https://peda.net/id/b96499c2120 2017-03-26T12:43:53+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/dd915ae6c4f 2024-02-07T09:59:15+02:00 <span class="editor underline"><b>Katolinen Etelä-Eurooppa</b></span><br/> <br/> <b><br/> <br/> - katolinen kirkko kristikunnan kirkoista<br/> suurin</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - Rooman paavi katolisen kirkon johtaja</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - paavi Franciskus</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - asuu Vatikaanissa Rooman kaupungin<br/> sisällä</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - katolilaisia 1,1 mrd</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - Latinalainen Amerikka, Afrikka,<br/> Etelä-Eurooppa, Ranska, Irlanti,<br/> osin Belgia, Slovenia, Kroatia, Puola,<br/> Liettua, Kanadan ranskankielinen osa<br/> Quebec</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - Pietarinkirkko</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - messu, joka päivä</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - tabernaakkeli</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - sormen kastaminen vihkivesiastiaan,<br/> ristinmerkki</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - 7 sakramenttia:</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - kaste, konfirmaatio, pappeus,<br/> ripittäytyminen, ehtoollinen (eukaristia),<br/> avioliitto, viimeinen voitelu</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - naispappeus kielletty</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - pappien naimattomuus</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - avioliitto, ehkäisy ja abortti kielletty<br/> <br/> <br/> <br/> - rippituolit katolisissa kirkoissa</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - pyhimykset</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - eritoten Pyhä Neitsyt Maria on tärkeä<br/> pyhimys</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - Suomessa mm. Pyhä Henrik</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - katolinen kirkko katsoo edustavansa<br/> alkuperäistä kristinuskoa ja pysyvyyttä</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - perinteillä (traditiolla) vahva asema</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - latinan kieli</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - nykyään myös kansankielisyyttä<br/> messussa, mutta osa messusta latinaksi<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - vastauskonpuhdistus (ns. katolinen reaktio)</b><br/> <b>1500-1600-luvuilla, jesuiitat (perustaja</b><br/> <b>Ignatius Loyola</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - Concilium II eli Vatikaanin II konsiili<br/> 1962-65 uudisti katolisen kirkon oppia</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Protestanttinen Pohjois-Eurooppa</b></span><br/> <b><br/> <br/> <br/> - reformaatio 1500-luvulla, uskonsodat<br/> <br/> <br/> </b><br/> <b>- luterilaisuus, anglikaaninen kirkko,<br/> reformoidut kirkot</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - yhteensä 220 milj</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - luterilaisuutta: Pohjoismaat, Pohjois-<br/> Saksa, Viro, Latvia, Afrikassa Namibia</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - Martin Luther ja Philip Melanchthon<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - anglikaaninen eli episkopaalinen kirkko<br/> (Church of England)<br/> <br/> <br/> <br/> - myös GB:n ex-siirtomaissa: esim. Etelä-<br/> Afrikka, Australia, Uusi Seelanti, Kanada</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - liturgiassa yhdistetty protestantismin ja<br/> katolisen kirkon piirteitä</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - reformoidut kirkot: Sveitsi, Hollanti, <br/> Skotlanti, Unkari, osin Romania <br/> (Transilvania)</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - USA:ssa reformoidut kirkot ns. <br/> presbyteerisiä (Presbyterian) kirkkoja</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - reformoitujen kirkkojen perustajia mm.<br/> Jean Calvin (Ranskan kalvinistit / hugenotit)<br/> ja Sveitsissä Ulrich Zwingli<br/> <br/> <br/> <br/> - predestinaatio-oppi (varsinkin Zwingli):<br/> jyrkempi suhtautuminen pelastumiseen<br/> kuin esim. luterilaisuudessa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - ts. Jumala jo etukäteen valinnut taivaaseen<br/> pääsevät<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - ihmiset voivat tietää tämän vain siitä,<br/> menestyykö ihminen elämässä esim.