Valistus&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;5&quot;&gt;&lt;span&gt;Järjen ja tiedon merkityksen korostaminen (+ihmisoikeudet)&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;5&quot;&gt;&lt;span&gt;Alkoi 1600-luvun Ranskassa, huippukausi sijoittuu 1760-luvulle&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;5&quot;&gt;&lt;span&gt;Kuuluisia edustajia: John Locke, Thomas Hobbes Voltaire, Immanuel Kant ja Anders Chydenius (HI5)&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;5&quot;&gt;&lt;span&gt;Taustalla ajatus, jonka mukaan ihmisen on mahdollista suunnitelmallisesti parantaa elinolojaan&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;3&quot;&gt;&lt;span&gt;Vallankumous alkoi vuonna 1809 ja alkuvaiheen vallankumouksen tärkeä käännekohta oli Bastiljin valtaus, jossa väkijoukko valtasi Pariisissa sijainneen Bastiljin linnoituksen ja vapautti siellä pidetyt poliittiset vangit&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;3&quot;&gt;&lt;span&gt;1792 Ranskassa alkoivat vallankumoussodat + samana vuonna monarkia kumottiin, Ludvig XVI teloitettiin ja tasavalta perustettiin&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;3&quot;&gt;&lt;span&gt;1792-99 sekavat ajat ja vaihtuvat hallitsijat&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;3&quot;&gt;&lt;span&gt;Vuonna 1799 Napoleon teki sotilasvallankaappauksen, lakkautti tasavallan ja kruunautti itsensä keisariksi 1804 → laajentumissodat&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;Suomen sota oli osa Napoleonin sotia&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;Iso-Britannia, Itävalta, Ruotsi ja Venäjä solmivat Napoleonin vastaisen liiton &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;Ranska löi vastustajat maataistelussa mutta ei voittanut Iso-Britanniaa meritaistelussa → mannermaasulku &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;Maat liittyivät mukaan sulkuun Ruotsia lukuunottamatta (ei halunnut vaarantaa kauppasuhteita Iso-Britanniaan)&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;1807 Ranska kukisti Venäjän ja Venäjä irtautui Ranskan vastaisesta liittoumasta&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;Tilsitin rauha 1807, maat sopivat, että Venäjä liittyy mannermaasulkuun ja pyrkii välittämään rauhan Ison-Britannian ja Ranskan välille&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;Jos rauhaa ei syntyisi, Venäjän pitäisi taivutella muita maita, esimerkiksi Ruotsia, mukaan kauppasaartoon vaikka sodan avulla&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;Neuvottelut kariutuivat ja Venäjä aloitti hyökkäyksen Ruotsia vastaan talvella 1808 (Venäjä hyökkäsi Suomen alueelle)&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;Venäjän tavoitteet sodassa: Viapori, Hämeenlinna ja Savon alue&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;Ruotsin joukot heikot&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;Keväällä 1808 Ruotsin puolustus romahti (merilinnoitukset Svartholma ja Viapori antautuivat venäläisille + propaganda ja joukkojen liikuttelu) ja aselepo solmittiin marraskuussa 1808&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;Ruotsi luopui Suomesta Haminan rauhassa 1809&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;Aleksanteri I:llä oli kiire rauhoittaa Suomi ja järjestää valloitetun alueen olot. Vaikka rauhaa ei ollut vielä tehty, keisari kutsui säädyt koolle Porvooseen maaliskuussa 1809&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li aria-level=&quot;1&quot;&gt;&lt;span&gt;Porvoossa keisari lupasi kunnioittaa Suomen asemaa ja säilyttää Ruotsin aikaiset perustuslait sekä säätyjen erioikeudet. Vastaavasti Suomen säädyt vannoivat uskollisuutta keisarille. Nämä toimet loivat pohjan Suomen autonomialle eli itsehallinnolle&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2025-09-01T10:24:40+03:00</published>
</entry>


</feed>