<br/> rahallisesti rikastuu (ns. kalvinistinen<br/> etiikka)<br/> <br/> <br/> <br/> - Saksassa uskonpuhdistuksen ääri-<br/> muotona vallankumouksellisuus<br/> talonpoikaiskapinoissa (Thomas<br/> Müntzer): haluttiin protestantismin<br/> avulla luoda lähes sosialistinen<br/> yhteiskunta<br/> <br/> <br/> <br/> - protestantismissa syntyi monia<br/> eri liikkeitä ja suuntauksia, em. <br/> lisäksi esim. uudestikastajat, <br/> nonkonformistit, mennoniitat,<br/> kveekarit ym.<br/> <br/> <br/> - näissä ryhmissä mm. pasifismi,<br/> joulua ei vietetä (oli mm. USA:ssa<br/> kielletty 1700-luvulla)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - protestantismi tulee Lutherin <br/> vastalauseista (teesit ym.) <br/> katolisen kirkon oppeja ja korruptiota<br/> vastaan</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> <br/> - alun perin Luther ei olisi halunnut<br/> erkaantua katolisesta kirkosta<br/> vaan uudistaa sitä sisältä käsin<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - ihminen pelastuu yksin uskosta ja yksin<br/> Jumalan armosta</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - Raamattu uskon ainoa perusta</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - Raamattu siten pitää kääntää kansan <br/> omalle kielelle</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> <br/> - reformaatio synnytti valtavan kirjapaino-<br/> tuotannon<br/> <br/> <br/> <br/> - jumalanpalveluksessa tärkeää saarna, <br/> mikä korostui mm. 1600-luvulla <br/> puhdasoppisuuden aikana</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - lisäksi tärkeää rukous ja virrenveisuu</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - ainoat sakramentit kaste ja ehtoollinen</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - uskonpuhdistus käytännössä:<br/> kirkoista poistettiin fyysisesti ja <br/> jumalanpalveluksesta kaikki </b><b>katolisen <br/> kirkon muut sakramentit tai siihen <br/> viittaava</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - esim. pyhimystenkuvat, reliikit <br/> (pyhäinjäännökset)</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - arkikielessä sanaa uskonpuhdistus ja <br/> reformaatio käytetään rinnakkain, <br/> mutta </b><b>ne tarkoittavat hiukan eri asioita</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> <br/> - ks. em. sanojen merkityseroista mm.<br/> Junkkaala, Timo. &quot;Reformaatio vai uskon-<br/> puhdistus&quot;, Seurakuntalainen 10.10.2016.<br/> (online, haettu 7.2.24)<br/> <br/> <br/> <br/> - kaste lapsikaste protestanttisissa <br/> kirkoissa</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - yleisen pappeuden lisäksi on<br/> maallikkoja, ja joissakin suuntauksissa <br/> maallikkojen </b><b>asema on merkittävä</b><br/> <br/> <br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Maallistuminen</b></span><br/> <b><br/> <br/> <br/> - sekularisaatio</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - uskonnon ja uskonnollisuuden<br/> vaikutuksen vähenemistä <br/> ihmisten elämässä</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - jo pietismi 1600-1700-luvuilla oli <br/> eräänlaista maallistumista <br/> protestantismin sisällä<br/> <br/> <br/> <br/> - erään tulkinnan mukaan pietismi</b><br/> <b>oli uskonnollista valistusaatetta,</b><br/> <b>ts. valistusfilosofia oli vaikuttanut</b><br/> <b>pietisteihin</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - pietismi korosti henkilökohtaisen <br/> uskonelämän merkitystä</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - eräänlaista uskonnon privatisoitumista<br/> pois yhteisöllisyyden korostamisesta</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - lopulta pietismi johti ajatukseen, että <br/> kirkon sisällä toimii tosiuskovien <br/> seurakunta </b><b>erotuksena muista <br/> seurakuntalaisista</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - maallistumisen aatehistoriallisena <br/> taustana mm.:</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - tieteellinen vallankumous, <br/> tieteiden kehitys</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - maailmankuvan laajentuminen, <br/> löytöretket, tutkimusmatkat</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - renessanssi (mm. yleisnero-ihanne, <br/> antiikin ihailu keskiajan vihailu)</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - maallisen vallan kasvu (itsevaltius)</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - kapitalismi, rahatalous (porvariston <br/> nousu)</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - valistusaate ja vapausajattelu <br/> (USA:n itsenäisyysjulistus, <br/> Ranskan 1789 vallankumous)</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - uskonnonvapauden, myöh. <br/> ihmisoikeuksien vaatiminen</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - 1800-luvulla imperialismissa <br/> ei-länsimaalaisten ja ei-kristillisten <br/> kulttuurien vaikutus</b><br/> <b>siirtomaaisäntiin (esim. orientalismi)</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - ateismi / uskonnottomuus / <br/> katsomusvapaus</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - virallisesti päällisin puolin maallisia <br/> valtioita mm. Ranska, USA, Turkki</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - kylmän sodan ajan sosialistisissa / <br/> kommunistisissa maissa uskonto oli <br/> kielletty tai lähes kielletty</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - edelleen ateistisia maita mm. Kuuba, <br/> Vietnam, Kiina, Pohjois-Korea</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - vastareaktioita maallistumiselle:</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - kylmän sodan jälkeinen <br/> uskonnollisuuden nousu, varsinkin <br/> Itä-Euroopassa</b><br/> <b><br/> <br/> <br/> - uushenkisyys, uususkonnollisuus <br/> (esim. New Age, uuspakanuus yms.)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </b> 2024-02-06T16:49:01+02:00 https://peda.net/id/d6a84f06120 2017-03-26T12:52:28+03:00 7.4.2016 klo 0946<br/> <br/> 8a ussa menyy<br/> 1) Silmäile kpl 10.<br/> 2) Tiedonhaku-ryhmis 2<br/> 3) Purku taululle.<br/> 4) Kopsaa vastaukset / täydennä taululta omia vastauksiasi.<br/> 5) Kopsaa läksyt vihkoosi / lapulle.<br/> <br/> <br/> Tiedonhakuryhmis 2<br/> Kerää seuraavista asioista tietoa vihkoosi / lapulle.<br/> Yksin / kaksin / ryhmässä.<br/> Pura vastaukset taululle.<br/> Aktiivisuus merkataan (ja passiivisuus)<br/> KÄYTÄ MYÖS NETTIÄ!<br/> <br/> Mikael Agricola<br/> - käänsi Uuden Testamentin suomeksi<br/> - myös suomenkielinen ”Rukouskirja”<br/> - loi samalla suomen kirjakielen<br/> - opiskeli Saksassa Lutherin opissa<br/> - Agricola uudisti suomalaisen kristillisyyden<br/> - Suomen ensimmäinen luterilainen piispa<br/> - 1510-57<br/> <br/> Puhdasoppisuus 1600-luvulla<br/> - puhdasoppinen eli puristi on henkilö, jonka mukaan jokin asia pitää ehdottomasti oikeana<br/> - puhdasoppisuuden aikana haluttiin pitää luterilaisuus puhtaana vieraista vaikutteista<br/> <br/> Paavo Ruotsalainen<br/> - Paavon mukaan ihminen ei saanut luoda omatekoista uskoa eikä luottaa ulkonaiseen tekohurskauteen<br/> - 1777-1852<br/> <br/> Lars Laevi Laestadius<br/> - 1800-61<br/> - kasvitieteilijä, pappi ja saamelaisen muinaisuskon tutkija<br/> - ruotsinsaamelainen<br/> - hänestä tuli Ranskan kunnialegioonan ritari<br/> - hänen mukaansa on nimetty luterilaisen kirkon herätysliike lestadiolaisuus<br/> <br/> Henrik Renqvist<br/> - suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja<br/> - rukoilevaisuuden herätysliikkeen perustaja ja uskonnollinen kirjailija<br/> - raittiuskirja ”Wiinan kauhistus”<br/> - 1789-1866<br/> <br/> Isak Rothovius<br/> - Turun piispa 1627-52<br/> - hänen aloitteestaan asetettiin raamatunsuomennuskomissio<br/> - 1572-1652<br/> <br/> 8a ussa läksyt:<br/> Lue kpl 11 uutena ja kerää tietoa seuraavista aiheista:<br/> - tapakristittynä oleminen<br/> - ateismi<br/> - maalliset valtiot<br/> - ekumenia<br/> - tiede vastaan uskonto (esim. darwinismi vastaan kreationismi)<br/> <br/> <br/> xxxxxxxxx<br/> <br/> 31.3.2016 klo 0939<br/> <br/> 8a ussa menyy<br/> 1. Lukaise kpl 10.<br/> 2. Ryhmätyö &quot;Suomalainen luterilaisuus&quot;<br/> <br/> A4:lle kokoa tietoja ransk. viivoin tai miellekarttana. Kuviakin saa piirtää. :) Muista nimet! Ks. myös netistä.<br/> <br/> APUKYSYMYKSIÄ...<br/> - Millaisia mielikuvia ja stereotypioita esitetään julkisuudessa luterilaisuudesta?<br/> - Miten luterilaisuus eroaa muista protestanttisista suunnista?<br/> - Miksi syntyi herätysliikkeitä 1700-1800-luvuilla Suomessa?<br/> - Mitä positiivista on sanottu luterilaisuudesta?<br/> - Mitä negatiivista on sanottu luterilaisuudesta?<br/> - Mitä taloudellisia vaikutuksia luterilaisuudella on ollut ja on Suomessa?<br/> - Miten uskonto on vaikuttanut Suomen historiassa ja yhteiskunnassa?<br/> - Mitä oli pietismi? Ja miten se liittyy Suomen luterilaisuuteen?<br/> - Miksi luterilaisuutta on pidetty niin valtiojohtoisena?<br/> <br/> netissä esim. : &quot;Synkkä luterilaisuus syypää suomalaisten vaivoihin?&quot; (valomerkki.fi)<br/> <br/> <br/> 2017-03-26T12:44:42+03:00